menu Menu
Alan Garner: Treacle Walker
Fourth Estate, Garner Alan, Iso-Britannia, Ulkomainen kaunokirjallisuus 01/10/2022 4 kommenttia
Pirjo Toivanen: Rooleja vai rakkautta? Edellinen Simu Liu: We Were Dreamers Seuraava

‘Fair do’s. Treacle Walker?’

‘Joseph Coppock.’

‘What is it you want for you? What is it you want most? For you. Not some wazzock else.’

‘Never has a soul asked that of me.’

‘What’s the answer?’ Treacle Walker leaned his head against the timber behind him and looked up into the stack.

‘To hear no more the beat of Time. To have no morrow and no yesterday. To be free of years.’ He closed his eyes. ‘Oblivion. Home.’

‘That’s not daft.’

‘It is everything.’

Alan Garner: Treacle Walker

Tämän vuoden pitkältä Booker-ehdokaslistalta löytyi sekä kaikkien aikojen nuorin että vanhin kirjailija palkinnon historiassa. Leila Mottley oli vasta 17-vuotias aloittaessaan romaaniaan Nightcrawling ja se julkaistiin juuri ennen kuin hän täytti 20. Lyhytlistalle Mottleyn hieno esikoisteos ei yltänyt, sen sijaan kaikkien aikojen vanhimman ehdokaskirjailijan Alan Garnerin pienoisromaani Treacle Walker sieltä löytyy. Garner täyttää lokakuussa 88 vuotta, itse asiassa samana päivänä kun Booker-palkinnon voittaja julkistetaan. Saa nähdä, saako hän synttärilahjaksi myös kirjallisuuspalkinnon. Ja nyt seuraa tunnustus: en ymmärtänyt tästä teoksesta oikein mitään, joten tästä kirja-arviosta on tulossa melko erikoinen. Se ei tarkoita, etteikö teos olisi ansainnut paikkaansa ehdokkaiden joukossa. Tämä vain on teos, joka ei helpolla aukene sellaiselle lukijalle, joka ei ole todella syvällä englannin kielessä ja sen murteissa sekä paikallisissa kansantaruissa ja myyteissä. Myös Garnerin aiempien teosten tunteminen helpottaisi tämän kirjan lukemista, sillä ilmeisesti kirjailija on upottanut tekstiinsä lukuisia silmäniskuja vanhojen teostensa suuntaan. Apuja voisi saada myös lukemalla vanhaa brittiläistä sarjakuvaa nimeltä Knockout.

Lyhyesti kirjan juonesta, sen verran kun siitä ymmärsin. Myyttejä, kansantarinoita ja vähän populaarikulttuuriakin yhdistävä fantasiasatu sijoittuu Garnerin kotikulmille Cheshireen Luoteis-Englantiin. Päähenkilö Joseph Coppock on nuori poika, joka asuu yksin vanhassa talossa. Joe lukee sarjakuvia, leikkii marmorikuulilla ja keräilee linnun munia. Hänellä on laiska silmä, joka on peitetty silmälapulla. Eräänä päivänä Joen pihalle ilmestyy vanha lumppuri ponikärrynsä kanssa. Joe antaa miehelle risan pyjamansa sekä lampaan lapaluun ja saa vastineeksi purkin kaiken parantavaa lääkettä sekä kiven, johon on kaiverrettu hevosen kuva. Tästä kohtaamisesta käynnistyy erikoinen ystävyys ja seikkailu, joka uhmaa fysiikan lakeja. Joe alkaa nähdä erikoisia asioita laiskalla silmällään ja astuu eräänlaiseen unimaailmaan, jossa aikakin kulkee odottamattomia polkuja.

Jäin oikein pohtimaan miksi tämän kirjan kieli oli erityisen vaikeaa ymmärtää. Olenhan äänikirjanakin kuunnellut sujuvasti mitä moninaisemmista aiheista ja erilaisilla murteilla ja aksenteilla luettuna. Cheshiren murre on kuitenkin minulle vieras ja sen käyttö on ilmeisesti Garnerille tyypillistä. Treacle Walker on myös tarinana niin erikoinen, ettei sanoja pysty asiayhteydestä aina päättelemään. Mitä enemmän yritin ottaa selvää, sen hämmentävämmäksi kaikki muuttui. Esimerkiksi donkey stone, jonka Joe saa lumppurilta. Onko se vaan kivi, jossa on aasin tai hevosen kuva? Kun tutkin asiaa, selvisi että “aasikivi” on erityisesti Pohjois-Englannin myllykaupungeissa käytetty hankauskivi, jota käytettiin merkitsemään kiviportaiden reunaa. Kirjan kannessa oleva hevosen kuva taas viittaa Uffingtonin valkoiseen hevoseen, joka on Oxfordshiressä kukkulan rinteessä oleva geometrinen kuvio 3000 vuoden takaa. Tällaista symboliikkaa kirjassa riittää ja sen syvyyksiä tutkiessa saa helposti aikaa kulumaan. Jo pelkästään kirjan nimi tuotti vaikeuksia ymmärtää. Treacle Walker on tosiaan romaanin lumppurikulkurin nimi, mutta viittaa ilmeisesti myös oikeasti eläneeseen kulkuriin ja parantajaan, jota tuolla nimellä kutsuttiin. Sana treacle taas tarkoittaa erityistä brittiläistä siirappia ja myös vastalääkettä myrkylle.

