iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
What’s an oxy, I’d asked. That November it was still a shiny new thing. OxyContin, God’s gift for the laid-off deep-hole man with his back and neck bones grinding like bags of gravel. For the bent-over lady pulling double shifts at Dollar General with her shot knees and ADHD grandkids to raise by herself. For […]
She will be found tomorrow morning dead from multiple stab-wounds, her wrists bound with a silk scarf and her ankles bound with a man’s necktie, in the grounds of an empty villa, in a park of the foreign city to which she is traveling on the flight now boarding at Gate 14. Crossing the tarmac […]
Minä luen edelleenkin roskaromaaneitani. Ne tyydyttävät minun rakkauteni herrasmiehiksi pukeutuneita roistoja kohtaan. Samoin mieltymykseni petkutukseen ja väärennykseen, joka voisi hyvinkin saada minut painattamaan käyntikortteihini tekstin: ”Jean Genet, Tillancourtin varakreivi.” Noiden paksujen kirjojen tiheästi painetuilla sivuilla tapahtuu ihmeitä. Niistä pistää esiin suorien liljojen tavoin nuoria miehiä, jotka ovat, osaksi minun ansiostani, samalla kertaa sekä prinssejä että […]
”The disappearance of God does not simply leave a void into which human reason can move. The death of God has set the angels free. And they are terrible.””The angels––?””There are principalities and powers. Angels are the thoughts of God. Now he had been dissolved into his thoughts which are beyond our conception in their […]
Broadcasting House was in fact dedicated to the strangest project of the war, or of any war, that is, telling the truth. Without prompting, the BBC had decided that truth was more important than consolation, and, in the long run, would be more effective. And yet there was no guarantee of this. Truth ensures trust, […]
Minä en ole pystynyt suhtautumaan kaikkiin taideteoksiin viileän ammattimaisella otteella, en läheskään. Joskus trauma maalaa teoksen synnyttämän kokemuksen ja tunnevyyhdin alusta loppuun. Joitain teoksia pelkää etukäteen, joskus syystä, usein myös syyttä. Samalla kun välttelen kipeisiin kokemuksiin osuvaa kirjallisuutta jo esittelytekstien perusteella, se myös kiinnostaa – säästelen sitä ”parempiin päiviin” eli aikaan, jolloin olen henkisesti niin […]
Maybe it’s not, in the end, the virtues of others that so wrenches our hearts as it is the sense of almost unbearably poignant recognition when we see them at their most base, in their sorrow and gluttony and foolishness. You need the virtues, too—some sort of virtues—but we don’t care about Emma Bovary or […]
Aamu tulee. Silmät ovat väsymyksestä raskaat, päässä tykyttää ja koko kehoa heikottaa. On kuitenkin aamu ja yö on ohi. Huojentuneena haen maitopussin oven kahvasta ja poimin lehden oven edestä. Kurkin naapurin ikkunasta sisään, mutta en näe ketään. Mitä ihmettä siellä tapahtuu? Pelkään naapurin naisen puolesta. En halua kuulla nyyhkytystä, enkä huutoa, varsinkaan en huutoa. Pahoinpiteleekö […]
There are readings—of the same text—that are dutiful, readings that map and dissect, readings that hear a rustling of unheard sounds, that count grey little pronouns for pleasure or instruction and for a time do not hear golden or apples. There are personal readings, which snatch for personal meanings, I am full of love, or […]
Ei täällä mitään tapahdu. Elokuvateatterin sisäänkäynti oli loistelias. Vanhan rakennuksen seinät tuntuivat kuiskailevan tarinoita julisteiden johdattaessa ajatukset menneisiin aikoihin – vuodesta toiseen oli kulttuurielämä kukoistanut Siglufjörðurissa. Kaupungin kultaisina vuosina silliä oli suolattu päivin ja öin, ja niihin aikoihin tässä teatterissa oli nähty näytelmä toisensa perään. Lavalle noustiin silloinkin, kun silliä ei enää saatu ja kaupungin […]
Isällä oli tapana sanoa, että maailma joutui pahasti hakoteille siinä vaiheessa, kun ihminen erkaantui luonnosta. Hän sanoi, että tuon fataalin virheen voisi ehkä korjata, jos onnistuisimme villiinnyttämään itsemme uudelleen. Mutta minä en käsitä, miten se voisi onnistua, kun pelkkä olemassaolomme pelottaa luontokappaleita, joiden kanssa uusi yhteys pitäisi löytää. Asia surettaa minua, ja antaisin mitä tahansa, […]
Minä elin tavallista elämää. Todennäköisesti sitä ei jatkuisi enää kovin monta vuotta. Kun oli tämä angina pectoriskin. Mutta elämäni oli silti tavallista ja jopa hyvää. Sain osakseni hellyyttä. Joskus hellyydenosoituksena olivat muhkeat valmiiksi laitetut voileivät. Joskus iho minun ihoani vasten. Usein, sivumennen sanoen. Mutta en pystynyt täyttämään odotusta, jonka hellyys viritti meissä kummassakin. Oletan, että […]
Me emme tahdo enää punastua emmekä vapista, me tahdomme tottua solvauksiin, haavoittaviin sanoihin.Istuudumme vastakkain keittiön pöydän ääreen ja toisiamme silmiin katsoen me lausumme yhä hirveimpiä sanoja. Toinen:– Paskapää! Persläpi! Toinen:– Mulkku! Kusipää! Näin me jatkamme, kunnes sanat eivät enää yllä aivoihimme, eivät edes korviimme.Harjoittelemme tähän tapaan noin puoli tuntia joka päivä, sitten lähdemme kaupungille kävelemään.Järjestämme […]
Minun aikani rakastaa selviytymistarinoita: kertomuksia musertavista vastoinkäymisistä ja siitä, miten niistä on kömmitty jaloilleen. Kun tarina kerrotaan mediassa, selviytyminen on yleensä alkanut tai vaikeudet voitettu – ja vaikka näin ei olisikaan, sellainen mielikuva halutaan antaa. Hildan ja muiden huoltopoliisin kiinni ottamien naisten elämä oli harvoin selviytymistarina. Nämä naiset eivät yleensä nousseet feenikslintuina katuojasta eivätkä tiedonmuruset […]
Varmasti se alkoi jo paljon ennen Iran saapumista musiikkiluokalle, tuo sosiaalisten suhteiden jähmettyminen läpitunkemattomiksi. Kyse tuskin oli mystisestä lasten välisestä ryhmädynamiikasta, jollaiseen kasvatustieteilijät niin mielellään viittasivat, A sanoi, ikään kuin koululla ei olisi osaa eikä arpaa siinä, millaisiksi oppilaiden välit muodostuvat, ikään kuin juuri koulu ei olisi se liian tiivis astia, jossa happi loppuu ja […]
You were born before Elvis had his first hit. And died before Freddie had his last. In the interim, you have shot thousands. You have photos of the government Minister who looked on while the savages of ’83 torched Tamil homes and slaughtered the occupants. You have portraits of disappeared journalists and vanished activists, bound […]
Once they reach the cast iron lamppost in the middle of the common, William turns to Martin. ’You’re disgusted with me for leaving Gloria, aren’t you?’ ’Not disgusted.’ Martin looks straight ahead. ’It just seems such an unnecessary mess, William. You’re surrounded by people who love you. Surrounded.’ ’It’s not easy being loved by people […]
käsky itselle: pysähdy, sytytä vaikka kynttilä, katso, kun se palaa 2 cm, ja vasta sitten voit siirtyä seuraaviin askareisiin mitä syödään kuka hoitaa missä kuuluuko hautajaisjuhlatilaan koristeellisen liukuoven läpi melua kuuluuko iloluonteisen juhlaseurueen puheensorinaa, naurua, kuuluuko naurua naurua ei saa kuulua millä varmistamme, ettei kukaan naura? tähän väliin se, että muista keliakia muista keliakia muista […]
Kirjabloggaajien joulukalenterin eilinen luukku avautui Tuulevin lukublogissa, huomenna joulun tunnelmaan virittää Kirjaimia-blogi. Lista kaikista joulukalenteriluukuista löytyy Ankin kirjablogista. Tänään ollaan Kirjaluotsin jo perinteeksi muodostuneessa käsityöaiheisessa joulukalenteriluukussa. Koska kirjablogista on kuitenkin kysymys, esittelen tänä vuonna julkaistun kirjan, joka käsittelee neulomista. Karin Erlandssonin Sininen lanka – Mitä tiedän neulomisesta on viehättävä esseemäinen tietokirja neulomisen kulttuurihistoriasta ja sen […]
A veces parece absurdo que el tiempo siga pasando. Ahora, por ejemplo. Parece absurdo que no haya un punto en que el tiempo se detenga abruptamente. Como esa gente que creía que la Tierra era plana y que había una línea donde el océano se terminaba en una gran cascada. Una cascada eterna. Tal vez […]
He had never contemplated his own death. He was certain that the usual associations – dark, cold, silent, decay – were irrelevant. These could all be felt and understood. Death lay on the far side of darkness, beyond even nothing. Like all his friends he was dismissive of the afterlife. They sat through the compulsory […]
Gonzalo, Carla y Vicente hablaban mucho entre sí, por supuesto, pero también hablaban solos: Gonzalo hablaba con la pantalla del computador y con el espejo y con la olla a presión y con toda clase de electrodomésticos, mientras que Carla hablaba con el espejo, con las plantas y con nadie, y Vicente hablaba con nadie, […]
The edge is a shantytown filled with gold seekers. We are fugitives and the law is skinny with hunger for us. Kevin Wilson: Now Is Not the Time to Panic Kevin Wilsonin edellinen romaani Nothing to See Here kertoi liekkeihin leimahtavista sisaruksista. Uudessa romaanissa Now is Not the Time to Panic Coalfieldin pikkukaupungissa leimahtaa paniikki, […]
Harriet katsoo ulos ikkunasta, juna kulkee sillalla, korkealla veden yläpuolella, vauhti on niin kova, että ojanpientareen siniset kukat vilisevät vauhtiraitana kiskojen vierellä. Suurkaupunki on jäänyt taakse, ajetaan esikaupunkien, sitten maatilojen ja vihreiden peltoaukeiden ohi, Harriet istuu selkä menosuuntaan, ja junan kiitäessä ihmisten ohi he kutistuvat pian pieniksi pisteiksi pitkin aukeita. Sitten juna hiljentää vauhtia – […]
