iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
Harriet katsoo ulos ikkunasta, juna kulkee sillalla, korkealla veden yläpuolella, vauhti on niin kova, että ojanpientareen siniset kukat vilisevät vauhtiraitana kiskojen vierellä. Suurkaupunki on jäänyt taakse, ajetaan esikaupunkien, sitten maatilojen ja vihreiden peltoaukeiden ohi, Harriet istuu selkä menosuuntaan, ja junan kiitäessä ihmisten ohi he kutistuvat pian pieniksi pisteiksi pitkin aukeita. Sitten juna hiljentää vauhtia – […]
Avain rapisi lukossa. Gustav astui sisälle.“Miten menee?” Gustav heitti takkinsa lähimmälle tuolille.“Surkeasti.”“Sinulla on vain huono päivä.”“Mitä jos minulla on huono vuosi. Tai mitä jos minä yksinkertaisesti olen huono.”“Tietenkään sinä et ole huono. Katso mitä minä hain tuolta mahtavasta pikku supermarchésta.” Gustav kohotti pussia, jossa näytti olevan pullo.“Minun pitäisi kirjoittaa…”“Kello on yli viisi, nyt on lupa.”“Sitten […]
Ikkunan ohuesta heijastuksesta näen, kuinka Tuomas irrottaa otteensa minusta. Hän kertoo keittävänsä meille teetä ja varmistaa, että saan edelleen juoda vihreää teetä ennen kuin menee keittiöön. Minä olen raskaana ja siksi en ole yksin. Ehkä minua vainoaa syyllisyys, mutta sen kanssa olen elänyt niin kauan kuin saatan muistaa. Ei tämä tunne johdu myöskään pihamaalla vaeltaneesta […]
Margot.Kuka oli Margot?Kuka oli rakastanut isää ja häntä niin, että oli odottanut heidän paluutaan kaksi vuotta – odottanut ja kuitenkin päätynyt elämään ilman heitä? Vilja kaivoi laukustaan nipun kirjeitä, päällimmäisenä viimeisin. Mitä sen jälkeen oli tapahtunut? Kaikki mitä hän tuolta ajalta muisti: Syksyllä 1989 ensilumi oli satanut raskaana peittona talon takapihalla kasvaneiden koivujen ja leppien […]
Jeanie rounds up the chickens early and sits beside Dot’s grave to eat a sandwich she made at Bridget’s. Already the earth mound is green with a forest of seedling weeds and the area is visible only if you know to look for it. She feels as though she should apologize to Dot for making […]
No one understood. How could they? Even Ellen struggled with it. She knew that this drama wasn’t about her and yet she could feel her life slipping away, all her assumptions about who she was and what people thought of her upended through no fault of her own. She accepted she had no right to […]
Pete soitti äidilleen kertoakseen, ettei pääsisi tulemaan sunnuntaina, koske menisi tapaamaan sairasta ystävää. Hän vakuutti tulevansa seuraavalla viikolla ajallaan. Äiti käski hänen lopettaa murehtiminen, olo oli kuulemma ollut parempi ja hänen istuttamansa keltainen ruusu kukki. Äiti lupasi lähettää hänelle kuvan, jos onnistuisi päättelemään, miten puhelimen kamera toimii. Pete pakkasi viikonloppulaukun. Hän ei aikonut viipyä matkalla […]
Nyt olen tällainen. Kai jotenkin viallinen.Kunpa voisin vain istua Lassen sylissä suukottelemassa ja kuuntelemassa musiikkia ja keskustelemassa. Kunpa Lasse ei haluaisi niin usein, tai kunpa voisin kelata sen kohdan yli.Koska sitten jälkikäteen kaikki on niin hyvin. Kun makaamme vieretysten kapeassa sängyssä, kun Lasse vetää minut kainaloonsa ja silittää hiuksiani, eikä sillä ole kiirettä nousta. Silloin […]
‘Mandy.’ He reached out and held her hand. ‘You’ll make a great mom, you know.’ She moved her thumb back and forth across the palm of his hand and kept her mouth shut. He didn’t know. He could hope, was all. If she turned out to be anything like her own mother, she’d be a […]
