menu Menu
Beatrice Salvioni: En pelkää mitään
Gummerus, Italia, Käännöskirjallisuus, Salvioni Beatrice 14/03/2024 0 kommenttia
Tina Harnesk: Lumeenkylväjät Edellinen Michael Finkel: The Art Thief: A True Story of Love, Crime, and a Dangerous Obsession Seuraava

Malnata käveli keskustan kaduilla ikäkulut sandaalit mukulakiviä vasten hieroutuen, leuka pystyssä, rinnallaan kaksi itseään vanhempaa poikaa. Hänen kulkiessaan naisten ohi nämä sihahtivat hampaidensa välistä: ”Herra meitä häneltä varjelkoon!” ja tekivät kiireen vilkkaa ristinmerkin; miehet puolestaan sylkäisivät maahan. Silloin Malnata nauroi kovaäänisesti, näytti kieltä ja niiasi sen perään kuin kiitollisena noista loukkauksista.

Hän oli kaunein olento, jonka olin koskaan nähnyt. Hänellä oli sysimustat, epätasaiset hiukset kuin ne olisi saksittu lihaveitsellä päähän painetun potan reunan mukaisesti, ja kiiluvat kissansilmät. Jotakin kissamaista oli myös hänen laihoissa, ketterissä koivissaan.

Hän puhutteli minua ensimmäistä kertaa neljä päivää sen sunnuntain jälkeen, jolloin katseemme olivat kohdanneet minun kurkistellessani alas sillankaiteelta.

Beatrice Salvioni: En pelkää mitään

Elena Ferranten vaikutus italialaiseen kirjallisuuteen on ollut niin merkittävä, että etenkin käännösmarkkinoilla Ferrante-huumaa hyödynnetään täysillä. Jos ei ole saatavilla uutta Ferrantea, ainakin häneen viittaamalla saadaan liikehdintää aikaan. Myös Beatrice Salvionia on tituleerattu uuden sukupolven Elena Ferranteksi ja hänen esikoisromaaninsa En pelkää mitään (Malnata) käännösoikeudet myytiin jo käsikirjoitusvaiheessa yli 30 maahan. Vuonna 1995 syntyneen Salvionin romaani on kieltämättä asetelmaltaan kuin Ferranten Loistava ystäväni. Se kertoo eri yhteiskuntaluokista tulevista kahdesta tytöstä, Francescasta ja Maddalenasta, jotka ystävystyvät 1930-luvun fasistisessa ja seksistisessä Italiassa. Romaani sijoittuu kirjailijan kotikaupunkiin Monzaan.

Tarina alkaa dramaattisesti. Kolmetoistavuotias Francesca makaa Lambro-joen rannalla päällään kuollut mies, joka hetkeä aiemmin yritti raiskata hänet. Hänen ystävänsä Maddalena auttaa Francescaa vapautumaan ruumiista, jonka he yhdessä kätkevät pusikkoon. Tyttöjen ystävyys alkoi vuotta aiemmin ja sitä leimaa kapinallisuus ja vapauden etsintä Monzan jäykän sosiaalisen hierarkian ulottumattomissa. Maddalena on lähtöisin vaatimattomista oloista ja häntä kutsutaan Malnataksi hänen oletettujen pimeiden voimiensa vuoksi. Hänen väitetään aiheuttaneen esimerkiksi pikkuveljensä kuoleman ja häntä pidetään muutenkin kirottuna. Kunniallisesta ja hyvin toimeentulevasta perheestä tuleva Francesca liittyy Malnatan ystäväporukkaan salaa perheeltään ja löytää uudenlaisen elämäntavan, joka ylittää sosiaaliset konventiot. Heidän siteensä on vahva, mutta sitä koettelevat sota ja fasismi sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuva hyväksikäyttö ja väkivalta. Ystävykset joutuvat päättämään, liittoutuvatko he yhteiskunnallista sortoa vastaan vai antavatko historian kulun erottaa heidät toisistaan lopullisesti.

Salvioni kuvaa tarkasti kotikaupunkiaan Monzaa ja tuo käsinkosketeltavana esiin siellä 30-luvulla vallinneen luokkahierarkian, rikkaiden ja köyhien välisen kahtiajaon, kaksinaismoraalin, naisvihamielisyyden ja pikkukaupungin asukkaiden kyttäysmentaliteetin. Eletään vuosia 1935-36, jolloin italialaisia ravisuttaa Mussolinin sota Etiopiaa vastaan. Kirjailija peilaa pikkukaupungin ilmapiiriä, kantojen radikalisoitumista, fasistisen ideologian omaksumista, tavallisten ihmisten arkea ja sodan seurauksia. Maddalena ja Francesca rakentavat identiteettinsä ilkikurisuuden ja seikkailujen avulla kapinoiden epäoikeudenmukaisuutta ja tekopyhyyttä vastaan. Yhdessä he ovat vahvempia ja valmiimpia kohtaamaan epävarmuuden, menetykset ja koettelemukset, joita elämä heidän eteensä jatkuvasti heittää.

Romaanin minäkertojana toimii Francesca. Kerronta on mukaansatempaavaa ja kulkee hyvässä rytmissä. Uskomattoman elävästi Salvioni vangitsee historiallisen miljöön, joka on täynnä yksityiskohtia ja erilaisia tihentymiä ihmisten elämästä. Tunnelma on kuin niissä restauroiduissa arkistofilmeissä, joissa mustavalkoiset näkymät heräävät uudella tavalla eloon, kun niihin lisätään värit. Voimakkaan prologin jälkeen juoni kehittyy ensin verkkaisesti ja kiihtyy loppua kohden. Romaanin avoimeksi jäävä loppu herättää kysymyksen siitä, onko tarinalle kenties tulossa jatkoa. Sitä voinee tiedustella kesäkuussa, sillä Gummeruksen tiedotteen mukaan nuori kirjailijatähti on tulossa vierailulle Suomeen.

Helmet-lukuhaaste 2024:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 38 – Kirjan kannessa tai nimessä on käsi tai kädet.

Beatrice Salvioni:
En pelkää mitään
La Malnata (2022),
suom. Leena Taavitsainen-Petäjä
Gummerus 2024

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

1930-luku Beatrice Salvioni En pelkää mitään esikoisromaani fasismi helmet2024 helmethaaste Monza tytöt ystävyys


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up