”Johan nyt helvetti!” Anastázie puuskahti. ”Eikö me juuri tuosta samasta väitteestä aloitettu viikko sitten? Eihän tuo idioottimainen tarina etene mihinkään!” Anastázie oli löytänyt verkosta implanttiinsa sopivan (ja ennen kaikkea ilmaisen) käännösohjelman, joka ei täyttänyt hänen päänuppiaan kolmen minuutin välein mainoksilla, joten hänen saksansa oli lähes moitteetonta silloin, kun satelliittiyhteys ei pätkinyt, ja kunhan hän malttoi […]
Oli vielä pimeää, vaikka päivänkoiton kajo muhi jo taivaanrannan takana. Luin; yö loppui ääntäkään päästämättä. Sen jälkeen luin taas ja pullo oli tyhjä. Harkitsin toisen avaamista mutta luovuin ajatuksesta ja jatkoin lukemista kuunnellen samalla Diamonon lauluja, kunnes viimeisetkin tähdet katosivat ikkunaani osuvaan valojuovaan ja kaikki varjot ja loukatut hiljaisuudet väistyivät ja Stanislasin kuorsaus lakkasi niin […]
Angelika oli jo kotona. Istui pirttisohvalla ja voivotteli. En ymmärrä hän sanoi. Brorhan oli tullut kotiin. Mitä sen sinne kalliolle piti mennä. Jos en olisi lähtenyt töihin se eläisi yhä. Jos minä en olisi yrittänyt kiskoa veljeä köydellä ylös se eläisi yhä ajattelin. Palokunta olisi tullut pelastamaan brorin tikasautolla. Nilkka murtuneena ja jalat kylmettyneinä toki […]
Viime vuosina olen rakastunut yhä syvemmin Iris Murdochin (1919-1999) teoksiin ja nyt teki mieli tutustua tarkemmin myös hänen elämäänsä. Tiesin, että Murdoch sairasti viimeisinä vuosinaan Alzheimeria, ja hänen romaanejaan lukiessa olen usein miettinyt, millaista mahtaa olla, kun tuollaisella äärimmäisen älykkäällä sanataiturilla katoaa yhteys muistoihin ja sanoihin. The Iris Trilogy kokoaa yhteen Murdochin aviomiehen John Bayleyn […]
Anja mietti, että vielä pari päivää sitten hän oli ollut hirvittävän kaukana kaikesta tällaisesta: poliiseista, syyttäjistä, tuomioistuimista ja vankiloista. Nyt hän osasi itsekin päätellä syyttäjän viis veisaavan valituksista, ja valittaminen tuntui ylipäätään turhalta ja vaaralliselta – jos siitä ei kostoksi aiheutettaisi hankaluuksia, ei kyllä taatusti autettaisikaan. Mistä tämä hiljainen tieto oli peräisin? Anja vihastui itselleen. […]
Isbah palautti Monan mieleen lumisen asemapihan jolle aurinko ei enää osunut, sekä pyörän joka nojasi lumikinokseen kunnes Anders nosti sen kevyesti pystyyn ja kantoi heidän kotiinsa. Anders palasi juuri kun lyhyt talvipäivä kääntyi iltaan, mutta Monasta tuntui kuin valoa ei koskaan olisi ollutkaan ja hän unohti alkuperäisen Andersin, jos sellaista oli koskaan ollutkaan. Isbah oli […]
Sairastiko Lily jo Saanantautia, tautia, johon ei löytynyt lääkettä? Tauti uhkasi jokaista Saanatunturin rakastajaa. Se ei antanut periksi, vaan pakotti Lapin lumosta sairastuneen tulemaan mahdollisimman pian takaisin. Tartunta sai pienen ihmisen intoutumaan Isosta kivestä niin, että vuorimöhkäle alkoi näyttää tulitikkurasiaan sopivalta onnenmaskotilta. Muut sekavuusoireet olivat yksilöllisiä. Joka tapauksessa oli aika aistia sinihämy, hahtuvalapasenpehmeä tai lasinterävä […]
Iris olisi heti sulkenut yhteisötilinsä, ellei viestintätoimisto olisi edellyttänyt jatkuvaa digitaalista läsnäoloa. Mutta koska tili oli olemassa ajatukset palasivat siihen säännöllisesti, kuin kuminauhan vetäminä. Monta vuotta sitten Iris liittyi yhteisöpalveluista tunnetuimpaan. Jälkikäteen mietittynä se oli kuin paluu koulun pihalle. Oli heti itsestään selvää, että palvelussa piti näyttää siltä kuin olisi paljon kavereita. Iris haali kontakteja […]
Suostumus ei kuulunut kenenkään sanavarastoon. Jos tyttö sammui, se ei ollut raiskaus vaan oma vika. Ei ollut puhetta tasa-arvosta, feminismistä tai seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Mikään ei pidätellyt hakkaavia ja kiusaavia aikuisia tai lapsia. Väkivalta oli kaikkialla. En mitenkään voinut tietää, että ruumiini on minun. Millä sanoilla olisin siis vuonna 1994 kuvannut tapahtumia? Mitkä olisivat olleet ne […]
Luin Gummerukselta kaksi tuoretta dekkaria, joita yhdistää moni asia. Toinen on nykyään Walesissa asuvan Clare Mackintoshin Rikosetsivä Ffion Morgan -sarjan avaus Tummat vedet ja toinen pohjanmaalaisen Nilla Kjellsdotterin Murhia Pohjanmaalla -sarjan avaus Kivipuiston tyttö. Molemmat siis aloittavat dekkarisarjan, ja molemmissa pääosassa on nuorehko naispoliisi, jonka omapäisyys ja rempseät otteet saavat kollegat usein varpailleen. Vastinparina molemmilla […]
Years ago in New York City I had taught at a community college and there was a man who taught there as well, he was much older than I was, and he retired soon after I got there. He was a nice man, with thick eyebrows, and he was quiet, though he seemed to like […]
Tarkastelin pääruoaksi tarjottavaa kalaa.”Luulen että voisimme päällystää keitetyn kampelan punaisella ja valkoisella majoneesilla pursotettuna raidallisiksi ja sitten reunoille hiukan persiljaa ja hakattuja keltuaisia. Tein kerran niin kun Picasso oli syömässä. Neiti Stein ilahtuu aina väreistä.”Margit nyökkäsi. Margit oli sitä ihmistyyppiä, joka puhui vähän, mutta luki paljon. Kirjoitetut sanat olivat hänelle helpompia. Luulen että hän osittain […]
It turned out that it was Ramsay Coker who was in charge over at the Sphinx. In Freda’s opinion, Ramsay Coker was a first-class twit. His head was always in the clouds. ’I’m writing a novel,’ he told her, as if that was something to crow about, as if there weren’t enough novels in the […]
Minulle on sanottu, että kirjallisuus ei saa muistuttaa tunteenpurkausta, mutta kirjoitan vain ja ainoastaan päästääkseni pintaan tunteita, joita keho ei kykene ilmaisemaan.Minulle on sanottu, että kirjallisuus ei saa muistuttaa poliittista manifestia, ja hion oitis jokaista lausettani kuin veitsenterää.Koska nyt minä sen tiedän: se mitä kirjallisuudeksi kutsutaan, on rakennettu vastoin äitini kaltaisten ihmisten elämää ja kehoa. […]
Kasvoimme Sanan kanssa, mutta kotona sanoja oli aina vain vähemmän. Kahviaika päättyi aikaa sitten, mutta istumme yhä keittiönpöydässä vaiti ja nyökyttelemme kysymyksiin, joita ei ole esitetty, ja pöydän päässä isän paikalla äitiä vastapäätä istuu eläinlääkäri. Hän juo kahvinsa mustana, minä limsani synkkänä. Isä on ottanut pyöränsä ja häipynyt järven rannalle katsomaan, onko häneltä jäänyt jotakin […]
Avain rapisi lukossa. Gustav astui sisälle.”Miten menee?” Gustav heitti takkinsa lähimmälle tuolille.”Surkeasti.””Sinulla on vain huono päivä.””Mitä jos minulla on huono vuosi. Tai mitä jos minä yksinkertaisesti olen huono.””Tietenkään sinä et ole huono. Katso mitä minä hain tuolta mahtavasta pikku supermarchésta.” Gustav kohotti pussia, jossa näytti olevan pullo.”Minun pitäisi kirjoittaa…””Kello on yli viisi, nyt on lupa.””Sitten […]
Estar loco es, sobre todo, estar solo. Pero estoy hablando de una soledad descomunal, de algo que no se parece en absoluto a lo que entendemos cuando decimos la palabra soledad. Aún no se han inventado las letras que puedan contener y describir una soledad así. Intenta imaginarlo: ya he dicho que la realidad se […]
I will admit that the murder of Bethany Waites was my idea.We were all looking through the files for a new Thursday Murder Club case. There was a spinster in Rye in the early eighties, for example, who had died, leaving three unidentified skeletons and a suitcase containing fifty thousand pounds in her cellar. That […]
Tholukuthi it took the first decade of the donkey’s married life for her, by patiently piecing together fragments of the Father of the Nation’s nightmares and sleep talk, sometimes including whole conversations, lectures, debates, arguments, pleas, confessions, musings, by paying special attention to the intimate talk of the Seat of Power and Inner Circle, to […]
Ämmin mukaan elämässä on vain kaksi mahdollisuutta: haihtua ilmaan tai tulla osaksi merta.Täällä meri on kaikkialla. Se on elinehto. Vedessä navigoiminen ja sieltä elannon hankkiminen ovat taidoista tärkeimmät. Kun nousemme ylös kohti Jäämerta, Tenojoki muuttuu pikkuhiljaa lahdelmaksi, sen jälkeen vuonoksi ja lopulta mereksi.Vesirajassa on risuja ja oksia. Jäämereltä saapuvat levät leijuvat veden pinnalla ja koskettavat […]
Nokia-melodia katkaisee ajatukseni. Carlo vastaa: Pronto! Jollakulla on paljon asiaa, koska Carlo pysyy hiljaa. Käännyn selälleni ja avaan silmäni. Näin upeaa asuntoa en ole elämässäni nähnyt. Kylpyosastossa on jopa turkkilainen sauna. En päässyt sitä vielä kokeilemaan, sillä Carlo ei pidä höyrystä. Hän on valittanut ihonsa punoittavan parran alla kuumassa, ja hellepäiviä on tänä kesänä riittänyt. […]
‘Fair do’s. Treacle Walker?’ ‘Joseph Coppock.’ ‘What is it you want for you? What is it you want most? For you. Not some wazzock else.’ ‘Never has a soul asked that of me.’ ‘What’s the answer?’ Treacle Walker leaned his head against the timber behind him and looked up into the stack. ‘To hear no […]
Being here, and making history with this movie that we should have had a long time ago, was a product of more than my own personal struggles; it was also the culmination of everything my parents had fought for. Our stories are one and the same, our destinies forever intertwined and defined by our sweat, […]
Kotiin saapuessaan Nova ei heti ymmärtänyt, mikä oli toisin. Talon idänpuoleinen seinusta, se joka näkyi pihatielle päin, näytti kuitenkin hyvin erilaiselta. Lähemmäs kävellessään Nova tajusi viimein, mikä oli muuttunut. Seinää peitti syvän tummanvioletti, lähes musta muratti, jota siinä ei ollut aiemmin ollut. Nova tuijotti kasvustoa epäuskon vallassa. Mistä se oli tullut? Ei kai mikään muratti […]