Hotelli tuntui sinä iltana kovin autiolta. Siellä hiljattain käyneet eivät olleet jättäneet sinne jälkiä, ilmassa ei viipynyt partaveden hajua, ja tavarat olivat entisillä paikoillaan vastaanottotiskillä. Näytti siltä, ettei mihinkään ollut koskettu. Talo oli niin iso, että siellä tuli orpo olo, eivätkä Bea ja Dan pystyneet unohtamaan hetkeksikään, että heidän ympärillään oli paljon huoneita ja että […]
He started tuning our cellos. The deep tones rang like a human voice, singing its darkest secrets, startling me. The floor shifted as a boat passed, rocked by the waves. I gazed upon him, another man I had known as a boy, his perfect profile impenetrable, but his hands—what tenderness and pain flowed from those […]
Juliaa ei nukuta. Hän menee olohuoneeseen, nostaa kenkälaatikon pöydältä ja istuu se sylissään lattialle. Hän silmäilee laatikossa olevien kasettien selkämyksiä, ja vähitellen hän alkaa muistaa, mitä nauhoille on tallentunut. Radioesseitä, haastatteluita, lauluja. Satuja, paljon satuja. Eläinsatuja. Satuja, jotka kertovat karhuista, ketuista ja jäniksistä. Kilpikonnista, leijonista ja varpusista. Satuja, jotka kertovat tyhmistä kauppiaista ja rujoista ukoista […]
Kerran viikossa tapahtui tuulettaminen. Silloin äiti heitti milloin mitäkin tekstiilejä mattotelineelle ja jäi itse makoilemaan aurinkotuoliin niiden viereen. Tuskin hän oli saanut oikaistua itseään, kun lähiseudun linnut lehahtivat hänen seurakseen. Äiti kaivoi taskussaan olleesta muovipussista siemeniä ja antoi pienten nokkien nokkia ne hänen kämmeniltään.Katselin äidin tuuletustouhuja kuin satumaista luontodokumenttia olohuoneen ikkunasta ja tunsin mustasukkaisuutta lintuja […]
Since overhearing her and Deborah’s conversation on the night of the pizza, I had become hungrier for more clues about my mother, yet simultaneously more fearful of what I might discover. So far, Connie had proven prickly when questioned about her life, and only liked to talk about things when she could control the information […]
Kolmosratikka kolistelee Pukevan ohi. Loppuunmyyntilaput roikkuvat paperoiduissa näyteikkunoissa, metrotyömaa ei ehtinyt pelastamaan tavarataloa. Suurin osa Kaisaniemenkadun liikkeistä on pimeinä, entinen pankkikonttori on muuttunut kaljabaariksi. Sieltä raikuu epävireinen karaoke. Moni työtön löytää lohtua iskelmistä, ehkä juuri siksi kabareehen uskotaan. Revyyt ovat suosittuja Keski-Euroopan metropoleissa, niin meille näyttelijöille on kerrottu. Siihen saumaan teatterin johto on iskenyt ja […]
En muistaisi äitiä tuollaisena. Savinen ihminen. Valettu arkunkokoiseen muottiin. Kasvot murenisivat heti, kun kansi vedettäisiin kiinni. Muistaisin hänet luultavasti vähän yli kolmekymmenvuotiaana kuten tähänkin asti. En muistanut hänen vanhentuneen, se oli tullut aina yllätyksenä kun tapasimme. Muistin hänet jostain syystä sellaisena kuin hän oli ollut viisikymmentäluvulla. Silloin kun itse olin yhden- tai kahdentoista tienoilla. Kun […]
Later it would seem to Pearl that the Richardsons must have arranged themselves into a tableau for her enjoyment, for surely they could not always exist in this state of domestic perfection. There was Mrs. Richardson in the kitchen making cookies, of all things – something her own mother never did, though if Pearl begged […]
Siniseen samettiin on pakattu kahdeksan pientä nukkea. Ne ovat tavattoman aidon näköisiä, pieniä ja siroja. Niin täydellisiä, ettei ihmiskäsi ole voinut niitä tehdä. Nella tuntee itsensä jättiläiseksi poimiessaan yhden niistä varovasti, niin kuin se voisi särkyä kosketuksesta. Hänen kämmenellään on Johannes, jolla on leveillä harteillaan tummansininen viitta ja jonka toinen käsi on puristunut nyrkkiin. Toinen […]
Edellinen sivu Seuraava sivu