Tavoitteeni on lukea kaikki Bookerin lyhytlistalla olevat teokset, mutta ehkä olisin tämän kohdalla luovuttanut, jos kirja ei olisi niin lyhyt. Äänikirjan kesto on vain 1 tunti 48 minuuttia, painetussa kovakantisessa kirjassa on 152 sivua. Näin kirjakaupassa tämän painettuna ja se näytti aivan lastenkirjalta isolla fontillaan. Jotkin huudahdukset on painettu sarjakuvamaisella fontilla ja osa luvuista on vain muutaman virkkeen mittaisia. Olisiko kirja sitten ollut helpompi ymmärtää itse luettuna? Ehkä osittain, kun sanojen kirjoitusasua ei olisi tarvinnut arvailla etsiessään käännöksiä. Toisaalta puhuttuna murteinen dialogi on minusta helpompi ymmärtää kuin tekstiksi painettuna. Lukija Robert Powell selviää vanhahtavan, murteellisen ja sarjakuvamaisen kielen yhdistelmästä mallikkaasti. Monin paikoin runollisiin mittoihin ja musikaalisiin rytmittelyihin yltävää tekstiä on ilo kuunnella, vaikka siitä ei kaikkea ymmärräkään.

Kirjan tunnelma on maaginen ja sen arvoitukselliseen maailmaan uppoutuu hetkeksi ihan mielellään. Runsaasti symboliikkaa sisältävän tarinan voi aina tulkita monella tapaa, joten tällainen puolisokkona merkityssuossa tarpovakin saattaa jotain irti saada. Onhan Joe itsekin silmäpuoli, joka näkee laiskalla silmällään ihmeellisempiä asioita kuin terveellä. Ja itse asiassa löytää kykynsä tavattuaan suossa elävän alastoman miehen nimeltä Thin Amren. Garner itse on sanonut kirjasta näin: “It brings together everything I’ve written, in 15,000 words.” Siis aikamoinen tiivistys pian 88-vuotiaan kirjailijan elämäntyöstä. Garneria lukeneet ja hänen aiemmista teoksistaan pitäneet varmasti löytävät tästä romaanista monta sinne ripoteltua helmeä. Minulle tämä oli ensitutustuminen Garneriin ja taisin vain hukata marmorikuulani tätä lukiessa. Ainakin opin, että dobber tarkoittaa erityisen isoa marmorikuulaa. Joe myös kyselee usein “Are you daft?” eli oletko pöljä. Taidan olla.

Alan Garner:
Treacle Walker
Fourth Estate 2021
Äänikirjan lukija: Robert Powell

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

#booker2022 äänikirja Alan Garner Cheshire fantasia kansantarut murre mytologia satu Treacle Walker


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Hah, olen kolme Garnerin kirjaa lukenut, neljäs odottaa hyllyssä ja tämäkin kuulostaa sitten teokselta jota voisi kokeilla…
    Garner on omassa positiossaan kirjallisuuden kentällä, ne kaikki lukemani luokittuvat nuorten spefin piiriin, mutta kirjallinen lähestymistapa ei aliarvioi lukijaansa tippaakaan, kirjat ovat haastavia ja kummallisia (mistä syystä nauttii kulttiarvostusta, eikä vain nuorison piirissä), ja kuulostaa siltä että tämä on tosiaan tekijänsä kirja 🙂

    Jos haluat Garnerin parissa jatkaa, Huuhkajalaakso/The Owl Service on varmaan tunnetuin kirjansa, ja erinomainen teos.

    1. Arvelinkin, että Garner on sinulle tuttu. Olihan tämä erilainen lukukokemus ja hienoa, että tällainenkin teos on Booker-ehdokkaana. Olisinpa vaan ymmärtänyt tästä enemmän 😅 Kiitos vinkistä, ehkä voisi joskus kokeilla tuota toista suomennettua teosta. Ei olisi ymmärrys ainakaan kielestä kiinni.

  2. Tykkään kirjoissa haasteista, mutta tämä jää varmasti lukematta vaikka suomennettaisiin. Oli jo tuo lyhyt sitaattikin tosi vaikea ymmärtää. 😀

    1. Tässä kirjassa ei tosiaan pelkkä kieli ollut ymmärryksen esteenä. Kummallinen tarina, joka vilisee symboliikkaa ja viittauksia vaikka mihin. Toisaalta kerronta on tosi pelkistettyä, tuollaista tiivistä dialogia suurin osa. Tässä kirjassa ei ainakaan selitetä mitään puhki 😅

keyboard_arrow_up