Strut, fly, gallop. There are so many ways to walk a street, but none of them will make you bulletproof. I got back from Mama’s and found myself stuck between street and gutter, Trevor knocking on the door early Sunday morning saying Vern been by again telling them they out if they don’t pay in […]
”Okei, tein väärin”, Linda myönsi. ”Mutta sinun pitää ymmärtää, että tein sen sinun vuoksesi. Suojellakseni. Rakkaudesta. Minä näen työssäni pahoja juttuja. Sitä paitsi sain selville, että valehtelit minulle. Sinä ja Laura vietitte yhdessä aikaa koulussa, ja nyt Laura on kuollut. Et uskokaan mitä… Jossain on ihminen, joka satutti Lauraa todella pahasti. Jos hänen äitinsä olisi […]
Sormissa on heikosti tuntoa. Voitelen leivän, hörppään maitoa, avaan opettajanpäiväkirjan. Aamulla ensiluokkalaisille laskutoimituksia 0+1, 0+2, isommille ilmansuunnat, sen jälkeen Marian ilmestys ja lauseen käsite. Iltapäivällä ulkona palloilua yhdessä, jos jaksan. Mitä lapset tekevät, jos en jaksa? Noudetaanko heille kirkonkylältä uusi tytönhuitukka, joka ei opetustyöstä mitään tiedä? ja mitä minä itse teen? Minne minä menen, jos […]
An obsession, a mania, Lib supposed it could be called. A sickness of the mind. Hysteria, as that awful doctor had named it? Anna reminded Lib of a princess under a spell in a fairy tale. What could restore the girl to ordinary life? Not a prince. A magical herb from the world’s end? Some […]
Oli hankalaa yrittää ymmärtää, mikä tunneleissa jännitti. Järjellä ajateltuna niissä ei ollut suuria petoja, ja nyt mukanani oli tavallaan myös joukon luomaa turvaa, vaikka turva oli viimeinen määritelmä, mitä Kadonneista pojista käyttäisin. Mutta kaikki valot eivät voisi sammua yhtä aikaa.Tunneli oli erilainen kuin se, joka oli kulkenut Kammioon. Puoliympyrän sijaa kiviputken läpileikkaus oli pyöreä, ja […]
Perheen elämä muistuttaa enemmänkin topografista karttaa kuin romaania, ja biografia on sen läpikäymien geologisten ajanjaksojen summa. Itsestään kirjoittaminen merkitsee sen muistamista, että on syntynyt raivosta, että on ollut paksu katkeamaton laavavirta ennen kuin sen pinta on kovettunut ja halkeillut ja päästänyt esiin jonkinlaista rakkautta, tai anteeksiannon hyödytön voima on tullut hiomaan ja tasoittamaan painautumia. Itsestään […]
Katson pientä tyttöä sohvalla, tyttöä, jota ei pitänyt olla tällä saarella. Katson kuinka hän ahmii muistiinpanojani unesta, lehtiartikkelista, dokumentin kertojan äänestä, majakan ikkunaruuduista ja tiedän, että takaisin ei nyt enää pääse. Naapurissani on nainen, jolla on kangaspuut, eteisen lattialla kassi, jonka sisällöstä saa kuteet, sohvalla tyttö ja lokikirja ja mäellä unesta tuttu majakka, joka vilkuttaa […]
Sillä nimenomaisella hetkellä, seistessään kynttilöiden keskellä sademetsän sietämättömässä kuumuudessa ja seuratessaan Vihittyjä, jotka heittäytyivät maahan itkien ja vavisten, Talin oli vaikea kuvitella, että sykli voisi olla päättymässä. Kaikkien muiden tavoin hän tunsi meedion lähestyvän eikä uskaltanut kääntyä katsomaan. Meedio ei ollut sama Juan, joka oli nukkunut hänen sängyssään. Tuo mies, joka askelsi päämääräänsä kohti niin […]
Wazir Akbar Khanin varakkaassa kaupunginosassa Kabulin keskustassa sijaitsi Green Zonen alue, jonka muurien sisään suurin osa lähetystöistä ja kansainvälisistä järjestöistä oli sijoittunut. Compoundeiksi kutsuttuja tarkoin vartioituja naapurustoja oli myös varsinaisen Green Zonen ulkopuolella. Jos sellaisessa sattui asumaan, alueelta ei ollut paljon asiaa poistua – mitä korkeamman profiilin työpaikka, sitä varmemmin Kabulissa päätyi asumaan kuin vankilassa. […]
“Everybody talks about genocides around the world, but when the killing is slow and spread over a hundred years, no one notices. Where there are no mass graves, no one notices. American outrage is always for show. It has a shelf life. If that Griffin book had been Lynched Like Me, America might have looked […]
When Lia came to, Anne was perching next to a bed that was not her bed, in a room that was not her room. Her mother’s large planet-black eyes tapped shut every few seconds. She twitched curiously the way birds do when studying their very first hatching, their first glistening object of great and undivided […]
Kerro minulle merestä, Lia sanoi jälkeenpäin. Miten voitte tietää, että menette sinne minne pitääkin?Olof ynähti.Nukutko sinä?Meri, Olof mutisi. Pitääkö meidän aina puhua merestä?Niin mutta miten te osaatte palata kotiin? Merihän ei ole enää sama kuin lähtiessänne.Paikat oppii tunnistamaan ja pikku hiljaa alkaa nähdä erilaisten kallioiden ja rantojen eroja, vaikka ne ensin näyttivät samanlaisilta.Olof vaikeni.Kerro nyt […]
Yusuf’s new teacher wasted no time in putting him right on a number of matters. The day began at dawn and did not finish until Khalil said so. Nightmares and crying in the night were stupid so they were to have no more of that. Someone might think he was bewitched and have him sent […]
No one needs a relationship. What you need is the basic cop-on to figure that out, in the face of all the media bullshit screaming that you’re nothing on your own and you’re a dangerous freak if you disagree. The truth is, if you don’t exist without someone else, you don’t exist at all. And […]
Tory Foyle unwound the black chenille scarf from her hair. She was what was once held to be the typical English Beauty, her pink face, bright hair and really violet eyes. ’I had a letter from Edward.’ She took a small piece of lined paper from her pocket and smoothed it. Beth poured tea and […]
How light and tall he almost felt walking along with this girl at his side and some fresh, new, unrecognisable joy in his heart. Was it possible that the best bit of him was shining forth, and surfacing? Some part of him, whatever it could be called – was there any name for it? – […]
self-portrait: at sea I’d like you to sing, he said. We don’t sing, Mr Lloyd. But I need something to focus on. Counting or singing. Not in this boat. I read in a book that you people always sing while rowing. Not a very good book then, is it, Mr Lloyd? I came here because […]
She hears all the voices from when she was little, soothing, strengthening: Don’t be scared, not of monsters, not of witches, not of big dogs. And now, snapping loud from every direction: Be scared, you have to be scared, ordering like this is your one absolute duty. Be scared you’re fat, be scared your boobs […]
On taas klassikkohaasteen aika. Olen ollut mukana osasta neljä lähtien, joten tämä on jo yhdestoista kerta. Klassikoita tulee luettua myös haasteen ulkopuolella, joten kovin haastavalta tämä kaksi postausta vuodessa ei tunnu. Tällä kertaa valitsin klassikkokirjailijaksi Henry Jamesin (1843-1916), jota en ole aiemmin lukenut. Häneen viitataan usein muissa kirjoissa, joita kesäisin luen, joten oli aika tutustua. […]
The smell of the sea swept over the wall and in through the empty window-hole, wide and wild with a million intoxicating secrets. I don’t trust that smell. It hooks us somewhere deeper than reason or civilization, in the fragments of our cells that rocked in oceans before we had minds, and it pulls till […]
The summer stretch had come into the evenings: it was gone seven, but the sky was a soft clear blue and the light flooding through the open windows was pale gold. All around us the Place was humming like a beehive, shimmering with a hundred different stories unfurling. Next door Mad Johnny Malone was singing […]
I saw her to the front door and closed it immediately after her as soon as she had stepped outside it. I went back into the flat, into the sitting-room, and closed the door. The room was sweet with heavy dusty sunlight. Her chair was where it had been. She had left her copy of […]
Cassandra started from her pleasant day-dreams and realized that she was the old lady. There was something pleasing about the idea of being really old – say between seventy and eighty, but not infirm or a nuisance to anybody. To have money and leisure to sit in a lovely garden, enjoying the sunshine and doing […]
It was hard to believe that Dolly Arborfield was Kitty Jeffreys’ sister, though one could detect a slight resemblance in features. Dolly’s hair was grey and frizzy and she wore clothes that melted into her background of old books, junk and animals. She was some years older than Kitty and would often joke about her […]
’I don’t know if if we could have a curate here,’ said Mr Cleveland doubtfully, as if it were some strange kind of animal. ’As a matter of fact I was thinking that perhaps, that is just perhaps, Miss Doggett might like to have him,’ said the vicar, bringing out the words with a rush. […]
Lady Asperley, at whose home years ago Kate and Alan had first met Dermot, had been lukewarm about a marriage – disastrous as she believed it must be – for which she held herself responsible. She had known Dermot was a drifter, but his voice reminded her of his father’s – a man she had […]
Polly was now dancing with her uncle, Boy. She did not look radiant and happy as such a spoilt darling should at her coming-out ball, but tired and pinched about the mouth, nor was she chattering away like the other women. ’I shouldn’t care for one of my girls to look like that,’ Aunt Sadie […]
