menu Menu
Milla von Plato: Hyvää iltaa
Kotimainen kaunokirjallisuus, Plato Milla von, Suomi, WSOY 04/07/2023 0 kommenttia
Akseli Koskela: El Balcón que habla - Parvekekeskustelut Edellinen Annie Ernaux: Tapaus Seuraava

Joulupöydässä äiti ja isoäiti puhuivat samasta asiasta kuin Arvi Lind televisiossa. Kaikkien kansalaisten oli kannettava yhteistä taakkaa.

TV-uutisissa markan kolikon kuva leikattiin moneen osaan säpäleiksi ja sanottiin, että kaikki oli riistäytynyt käsistä: räjähtävällä vauhdilla nousevat korot ja velat, jotka runnoivat koko Suomea.

Emilian luona uutisia ei katsottu, mutta Maijan kotona äiti saattoi kiiruhtaa uutisten alettua olohuoneen sohvalle vaikka keltaiset kumihanskat ja tiskiharja käsissään niin, että lattialle tippui vaahtoa. Äiti sähisi Maijan hiljaiseksi, lähetys alkoi aina samalla tavalla. Valtava valkoinen pallo nousi eri väreissä säteilevän meren keskeltä ja mahtipontinen musiikki täytti olohuoneen. Sitten Arvi Lind sanoi: “Hyvää iltaa.”

Arvi Lind sanoi aina niin, vaikka koskaan ei voinut tietää, olika ilta hyvä. Elettiin Suomen sotien jälkeen pahinta kriisiä, hyvän illan jälkeen saattoi seurata mitä tahansa. Kerran eräs uutisiin haastateltu mies kertoi, että työttömyys oli kuin paha uni, joka ei loppunut.

Milla von Plato: Hyvää iltaa

Milla von Platon esikoisromaani Hyvää iltaa sukeltaa 90-luvun lamavuosiin ja heijastelee niiden perintöä nykypäivän näkymiin. Arvi Lindin uutislähetyksen avaussanoista nimensä lainaava teos keskittyy kahteen eri-ikäiseen henkilöön, Maijaan ja Ailiin, joiden ystävyys on yksi lama-ajan hyviä seurauksia. Maija joutuu kokemaan laman vaikutukset perheessään, kun vanhempien ero ja taloudelliset vaikeudet varjostavat hänen lapsuuttaan. Isä häipyy Saksaan ja äiti taistelee velkakierteessä ja tekee pitkiä päiviä töissä selviytyäkseen. Äiti ja Maija joutuvat muuttamaan pieneen kerrostaloasuntoon, jonne Maija jää usein yksin. Turvaa hakiessaan Maija alkaa soitella puheluita numeroihin, joihin äiti on viimeksi soittanut. Sieltä vastaa usein entisen naapuruston puuhanainen Aili, eläkkeellä oleva opettaja.

Koulussa Maija kohtaa laman seuraukset, kun opettajat ovat pakkolomalla ja pyyhekumeja puolitetaan. Onneksi hänellä on kaksi hyvää ystävää ja yhteinen fanituksen kohde Roxette. Kirsikan perhettä lama tuskin hipaisee, mutta Emilian perheessä kuri on kova niin kuluissa kuin kasvatuksessa. Tyttöjen haaveet ovat yhteisiä, mutta keinot niiden saavuttamiseksi ovat kaukana toisistaan. Emilia on Maijan paras ystävä, mutta hänestä on vaikea pitää kiinni, kun elämä repii heitä rajusti eri suuntiin.

Romaani vuorottelee Maijan lapsuuden ja kirjan nykyhetken välillä, joka sijoittuu jonnekin Trumpin presidentiksi valinnan aikoihin. Aikuinen Maija työskentelee kätilönä ja tekee pitkiä vuoroja pienellä palkalla. Hän haaveilee vakituisesta virasta, mutta harvat avoimet virat tuntuvat aina menevän jollekin toiselle. Hän asuu pienessä yksiössä, jonne on asennuttanut pikkuruisen infrapunasaunan. Sen lämmöissä on hyvä palautua hetki ennen seuraavaa niskaan kaatuvaa työvuoroa. Työvuorojen välissä pitäisi myös ehtiä hoitaa parisuhdetta: poikaystävä Renni on tuttu ja turvallinen, mutta uskaltaisiko hänen kanssaan perustaa perhettä.

Maijan ja Ailin ystävyys muodostaa teoksessa sydäntälämmittävän langan, joka kulkee läpi vuosien. Lapsena Aili oli se turvallinen aikuinen, jonka äänen kuuleminen puhelinlangan toisessa päässä kantoi vaikeiden hetkien yli. Nyt Maija voi antaa saamansa takaisin ja olla tukena ja käytännön apuna 90-vuotiaalle Ailille, jonka pärjäämistä hankaloittaa muistisairaus. Nyt Aili on se, joka soittelee hätäpuheluita Maijalle: milloin hän on keskellä yötä parvekkeella tai hukannut jotain tärkeää. Ailista on tullut vanha, mutta entisellä opettajalla on edelleen halu vaikuttaa maailmaan: kirjeitä presidentti Koivistolle syntyy harva se päivä. Siinä missä Maijan lapsuutta varjosti lama, Aililla on kannettavanaan sodan muistot ja menetetty koti Karjalassa.

Näitä 90-luvun lamakuvauksia on tullut jonkin verran luettua ja toki aihe kiinnostaa, kun omakin nuoruus noihin vuosiin sijoittuu. Silti pidin tässä romaanissa enemmän nykypäivän kuvauksesta. Erityisesti Maijan ja Ailin erityinen yhteys ja ystävyys sykähdytti. Hyvää iltaa on arkinen ja realistinen kuvaus yksilöistä yhteiskunnan rattaiden osasina. Se osoittaa, kuinka poliittiset päätökset ja tehostamistoimet vaikuttavat erityisesti niiden ihmisten jaksamiseen, jotka pyörittävät yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toimintoja. Romaani antaa äänen niille, jotka kamppailevat pienipalkkaisissa ammateissa, joiden toimintamahdollisuuksia jatkuvasti kavennetaan. Kerronnallisesti jäin odottamaan hieman suurempaa vaihdetta, mutta tämä oli vähäeleisyydessäänkin ajatuksia herättävää luettavaa.

Milla von Plato:
Hyvää iltaa
WSOY 2023

Muissa blogeissa:
Anun ihmeelliset matkat
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

90-luku esikoisromaani hoitoala Hyvää iltaa ikääntyminen lama Milla von Plato muistisairaus ystävyys


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up