Tuuli raivoaa ulkona. Rosana nostaa jalkansa sohvalle ja siemailee viinilasistaan kuin osallistuisi divaanilla maaten roomalaisiin pitoihin. Otan pitkän kulauksen viiniä ja kuiskaan, “Rosana, ei kulu päivääkään ilman että muistan Lígian…” “Mitä?!” hän havahtuu turtumuksestaan. “Helvetti, Oséias”, Rosana nousee äkillisesti viinilasi kädessään ja sytyttää valon, “Etkö sinä vieläkään ole päässyt eroon siitä haamusta?! Tule jo sieltä […]

St Valentine’s Book of Rhetoric, give me a precise and elegant metaphor to describe what those eyes of Capitu were like. How can I describe, without abandoning the dignity of classical style, what they were and what they did to me? Perhaps they were undertow eyes. Yes, undertow. That’s what they suggested to me. They […]

Ja lähtöaamuna, jota en unohda koskaan, taloni eteen kerääntyi väkeä, katu oli tukossa kuin pyhän Kristoforoksen päivänä, ja ihmiset kantoivat kyltteä » Taquara Preta on ylpeä pojastaan Serginhosta – lehtori Anacleto, kaupunginvaltuutettu », » Taquara Pretan asukkaat onnittelevat Serginhoa – Kaasuyhtiön isännöitsijä, kaupunginvaltuutettu », ja taksimies, joka oli kuullut arvokkaasta kyydittävästään, oli juhlan kunniaksi pannut päälleen liivipuvun solmioineen ja […]