Soon it was almost too dark to see. The birds could still be vaguely apprehended, close overhead, like great leaves that fluttered but never fell, until at last they disappeared, gathered up into the obscurity of the coming night. Michael began to pace slowly back down the middle of the avenue. He did not turn […]
Kirkkaana syyspäivänä täti toi hänelle ensimmäisen linnun. Se oli pieni ja harmaanruskea, ja sen sydän sykki kiivaasti tykyttäen kämmentä vasten. Hän silitti haltioituneena sen sulkia ja kokeili varovaisesti sormellaan sen nokkaa. Linnun silmät seurasivat hänen liikkeitään eivätkä räpyttäneet niin kuin hänen omansa. Se oli pieni ja peloton ja urhea. ”Pidät siitä huolta”, täti sanoi. Hän […]
Kohti Nukkuvan jättiläisen olkapäätä tytöt juoksivat. Alina hoilotti: awalaga awalaga atsiee fuu fuu ka. Desire löi tahtia, käveli sitten käsillään ja katseli maailmaa väärinpäin. Alina heitti kärrynpyöriä, pitkät vaaleat jalat kulkivat ilman halki kuin tuulimyllyn siivet. Sitten hän kaarsi selkänsä käsien ja jalkojen varassa sillaksi, jonka alitse Desire mateli suokaimaanina. Aikansa leikittyään he istahtivat lepäämään. […]
Onpa se ruma, sanon ällistyneenä ja katson pientä nyyttiä jonka olen saanut syliini. Hänen kasvonsa ovat päärynän muotoiset, ja ohimoissa on pihtien jättämät syvät jäljet. Hänellä ei ole yhtään hiusta päässä. Ylilääkäri nauraa: teistä vain tuntuu siltä, koska ette ole ikinä nähnyt vastasyntynyttä, hän sanoo. Ne eivät ole koskaan kauniita, mutta yleensä äidit ovat toista […]
”Look, Cathleen, will you give up the nonsense? We’re eighteen and we’re bored to death.” She lit a cigarette and puffed vigorously. She went on: ”We want to live. Drink gin. Squeeze into the front of big cars and drive up outside big hotels. We want to go places. Not to sit in this damp […]
Poliisiauton nopeusmittari näytti jo sataakymmentä. Hildur painoi hälytysäänen ja hälytysvalot päälle. Hildurista oli ihanaa ajaa hankalissa sääolosuhteissa. Silloin auton ohjaaminen muistutti surffausta. Tärkeintä oli reagoida nopeasti. Jos jäi liian pitkäksi aikaa epäröimään, aalto haukkasi sisäänsä tai liukas kurvi viskasi auton pois tieltä. – Haluaisitko kertoa, mitä on meneillään? vieressä istuva Jakob kysyi kyynärpäätään rennosti autonikkunaan […]
This is the one thing I hope: that she never stopped. I hope when her body couldn’t run any farther she left it behind like everything else that tried to hold her down, she floored the pedal and she went like wildfire, streamed down night freeways with both hands off the wheel and her head […]
Elea heittää nuotioon pari puuta lisää. Taistelupuhe herättää hänessä syvältä kumpuavaa ärtymystä, jonka kaikkia säikeitä hän ei osaa vielä hahmottaa. Eivät Matias ja Otto tietenkään tarkoita mitään pahaa, päinvastoin, mutta hän ei suostu siihen, että joutuisi valitsemaan urhean aurinkosoturin ja luovuttajan roolien välillä. Koko ikänsä hän on taistellut. Yliopistolla ei pärjää muuten. Se juuri on […]
In the 1940s, Arthur Sackler had watched the introduction of Thorazine. It was a “major” tranquilizer that worked wonders on patients who were psychotic. But the way the Sackler family made its first great fortune was with Arthur’s involvement in marketing the “minor” tranquilizers Librium and Valium. Thorazine was perceived as a heavy-duty solution for […]
According to one scholar, the “ideal victim” in the Troubles was someone who was not a combatant, but a passive civilian. To many, Jean McConville was the perfect victim: a widow, a mother of ten. To others, she was not a victim at all, but a combatant by proxy, who courted her own fate. Of […]
Out of absolutely nowhere I felt a sudden, sweet shot of joy, piercing and distilled as the jolt I imagine heroin users get when the fix hits the vein. It was my partner bracing herself on her hands as she slid fluidly off the desk, it was the neat practiced movement of flipping my notebook […]
Nea palasi istumaan sängylle ja koetti tavoittaa aiemman ajatuksensa. Pian nelikymppinen. Se sai vatsanseudun jännittymään kevyesti, kuin hänellä olisi jonnekin kiire. Nea nielaisi, otti lisää sipsejä ja laski kätensä hajamielisesti syliin. Jos kaikki olisi mennyt toisin, olisin ehkä jäänyt tänne. Hetken aikaa hän koetti kuvitella, millaista se olisi ollut. Olisiko hän saanut ylennyksen toisensa jälkeen […]
To be alive means full body contact with the absurd. Still, we can be happy. Even poor old Sisyphus could figure that much out. And that’s saying something. You might say that God is an absurd concept but faith in God’s goodness … I find joy in that. I find it inspiring. Oba! I’m rambling. […]
Päivät toistensa kaltaisiakuin samaa loputonta lumisadettakatselen sitä muttaen enää näe maisemaa tai itseäni […] naurun täyttäminä ja levottomina iltoinaluottaa että tulee vielä aikajolloin kaikki on mahdollistajos vain muistamme silloinkintoinen toisiamme rohkaista. Harri Hertell: Tiedän sen olevan rakkautta Enostone kustannus muisti minua Harri Hertellin uudella runoteoksella Tiedän sen olevan rakkautta, juuri kun etsin runokirjaa Helmet-haastetta varten. […]
Ikkunan ohuesta heijastuksesta näen, kuinka Tuomas irrottaa otteensa minusta. Hän kertoo keittävänsä meille teetä ja varmistaa, että saan edelleen juoda vihreää teetä ennen kuin menee keittiöön. Minä olen raskaana ja siksi en ole yksin. Ehkä minua vainoaa syyllisyys, mutta sen kanssa olen elänyt niin kauan kuin saatan muistaa. Ei tämä tunne johdu myöskään pihamaalla vaeltaneesta […]
Lotta halusi, että viemme Alman päiväkotiin, vaikka olisimme voineet ihan hyvin viettää mukavan vapaapäivän kolmestaan. Ylimääräiset vapaapäivät kuitenkin häiritsevät Lotan mukaan Alman ryhmäytymistä, hän kun tutustuu toisiin kuulemma niin hitaasti. Me noudatamme totta kai Lotan toivetta, vaikka Vuokko jupiseekin, että harvassa ovat ne päivät, jotka saamme lapsenlapsiemme kanssa viettää. Hän olisi halunnut nähdä, miten Alma […]
Käännyn käytävällä ja palaan kohti omaa osastoani. En mene sisään. Käytävässä on istuin, istun sille ja nojaan otsani ikkunaan. Ulkona on pimeää, mitään ei näy. Missähän me nyt olemme, kuinka kaukana kotoa ja kuinka pitkän matkan päässä määränpäästä, mikä se sitten onkaan. Lasi on kylmä ja kostea ja kasvoni tuntuvat märiltä. Parempi niin: jos minua […]
Mungo raised his hand to wave up at the window but Mo-Maw glowered down at him. He must have seen her face harden, or perhaps he thought waving was childish, because he aborted the gesture and grasped a fistful of air, which made him seem like a drowning man. In his baggy shorts and his […]
Kaikki olivat odottaneet ja silloin tällöin varovasti kyselleet, tulisiko Elsa mukaan poroaidalle. Nástegallun kuoleman jälkeen hän ei ollut käynyt kertaakaan ruokkimassa poroja. Kun Elsa lopulta pani sukset jalkaan sen päivän jälkeisenä aamuna, jona he olivat turhaan odotelleet poliisia, isä ja äiti katsahtivat toisiinsa, mutta eivät sanoneet mitään. ”Taidan hiihtää aidalle”, Elsa sanoi. ”Etkö tulisi myöhemmin […]
Ellen haluaa, että onnistun pysymään Laumassa.Niin hän oli sanonut. Ja siksi oli erityisen tärkeää muistaa, mitä hän oli sanonut. Miten saada parhaiten Lauman huomio. Pitää olla jotain omaa, jotain mikä estää Laumaa haukottelemasta ja tylsistymästä ja jatkamasta matkaa. Aloita keskeltä. Aloita siitä kohdasta, jossa on pimeää energiaa. Pitää olla tilanne. Jotain mistä ei heti saa […]
– Onks sulla Alaharja mielessä että millanen sarja? Haapkylä kysyy. Alaharja hiljenee. Ei, ei Alaharja ole miettinyt. Sarja kuin sarja. Tärkeintä olisi kirjoittaa mahtava telkkarisarja eikä tehtailla enää yhtään romaania. Lopettaa kompastelevien kirjojen kirjoittaminen. Sarjat on paljon houkuttelevampia, mukaansatempaavampia kuin kirjat. Ja kun heidän sarjansa ilmestyisi, koko maa puhuisi siitä, sillä kaikki keskustelevat tv-sarjoista koko […]
Ketään ei näkynyt. Erla seisoi yksin lumessa ja pelotteli itseään oman mielikuvituksensa tuotteilla, kuten niin monesti aiemminkin. Hän alkoi harppoa takaisin kohti taloa niin nopeasti kuin jaloistaan pääsi. Kengät upposivat syvään puuterimaiseen hankeen, joka hidasti hänen askeleitaan kuin painajaisessa, jossa pyristeli eteenpäin, muttei päässyt minnekään. Kun hän lopulta saapui talolle, hän avasi oven, jäi kynnysmatolle […]
Aunque este libro lo he escrito para mí, por si las voces vuelven, es para cualquiera que haya pasado o esté pasando por algo parecido, y así romper de una vez por todas el estigma de las enfermedades mentales. Pero si simplemente te apetece jugar a ver el mundo como yo lo vi mientras perdí […]
Nukuin kolme päivää ja kolme yötä dividivipuiden kaitojen, lehdettömien rankojen alla. Minua pakotti kaikkialta, olin rasituksesta ja väsymyksestä murskana. Kävin vajalla juomassa kanisterin hanasta vettä ja palasin varjoon makaamaan. Nukuin kaiket päivät, silloinkin kun olin hereillä. Valo oli ainoa keino tietää, kuinka kauan aikaa Salveiron lähdöstä oli kulunut. Yöllä näin hänestä unta. Visitación herätti minut, […]
What Slavoj said was this: People are born from the womb of the world with different sensitivities, and the world needs every single one of you to experience it fully, so that it might be fully experienced. If even one person were left out, the world would be diminished. And he said you don’t have […]
Harjoitellessaan yksinään, ehkä lainkaan havaitsematta mitä ympärillä tapahtui, vain tämän vuoristolaakson mahtava luonto seuranaan tuo tyttö oli sulautunut luonnon osaseksi ja ominut sen voiman. Juuri hänen yksinäisyytensä oli masentanut murheen ja kasvattanut kesytöntä tahdonvoimaa. Olipa hän hankkinut soitonalkeensa mistä tahansa, suunnatonta tarmoa osoitti kuitenkin se, että hän oli oppinut vaikeita kappaleita vain nuoteista ja osasi […]
Mietin, oliko mahdollista olla äidillinen hahmo, joka ei alista muita tarpeidensa, egonsa ja ahdistuksensa panttivangiksi. Olla voimakas nainen keskellä perheen ja ystävien muodostamaa verkostoa mutta silti nainen, joka ei salaa haavoittuvuuttaan tai temppuile saadakseen muilta huomiota ja empatiaa. En ole varma, olenko koskaan tavannut sellaista naishahmoa. Minä en ainakaan ole hän. Kuinka voimme rohkaista, suojella […]
Koristeellisen oven yläpuolelle oli kiinnitetty Ranskan tasavallan tunnus. Liberté, Égalité, Fraternité. Hetken mielijohteesta Lea otti kauniista talosta valokuvan. Hän pyöritteli samalla mielessään tunnuslauseen viimeistä sanaa. Veljeydestä puhuttiin aika vähän, tai ainakin vähemmän kuin vapaudesta ja tasa-arvosta, hän pohti. Saati sisaruudesta, vaikka #metoo-liikkeen jälkeen tunnuksesta olikin näkynyt ranskalaisten ketjuliikkeiden t-paidoissa myös muotoa Liberté, Égalité, Sororité. Mitä […]
Why did her family think pachinko was so terrible? Her father, a traveling salesman, had sold expensive life insurance policies to isolated housewives who couldn’t afford them, and Mozasu created spaces where grown men and women could play pinball for money. Both men had made money from chance and fear and loneliness. Every morning, Mozasu […]
Tässä puisto nyt on, toisena kesäiltana, ja täällä minä jälleen kävelen. Katu takanani ja eletty elämä kasvoillani katson harson läpi suoraan vanhoihin muistoihin ja huomaan, ettei niillä ole enää valtaa minuun. Näen puiston sellaisena kuin se on – mustana, ruskeana, nuorena; kulkureita ja narkomaaneja ja surkeita kitaristeja kuhisevana paikkana – ja tunnen itseni sellaiseksi kuin […]
– Noihin arpiin kannattaa sitten laittaa Bepanthenia tai jotain muuta rasvaista rasvaa, niin arvista tulee paljon siistimmät. Sitten ei harmita niin paljon. Myöhemmin ne arvet voi harmittaa, hoitaja sanoo Ainolle. Hoitaja pystyy näkemään tulevaisuuden, jossa Aino ei viiltele. Se pystyy näkemään tulevaisuuden, jossa Aino on elossa eikä viiltele. Hoitaja ei tiedä, mitä sen sanat merkitsevät […]
Tuuli raivoaa ulkona. Rosana nostaa jalkansa sohvalle ja siemailee viinilasistaan kuin osallistuisi divaanilla maaten roomalaisiin pitoihin. Otan pitkän kulauksen viiniä ja kuiskaan, ”Rosana, ei kulu päivääkään ilman että muistan Lígian…” ”Mitä?!” hän havahtuu turtumuksestaan. ”Helvetti, Oséias”, Rosana nousee äkillisesti viinilasi kädessään ja sytyttää valon, ”Etkö sinä vieläkään ole päässyt eroon siitä haamusta?! Tule jo sieltä […]
Minua nolottaa tapahtunut niin, että hikoiluttaa. Kilpipiileat puuttuvine päineen, lyyraviikuna niskani takana tyräkkinsä kanssa ja muutama muukin lähellä hengittävä, pihisevä viherranka hörppivät ilmasta häpeääni.En tiedä mistä se lika tuli, en ole ollut ulkona tänään kuin kävelymatkat, vakuutan ja katson vielä taskua piteleviä käsiäni. Iho kiristää puhtaana, mutta kynsieni alle jäi vielä jotakin. Ne näyttävät puutarhassa […]
Before I can start writing a novel, I have to know how it ends. I have to know where I’m going, otherwise I spend my days walking in circles. Not everyone is like this. I’ve heard writers say that they write in order to discover how the story ends, and if they knew the ending […]
As they told their swaggering stories and marched across the rain-shadow plains of the great mountain, they did not know that they were to spend years fighting across swamps and mountains and forests and grasslands, in heavy rain and drought, slaughtering and being slaughtered by armies of people they knew nothing about: Punjabis and Sikhs, […]
It was unreal to have your city turned inside and out. He felt unreal those days of the riots when his streets were made strange by violence. Despite what America saw on the news, only a fraction of the community had picked up bricks and bats and kerosene. The devastation had been nothing compared to […]
Ihan tosissaanko hän kaipasi jotakin? Rouva Glad? Ja miksi ei. Hänellä oli valtaa, rahaa, suhteita. Kun oikein seuloi, niin rahan lainaaminen tai ainakin lainojen järjestäminen näennäisesti varakkaille miehille, oli elämässä kaikkein parasta. Sydäntä siveltiin hunajalla, suu ihan vettyi. Paperien laatiminen tuolla yläkerran salissa turkkilaisten verhojen ja tyynyjen, kiiltävien, mustaksi lakattujen uudenaikaisten huonekalujen keskellä –. Rouva […]
Ei, ei tällä kertaa. Haluan, että häivyt, rakastaja ja kriitikko, tulet potkaistuksi kumiselta gagaatinmustalta triptyykin lopussa, että olet lyötynä tai polvillasi, palaat luokseni ja sanot: Ole kiltti, tein sen loukatakseni sinua, pilatakseni Pariisin, ja minä sanon: EN KUULE SANAAKAAN, tein sen, koska se oli helppoa, profiilisi piirtyi valmiina esiin, kaikki muut olivat kuoleman omia, ja […]
Keltaisen kivirakennuksen uumenissa sijaitsee oppilaskunnan kulahtanut kahvihuone, ahdettuna täyteen hiekan ja tomun kyllästämiä sohvia, kaiken nähneitä nojatuoleja. Seiniin on pinttynyt palaneen kahvin käry ja oviaukosta tupsahtelee ihmisiä tuon tuosta. Pälyileviä katseita, kohoavia kulmakarvoja. Iiris ja Ässä löytävät tiensä kuhmuraiseen nojatuoliin, jossa he lojuvat sylikkäin eivätkä näytä lainkaan pelokkailta. Ässä torkkuu pää Iiriksen sylissä ja Iiris […]
Kaupungissa näkee liian harvoin taivaan. Nytkin pilvet roikkuvat niin matalalla, että taskulampun heijastuksen voi nähdä pimeällä taivaalla. Me istutaan hiljaa ja tuijotetaan pimeään. Kai leikkii taskulampulla. Se sanoo, että on aina rakastanut korkeita paikkoja, koska enimmäkseen siitä tuntuu, että me eletään hirveässä perspektiivihäiriössä. ”Etäältä katsominen auttaa katsomaan itseäänkin vähän etäämpää. Siks mä varmaan maalaan tauluja. […]
Maanantaiaamu on maanantaiaamu riippumatta siitä missä päin maailmaa asuu. Vaikka mitäpä se lohduttaisi. Heräsin kännykän sinnikkääseen pirinään niin läheltä korvaani että minun oli pakko vastata jotta saisin sen hiljaiseksi. Soitinko janakipolle tiedusteli naisääni linjan toisessa päässä. Märitljunqvist täällä smalångerin kunnan vanhustenhuollosta. Olet hakenut meiltä töitä ja haluaisin mielelläni tavata sinut niin pian kuin mahdollista. Kun […]
Hollande, Valls, El Khomri, Hirsch, Sarkozy, Macron, Bertrand, Chirac. Sinun kärsimystarinallasi on monta nimeä. Elämäntarinasi on tarina näistä ihmisistä, jotka yksi toisensa perään musersivat sinut. Sinun kehosi tarina on tarina näistä nimistä, jotka yksi kerrallaan tuhosivat sen. Sinun kehosi tarina on syytös, joka kohdistuu poliittiseen historiankirjoitukseen. Édouard Louis: Kuka tappoi isäni Édouard Louis on tullut […]
As I cycled past the rows of identical houses, I thought to myself again how much like nests they looked. They resembled a huge cocoon that Yuu and I had once found in the Akishina mountains. My town was a collection of nests, a factory for manufacturing babies. I was a tool for the town’s […]
Kuu oli kirkas. Reki nytkähti liikkeelle jalakset kirskahtaen. Muurikki laittoi sorkkia tanaan ja mylvi kammottavalla äänellä. Reki liukui hitaasti pienen, ojassa makaavan mytyn ohi. Vasikan pitkät ripset olivat jo jääriitteessä. Etujalat lepäsivät ristikkäin, kuin vastasyntynyt rukoilisi. Muun vartalon Sylvi oli peitellyt tuuheilla havuilla. Oksat hän oli hakannut irti tienvarren kuusista, ja minä olin vain katsellut. […]
Mom said everything was for my sake, calling it love. But to me, it seemed more like we were doing this out of her own desperation not to have a child that was different. Love, according to Mom’s actions, was nothing more than nagging about every little thing, with teary eyes, about how one should […]
The best thing is when a customer comes back and praises the book you recommended. I can’t get enough of that. Boy: I saved my lawn-mowing money to buy this book. Me: I had no idea that kids still did this. Boy: Kids still pull up the couch cushions too. For change. See? He held […]
Now she feels like an off-key note in the musical score of the universe. The point is not to play all the notes correctly, Rakel. The point is to impart the universe’s symphony. You were born to be expanded, just as the universe is expanding. Ever since you were born, you have been growing. At […]
After Julius’s departure Rupert sat for a long time thinking about what had been said. Was Julius wholly serious, half serious, or not serious at all? It was very hard to say and perhaps Julius himself did not really know. Rupert looked over at the pile of yellow notebooks, their neat order destroyed by Julius’s […]
Yo no lo dudaba: me parecía ver en Román un fondo inagotable de posibilidades. En el momento en que, de pie junto a la chimenea, empezaba a pulsar el arco, yo cambiaba completamente. Desaparecían mis reservas, la ligera capa de hostilidad contra todos que se me había ido formando. Mi alma, extendida como mis propias […]
Everybody said that there was a sex maniac loose in the complex and I thought—it’s about time. It had been a long asexual winter. The steam heat seemed to dry all of the body’s moistures and shrivel the fantasies of the mind. From the nineteenth floor of a building A, I watched snow fall on […]
St Valentine’s Book of Rhetoric, give me a precise and elegant metaphor to describe what those eyes of Capitu were like. How can I describe, without abandoning the dignity of classical style, what they were and what they did to me? Perhaps they were undertow eyes. Yes, undertow. That’s what they suggested to me. They […]
Woooooooo- hooooooo what a fall what a soar what a plummet what a dash into dark into light what a plunge what a glide thud crash what a drop what a rush what a swoop what a fright what a mad hushed skirl what a smash mush mash-up broken and gashed what a heart in […]
This morning’s group exercise involves scented sachets, distributed during the circle. Another doctor, no name, mimics Dr. Sloane’s even tone. Each sachet smells different, she explains, specifically designed to activate a patient’s essential memories, so they are advised to hold theirs close. Not to share. These are scents found outside. Baby steps, to their return. […]
Ei ihme, että Richard sulkee kirjeensä teipillä. Ei ihme, että Meredith pitää päiväkirjansa lukossa, polttaa kirjeensä, vie puhelimen omaan huoneeseensa voidakseen puhua rauhassa. Ei ihme, että Martin turvautuu verukkeisiin eikä kerro minulle, että The Renaissance Society kieltäytyi julkaisemasta hänen uusinta artikkeliaan. Ja piilottelee, missä lie hämärässä tarkoituksessa, niitä värikylläisiä villalankojaan.Ja John Spalding Birminghamissa.John Spalding parka, […]
Näinä viime kuukausina, siitä lähtien kun Maitomies-juttu oli alkanut, olin saanut huomata, miten suuri vaikutus minulla oli ihmisiin, vaikka en tiennyt heidän edes huomanneen minua. ”Se on kammottavaa, perverssiä, jääräpäisen määrätietoista”, pitkäaikaisin ystävä jatkoi. ”Tässähän ei ole kyse siitä, että joku silmäilisi kävellessään sanomalehdestä tuoreimmat otsikot tai jotain. Kyse on siitä, miten sinä sen teet: […]
Enemmän kuin mistä olen kotoisin, olen aina ollut kiinnostuneempi siitä, mihin olen menossa. Siksi, kuten tiedät, en ole käyttänyt elämässäni montakaan hetkeä juurieni ajattelemiseen. Ilahdun silti, kun tunnistan itsessäni samoja piirteitä kuin tädissäni: saman huumorintajun, saman huokauksen, samat kippuraiset varpaat ja heikosti vetävät laskimot. Jos olisin saanut valita, olisin tietysti ottanut perinnöksi jotain kauniimpaa kuin […]
My father had left the study light on and the book open and face down on his desk. I went in and picked it up but couldn’t find the bit he had read. Trying to wedge it into a non-existent space on his shelves, I thought of him saying once – the summer I spent […]
’I am consumed by a desire to see your house,’ Amy read. ’Laurel House, Laurel Walk sounds so English.’ Martha’s spidery, American hand-writing. Ernie, bringing in a pot of coffee, asked, ’Everything all right, madam?’ His new teeth clicked badly. If they were to do it for ever, she felt that she could not bear […]
Saramago suuntasi kasvonsa kohti ohikiitäviä yhdentekeviä kuvia, kuvia, jotka siirtyivät paikaltaan omassa tahdissaan; kaupungin valot heijastuivat silmälasien leveistä linsseistä, yhtäkkinen kimallus, liikkeessä sekin. Paikallaan pysyvät kulmakarvat olivat linjassa rypistyneen otsan uurteiden kanssa. Saramago ei pitänyt ajatuksistaan. Hän ei ollut kyennyt vastustamaan kiusausta, hän oli ilmaissut tietävänsä enemmän kuin José osasi kuvitellakaan. Hän ei ollut huolissaan […]
We can pull atoms apart, peer back at the first light and predict the end of the universe with just a handful of equations, squiggly lines and arcane symbols that normal people cannot fathom, even though they hold sway over their lives. But it’s not just regular folks; even scientists no longer comprehend the world. […]
Ohut pilviharso oli väistynyt ja aurinko helotti täydeltä terältä. Oli vaikea kuvitella upeampia olosuhteita, mutta Alexandra näytti jostain syystä olevan todella huonolla tuulella. Kun he olivat kavunneet ylös ruohikkoista rinnettä kallioseinämän vieressä ottaen tukea vanhasta kallioon kiinnitetystä köydestä, Alexandra oli nurkunut lakkaamatta, että ei olisi pitänyt lähteä, ja jopa kääntynyt sanomaan Klaralle: ”Sinun ei olisi […]
Mietin, millainen joulu ja keskitalven juhla meille tulisi. Torvald vetäytyisi yläkertaan, kun minä ja Bambi yrittäisimme parhaamme mukaan pitää kulissia yllä lasten takia, käärisimme lahjapaketit ja söisimme liikaa. Tai ehkä Bambi pälyilisi talvi-iltaan ja haluaisi olla jossain muualla. Ehkä hän olisi Mikaelin luona ja minä yksin lasten kanssa. Auringontalo olisi kuin pöydällämme nököttävä, sokerimössöllä kuorrutettu, […]
And then he’s gone. She can hear him walking away up the passage. His footsteps sound hesitant, but he doesn’t turn back. Nor will the moment return, which is true of all moments, though not equally. Alone in Pa’s study, what the room will always be to her, she lies down and closes her eyes […]
This is a female text, composed by folding someone else’s clothes. My mind holds it close, and it grows, tender and slow, while my hands perform innumerable chores. This is a female text, born of guilt and desire, stitched to a soundtrack of nursery rhymes. Doireann Ní Ghríofa: A Ghost in the Throat Äänikirjapalvelun algoritmit […]
Daylight was appearing over London, the great city of bachelors. Half-pint bottles of milk began to be stood on the doorsteps of houses containing single apartments from Hampstead Heath to Greenwich Park, and from Wanstead Flats to Putney Heath; but especially in Hampstead, especially in Kensington. In Queen’s Gate, Kensington, in Harrington Road, The Boltons, […]
Nyt on blogi niin jäljessä luettujen pinosta, että on aika ottaa apuun pikaluotsaus. Tällä kertaa teen pikakatsauksen kolmeen kirjaan, jotka kaikki luin Helmet-haastetta varten. Sekin on nimittäin kesken, vaikka tänä vuonna olen lukenut jo 135 kirjaa. Yleensä en etsi kirjoja varta vasten haastetta varten, vaan sijoitan muuten lukemiani kirjoja sopiviin haastekohtiin. Kaikkiin haastekohtiin tämä taktiikka […]
Riding over the bridge – in the back of my own taxi that evening – I suddenly remembered times early in our marriage in our Village apartment when I had felt terrible. It was about my parents, and the feeling that I had left them behind – as I had – and I would sometimes […]
Probably the question I am asked more often than any other is: Do you honestly believe there is hope for our world? For the future of our children and grandchildren? And I am able to answer truthfully, yes. I believe we still have a window of time during which we can start healing the harm […]
Hieu nukkui taas kotona. Oli kulunut vain kaksi päivää siitä, kun poliisit olivat käyneet hakemassa hänet, ja kaikki oli niin kuin yleensäkin. Má oli pitänyt koko viikonlopun vapaata töistä. Aivan sama, hän sanoi, antakoot hänelle potkut jos haluaisivat, hän pärjäisi kyllä työttömyyskorvauksella. Mán pomo olisi voinut antaa hänelle potkut, mutta siihen ei ollut mitään syytä, […]
Margot.Kuka oli Margot?Kuka oli rakastanut isää ja häntä niin, että oli odottanut heidän paluutaan kaksi vuotta – odottanut ja kuitenkin päätynyt elämään ilman heitä? Vilja kaivoi laukustaan nipun kirjeitä, päällimmäisenä viimeisin. Mitä sen jälkeen oli tapahtunut? Kaikki mitä hän tuolta ajalta muisti: Syksyllä 1989 ensilumi oli satanut raskaana peittona talon takapihalla kasvaneiden koivujen ja leppien […]
Palasin kylään lähes juoksujalkaa. Sen sijaan, että olisin kääntynyt mummin huvilalle päin, suuntasin kohti maatilaa. Puomi oli auki. Astellessani vanhaa lammasreittiä pitkin talolle minusta tuntui samalta kuin olisin syöksähtänyt suoraan sisälle lapsuudenmuistoon, muistoon joka oli pysynyt koskemattomana ja vain odottanut minua. Jokainen yksityiskohta, jokainen puu, jokainen kivenkolo olivat minulle tuttuja. Bern istui viiniköynnöskatoksen alla seurassaan […]
Minä istuin hievahtamatta ja katsoin L:ää ensimmäisen kerran kunnolla. Miten voisin kuvailla häntä sinulle, Jeffers? Ihmisten ulkonäöstä on vaikea sanoa mitään sen jälkeen, kun heidät on oppinut tuntemaan – paljon helpompaa on kertoa, millaista heidän lähellään on olla! Kun itätuuli puhaltaa marskimaalla, se saa kaiken tuntumaan kylmältä ja uhittelevalta, silloinkin kun ilma on lämmin – […]
She’d thought, I’ll do this first and think about it afterward. Now afterward had come and she had no idea what to think. I am baptized, I am married, I am Lila Dahl, and Lila Ames. I don’t know what else I should want. Except for the shame to be gone, and it ain’t. I’m […]
Elfrieda has a fresh cut just above her left eyebrow. There are seven stitches holding her forehead together. The stitches are black and stiff and the ends poke out of her head like little antennae. I asked her how she got that cut and she told me that she fell in the washroom. Who knows […]
Iltapäivän rukoushetken jälkeen Abu Qatada nappasi mukaan teekannun, apupoika Elias lasit. He nousivat kirkon katolle nauttimaan keväisistä tuulenhenkäyksistä, pitämään toisilleen ruoanlaitto- ja šariaoppitunteja ja suomaan itselleen hetken tauon sapuskan tehtailusta kyltymättömille jihadisteille. ”Tänään voitaisiin käydä uudestaan läpi edellisiä oppitunteja, vaikka erilaisia Mosulin alueen perinteisiä kubba-pyöryköitä”, kokki ehdotti.”Selvä. Minä kyselen sinulta šarianläksyt”, Elias vastasi.”Kabbagh-pyörykät?””Niihin tulee bulguria, […]
Mitsuko selailee aikakauslehteä, kun tulen töistä. Hän tuijottaa kenkiäni kun astun sisään, joten käännyn ja jätän ne ovenpieleen. Tajuan, että minun täytyy yrittää.No, sanon, millainen päivä on ollut?Millainenko päivä, Mitsuko sanoo.Poikani lähtee maasta heti sen jälkeen kun minä olen tullut, hän sanoo.Jättää minut ties kenen kanssa ties kuinka pitkäksi aikaa, hän sanoo.En ole nähnyt poikaani […]
Ko mie ja Katri olima koalla urakalla saahneet kyörättyä karjan maantiele, taivas peitty syksysseen utuharssoon ja kohta alko tihuutahmaan jäähilheistä vettä. Kaikki muut lehmät paitti Ilona pölästyit teräviä hiutahleita ja haijaannuit. Sisko, Pirkko ja Liina rynnit ojjaa pitkin, Kerttu reistasi paeta methään, Siskon eeliskuussa synnyttämä Sokkeri-vasikka tanssi paikahlaan, Soma kiipesi Kielon sölkhään ja molemmat rääyit. […]
Tâmin muistikuvissa yksi ainoa sotilas muistutti ihmistä. Sotilaalla oli pyöreät posket ja pehmeä iho. Amerikkalainen lentäjä nosti hänet selkä edellä ilmaan, taivasta kohti. Näkymätön käsi tempaisi hänet pyörryttävän nopeasti pois verisestä massasta, maanmiehistä, menneisyydestä. Lennon aikana Tâm tajusi paitsi olevansa elossa myös sen, että pääsisi koskettamaan taivasta. Kiitos siitä kuului sotilaalle, jolla oli yhtä ruusunpunaiset […]
Ee-ee? Ee-ee-eet? Every hair on Seymour’s arms stands up straight. The owl is so well camouflaged that it vocalizes three more times before the boy sets eyes on it, and when he does he gasps. It blinks three times, four. In the shadow against the bark, with its eyelids closed, the owl vanishes. Then the […]
Sekä Olivia että Francis kuuluivat sukupolveen, joka tunsi syntyneensä ihmisen ahneuden ja tietämättömyyden peruuttamattomasti vahingoittamalle planeetalle. Siinä missä edellinen sukupolvi oli pelännyt ydintuhoa, Francis, joka oli ollut Berliinin muurin murtuessa viisivuotias, ymmärsi ettei biosfäärin tuhoutumiseen tarvittu sotaa: nykymenon jatkuminen riittäisi. Keskustellessaan ensi kertaa Olivian kanssa Oxfordin megafaunakonferenssissa, kenties jo ihastuneena vaikka ei sitä vielä myöntänytkään, […]
Tämän retken jälkeen ei kuitenkaan tule enää uusia, tämän retken jälkeen en enää tutki meriä. Ja ehkä siksi rauha täyttää minut. Elämäni on ollut muuttomatka, jolla ei ole ollut päämäärää ja joka on siis ollut mieltä vailla. Olen lähtenyt liikkeelle yhä uudelleen ilman syytä, vain liikkumisen takia, ja sydämeni on särkynyt siksi lukemattomia kertoja. On […]
On rough nights when Robin retreated to my bed, he wanted to be on the side farthest from the endless terrors outside the window. (His mother had always wanted the safe side, too.) He daydreamed, had trouble with deadlines, and yes, he refused to focus on things that didn’t interest him. But he never fidgeted […]
Parhaimmillaan saaressa vaipuu ajattomuuteen, jossa päivät liukenevat toisiinsa ja sitä lakkaa tarkkailemasta ja korostamasta itseään ja tekemisiään. Silloin työ sujuu, hän on kirjoittanut saaressa parhaat novellinsa ja käyttänyt viikkokausia niitten hiomiseen, järjestyksen miettimiseen, kaikkeen siihen, mikä tekee kasasta tekstejä kirjan. Vaikka kumpikin tekisi omaansa, Tootin kanssa he pystyvät työskentelemään samassa mökissä, hiljaisuutensa sisällä. Jos oma […]
I do wish something exciting would happen again. I don’t mind what.Perhaps a fire, but where no one gets hurt? Just flames and fire engines. We can all stand around watching, with flasks, and Ron can shout advice to the firefighters. Or an affair, that would be fun. Preferably mine, but I’m not greedy, so […]
Jokunen viikko kului sillä tavoin rauhallisesti, minkä jälkeen tapahtui taas uusi katoaminen. Olin luullut tottuneeni niihin jo läpikotaisin, mutta tällä kertaa se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Kirjallisuus katosi. Katoaminen tuli aamusta kuten tavallista, mutta se eteni verkalleen. Aamupäivällä kaupungilla ei näkynyt mitään erityistä muutosta. ”Eihän meillä ole kotona yhtään romaania. Mikäpä tässä on ollessa. Mutta […]
He could see the leafless thickets of brush rushing past in the foreground before him, the white-hot horizon melting into the cloudless sky in the background, could feel the thin steel floor vibrating beneath his feet and his shirt billowing in the wind, but standing there leaning out through the door of the train, knowing […]
Mutta entä sinun kysymyksesi? Greta kysyy. Pitäisikö harkita, että pyydämme miehiä lähtemään? Kukaan meistä ei ole koskaan pyytänyt miehiä tekemään mitään, Agata toteaa. Ei yhtikäs mitään, ei ojentamaan suolaa pöydässä, ei antamaan yhtä penniä tai hetken rauhaa, ei tuomaan pyykkejä sisään tai avaamaan verhoja tai kohtelemaan nätisti pieniä vuosikkaita tai laskemaan kättä ristiselälle, kun yritän […]
’It’s not a secret,’ said Leopold haughtily.’Oh, Miss Fisher said it was.’’Did she tell you not to ask me things?’’How do you mean?’ she said, flustered.Leopold smiled to himself. ’She told me not to answer, whatever you said. She hopes I won’t say anything.’’Then ought you to?’ said Henrietta, reproving.’I don’t have to be obedient […]
Runner on poraaja. Sitä siirrettiin paikasta toiseen hoitamaan raaka työ, kun löytö oli tehty ja porauslupa saatu. Nyt se on liian kallis, lautasta on tullut romua ja se on myyty hävitettäväksi. Astrid matkustaa lautan mukana Pohjanmereltä Maltalle ja Turkkiin. Hän aikoo seistä kannella, pitää kaiteesta kiinni ja varoa ettei hinausalus huomaa, katsoa lokkeja ja merta. […]
I’m sure Michk’ heard the quick tap of the woman’s fingers on her keyboard. ’I have the name of a Miss Marie Chapier. Shall I call her?’’I don’t know…’’Is she your daughter?’’No.’’Do you want me to call her?’’Yes, please. Tell her I didn’t want to … truffle her, but it’s because I’m losing something, something […]
Benjamin meni hyttiin ja penkoi vaatekasoja, potki edetessään tyhjiä pulloja, tölkkejä ja säilykepurkkeja. Ne kolisivat epätasaisella lattialla, pyörivät veneen keinuessa. Hän löysi kaksi tyhjää valkoista polttoainakanisteria nurkista ja heitti ne keskelle lattiaa. Kaikki aterimet ja muoviastiat makasivat likaisina altaassa. Laatikot olivat puoliksi auki, tyhjillään. Pentterin yläpuolella, pienellä puisella hyllyllä, seisoi musta uurna. Uurnan hopeinen kansi […]
Et kirjoita mitään, olet hiljaa vaan. Muista mitä mun äiti aina sanoi, vai oliko se Koivisto, että vaiti. Vaiti! Menet ulos kävelemään, katot kukkakauppojen ikkunoita, se siinä sun lähellä on aivan ihana, siinä mäessä. Menet sinne ja ostat jonkun. Heität vanhat pois, paitsi siinä meidän tuomassa oli kyllä kiva ruukku, säästä se. Meillä on täällä […]
Following the meal, the group usually moved to the small Tapestry Room to discuss the latest news: the bombing of Pearl Harbor, Virginia Woolf’s suicide, Nancy’s brother-in-law who was missing in action. After thoroughly covering the topics of the day, they’d turn to savagely reviewing books and friends. The nights ended with Eddy and Helen […]
Äiti opetti minut soutamaan venettä ja uimaan. Hän syntyi Etelä-Afrikassa, kasvoi Port Elizabethin ”tuulisessa kaupungissa” ja kaipasi päivittäin merta niinä neljänä vuosikymmenenä, joina hän asui Pohjois-Lontoossa. Äiti tapasi sanoa, että Doris Lessingin toinen romaani Parempien ihmisten lapsi kuvasi rikostutkimuksen tarkkuudella hänen omia kasvuvuosiaan Etelä-Afrikan valkoisen, kolonialistisen kulttuurin steriilissä ja tietämättömässä ilmapiirissä. Vanhemmalla iällä äiti oli […]
Minua kiinnostaa mistä kohdasta kirjoittaja aloittaa teoksensa. Tiedän että tarinan tasolla Taivaallinen vastaanotto kertoo Jan Holmin sydänleikkauksesta. Se lukee lievetekstissäkin: ”Kirjailija joutuu punnitsemaan elämänsä arvoja ennen suurta leikkausta ja sen jälkeen.” Kirja ei noudata tapahtumien kronologiaa, mutta tunteiden kronologiaa se noudattaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjassa on sijoitettu leikkauksen aiheuttamat tunteet dramaturgisesti merkitykselliseen järjestykseen niin, […]
BILLY: Kun astelimme lavalta sen palkinnon kanssa, katsoin häntä. Ja hän hymyili minulle. Ja minä mietin: hän on saamassa elämänsä reilaan. ELAINE CHANG: Kun Daisy otti vastaan Vuoden äänite -Grammyn, hänen tukkansa oli sotkussa ja hänellä oli rannerenkaita kyynärpäihin saakka ja ohut kermanvärinen naruolkaiminen silkkimekko ja hän näytti johtavan sitä bändiä, hän näytti luottavan itseensä […]
Boud and I both avoided the company of the Grown-Ups at this time as much as we could. At Swinbrook, we lived in the DFD except for meal-times. We divided it down the middle, and Boud decorated her side with Fascist insignia of all kinds – the Italian ’fasces’, a bundle of sticks bound with […]
Sinun suudelmasi pamppaili kämmenselälläni hullun rohkeana ja täysin suojattomana, kuin pikkulinnun sydän. Sitten kellon viisarit ilmoittivat että oli iltapäivä ja ihmisiä alkoi lapata sisään. Ovi avautui ja sulkeutui ja avautui ja sulkeutui, ja kaikilla oli nälkä ja jano ja tarve kuunnella radiota. Äiti heräsi kuin unesta ja minä samoin, onko ruoka valmista, mitä peitot tekevät […]
”It is a foolish theory that a man should not give his life to teaching girls,” said Josephine. ”A woman would not be ashamed of teaching boys; and the two things are just the same.” ”They may be said to be the opposite of each other,” said Simon. ”But I am of your mind, my […]
When they returned to town, Margaret fulfilled one of her sea-side resolves, and took her life into her own hands. Before they went to Cromer, she had been as docile to her aunt’s laws as if she were still the scared little stranger who cried herself to sleep that first night in Harley Street nursery. […]
Miten tämä voi onnistua? Miten ehdimme kaiken? Kaiken tämän lisäksi on siedettävä sinua, aavetta, joka katselet selkäni takana, naurat, pilkkaat, kerrot kuinka ihanaa sinun ja vaimosi elämä on, kuinka minulla ei tule olemaan mitään vastaavaa, sillä en ansaitse rakkautta, en sinun, en kenenkään. Jalassa vihlaisu kuin paarman puraisu. Läimäisen sitä, refleksi. He katsovat, hymyile, noin, […]
Yläasteen käytävällä haisi energiajuoma, Axen deodorantti ja spearmint-purkalla peitelty tupakka. Yläasteella kaikki käyttäytyivät kuin sanattomasta sopimuksesta eri tavalla kuin vuosi sitten. Ero oli niin huomattava, että Antti mietti, olivatko kaikki kokeneet kesälomalla saman kuin hän. Tosin hän ei tiennyt, miten se olisi voinut käydä tytöille. Oliko tytöt vapautettu häpeästä? Ilmapiiri oli nyt erilainen, he eivät […]
Aaro hörppää kahviaan ja miettii. Hakkerin täytyi ymmärtää paljon tietokoneista. Hän oli epäilemättä älykäs ja aatteissaan äärimmäinen, ehkä vähän outo, jotenkin haavoittunut tai psykopaatti. Mikael ja Salla vaikuttivat rikollisiksi liian hyväntuulisilta, Jade tuskin oli riittävän oppinut, Puolukka tuntui kovin harmittomalta, Joonas näytti viihtyvän lähinnä lintujen kanssa, Kuu oli vähämielinen. Ruu oli ailahtelevainen ja yliherkkä, muttei […]
How to announce the return of comfort and well-being except by cooking something fragrant. That is what her mother always did. After every calamity of any significance she would fill the atmosphere of the house with the smell of cinnamon rolls or brownies, or with chicken and dumplings, and it would mean, This house has […]
We had never learnt to dance, and, for some reason, we had supposed it to be a thing which everybody could do quite easily and naturally. I think Linda realized there and then what it took me years to learn, that the behavior of civilized man really has nothing to do with nature, that all […]
Konserttitalon kaikuisassa lämpiössä Egon lämmittelee kumoamalla nopeasti kaksi korkeaa lasillista kuohuviiniä, ja sitten hän pysähtyy havainnoimaan alkoholin ensimmäisiä lempeitä tuuppauksia ruumissaan. Hän näkee peilikuvansa tummasta ikkunalasista ja säikähtää sitä. Kasvot ovat jähmettyneet ja suu on venähtänyt äskeisen älähdyksen ä-äänteen muotoon. Tämä on helsinkiläisille tyypillinen ilme. Alituinen kylmässä säässä liukastelu ja asioiden aggressiivinen tivaaminen toisilta ihmisiltä, […]
Leikatun ruohon tuoksu virtaa tuulenvireen mukana ikkunasta. Vauva itkee sylissäni. Olen kotona. Toukokuun valo paljastaa olohuoneen seinien harmauden. Maarit nukkuu makuuhuoneessa. Muistikuvat Japanista ovat haalistuvaa unta. Viimeiset kaksi viikkoa Tokiossa meni hujauksessa, kun kirjoittaminen vei mukanaan ja oli vaikea lähteä ulos. Kaikki ennen sitä tapahtunut tuntuu epätodelliselta. Kaikki, mitä olin suunnitellut tekeväni vielä ennen lähtöä, […]
Taivas on tosiaankin pilvetön, ei hattaran hattaraa missään, yhtäkkiä on järjettömän kuuma, kesän kuumimpia päiviä aivan varmasti, ja Hollyn vaalea iho punoittaa jo nyt. Se on iho, joka ei kestä aurinkoa yhtään. Maasto on kivistä ja sammaleista, paikoin jotenkin suomaista, siellä täällä punaisia kanervatuppaita. Eva haluaisi pysähtyä, kuunnella ja katsella, hänellä on tietysti myös kamera […]
Huokaisten Nea vilkaisi jälleen merelle. Aamun harmaassa kajossa sen kita oli auki, valkohuippuiset aallot muistuttivat teräviä hampaita. Usein meren katselu sai hänet tasapainoon: väsyneenä se antoi hänelle energiaa, levottomana rauhoitti. Tänään rantaan korskahtavat aallot saivat hänet rypistämään otsaansa. Vesi toi hänen mieleensä kuoleman. Hukkuneet. Kylmäksi kalvenneet kalmot pinnan alla. Nea värähti. Hän mietti, katseliko murhaajakin […]
Molly is the gravedigger girl. She’s heard people in town call her that. Poor little gravedigger girl. Mad little gravedigger girl. She leans on her shovel. It has a wooden handle as long as she is tall, with a wide dirt-stained sheet-steel blade with teeth on its sides for root cutting. Molly has given the […]
As I lay there, listening to the soft slap of the sea, and thinking these sad and strange thoughts, more and more and more stars had gathered, obliterating the separateness of the Milky Way and filling up the whole sky. And far far away in that ocean of gold, stars were silently shooting and falling […]
”Autoitko sinä häntä usein?” Rozie kysyi, kun kun he istuutuivat molemmin puolin baaripöytää ja Aileen sytytti kynttilän ja kaatoi heille molemmille lisää viiniä. ”Pari kertaa. Luojan kiitos mysteerejä ei osu joka päivälle. Mutta Mary – minun edeltäjäni edeltäjä seitsemänkymmentäluvulla – voisi kertoa kymmenen hiuksia nostattavaa tarinaa kadonneista suurlähettiläistä ja varastetuista jalokivistä ja luoja ties mistä. […]
That ring at the door that I loved so much would bring, in the afternoon, my mother’s friends or, on rare occasions, my married aunts. In the evening a much more exciting variety of family friends rang the bell, many of them fairly eccentric, in whom I took a deep interest. Only a few months […]
”[…] Cecil All over again. He daren’t let a woman decide. He’s the type who’s kept Europe back for a thousand years. Every moment of his life he’s forming you, telling you what’s charming or amusing or ladylike, telling you what a man thinks womanly; and you, you of all women, listen to his voice […]
And for two hours the wine was poured, the cheese cut, and the two men talked. Of what? Who knows? Of love, of war, of the past. And they listened with hearts instead of ears, and in the candle-lit kitchen three floors up in an old palazzo, death was put on hold. Sarah Winman: Still […]
Hongkongissa sataa. Mutta mitä siitä. Muistanko sitäkään oikein? Kelataan taaksepäin. Aikaan ennen puiston vesipuhvelia, jonka edessä seison mustavalkoisessa hameessa ja harmaassa topissa. Pitkään tuon hetken jälkeen katselin kuvaa ja mietin, että onpa minulla lyhyet jalat. En olekaan se ylväs olento, joka mielessäni tunnen olevani. Vesipuhvelin muhkea muoto tuntui korostavan tätä seikkaa. Kelataan aikaan ennen rapuja […]
He was taken to the Pensione Sofia through the sunny waters of palaces, domes and ferries. It was his first visit to Venice and he was young; but he had only half a mind to feel enchanted, the other half being still occupied with a personal anxiety in Paris from where he had just come. […]
’Reading, were you?’ Rupert picked up the book which lay one the little table by the fire. It turned out to be the poems of Tennyson, bound in green morocco. Could she really have been reading that? he wondered, looking around for the novel stuffed behind a cushion.’Yes, but I was just going to make […]
Desmond did not come. The sweater Mrs Palfrey was knitting for him neared completion, and everyone knew that he had not come to claim it. Saving face had been an important part of life in the Far East, and Mrs Palfrey tried to save hers now. Trouble usually comes from doing so, and it came […]
Dark had so gained the trees that Lois, turning back from the window, was surprised at how light the room was. Day still coming in from the fields by the south windows was stored in the mirrors, in the sheen of the wallpaper, so that the room still shone. Mr. Montmorency had come in and […]
All down the stone steps on either side were periwinkles in full flower, and she could now see what it was that had caught at her the night before and brushed, wet and scented, across her face. It was wistaria. Wistaria and sunshine . . . she remembered the advertisement. Here indeed were both in profusion. The […]
There was a general air of relief to be safely back indoors, for the party to begin ’properly’. A quick glance round the room told Emma that it was not a very interesting gathering, or at least it did not look to be, for most of the people standing round, clutching glasses of sherry or […]
Pym found Oxford ’intoxicating’. In no small part this was because she suddenly found herself the centre of male attention and, like many girls from single-sex schools, she was ready to enjoy being in the company of young men. As with her heroine, Miss Bates, in her third published novel Jane and Prudence, the male […]
Jos äiti oisi ehtiny elää ja jos se oisi joutunu näkemään, kuinka oma penikkansa valihtee mustilaisen, se oisi kuollu siihen paikkaan. Se ei voinu sietää niitä, jos nyt ei voinu oikein muitakaan. Sillon harvakseltaan kun nuo tulivat kerjuulle, se laitto raakasti oven säppiin ja teki sen joka ikinen kerta. Meijän navetan ikkuna oli kuin tarkotuksella […]
Sänkyyn päästyäni minulla oli outo ja vapiseva olo. Olin asunut Englannissa kuusi vuotta ja olin lähestulkoon niin englantilainen kuin olla saattoi. Silti olin tullut jostakin muualta. Kaipasin nimettömien kasvien tuoksua, nimettömien lintujen ääniä, nimettömien kielten sorinaa. Missä eteläinen Afrikka täsmälleen ottaen sijaitsi? Jonain päivänä tutkisin karttaa ja ottaisin siitä selvää. Makasin valveilla koko yön. Makuuhuoneestani […]
Edellinen sivu Seuraava sivu