We’d reached the foot of the low hill, and Chuan broke into a little jog, forging ahead of us and suddenly vanishing. He had dropped into a dip that had been cut into the land so artfully that we couldn’t see it until we were standing on the edge of the fall, which was disguised […]

Eme tiesi sen tunnelmasta. Isän ja äidin lauseista, jotka päättyivät äkkinäisiin sähähdyksiin. Ilmaan unohtuneista kysymysmerkeistä ja otsille piirtyneistä huolen kurtuista. Käännetyistä selistä, joista saattoi lukea kieltomerkin: älä tule tänne! Oli kuin perhettä olisi vaaninut jokin näkymätön vaara, ehkä jättiläishämähäkki, joka oli salaa punonut seittinsä kaikkialle taloon. Jotain hirvittävää sen täytyi olla. Se oli aikuisten välistä, […]

The very act of recall is like trying to photograph the sky. The infinite and ever-shifting colors of memory, its rippling light, cannot really be captured. Show someone who has never seen the sky a picture of the sky and you show them a picture of nothing. Still I have to try. The thing you […]

Saatan äitini lähtöselvityksen kautta turvatarkastusportille, missä hyvästelemme, no niin, minun kiltti ja komea poikani, äitini sanoo, tarttuu minua hartioista ja halaa, nähdään parin viikon kuluttua, minä laitan sinulle viestin kun pääsen perille, ja muista mitä minä sanoin: varo täällä – ja kun äitini on siirtynyt portin toiselle puolelle liikkuvaan jonoon, sanon hänelle, että minä aion […]

Joulupöydässä äiti ja isoäiti puhuivat samasta asiasta kuin Arvi Lind televisiossa. Kaikkien kansalaisten oli kannettava yhteistä taakkaa. TV-uutisissa markan kolikon kuva leikattiin moneen osaan säpäleiksi ja sanottiin, että kaikki oli riistäytynyt käsistä: räjähtävällä vauhdilla nousevat korot ja velat, jotka runnoivat koko Suomea. Emilian luona uutisia ei katsottu, mutta Maijan kotona äiti saattoi kiiruhtaa uutisten alettua […]

The edge is a shantytown filled with gold seekers. We are fugitives and the law is skinny with hunger for us. Kevin Wilson: Now Is Not the Time to Panic Kevin Wilsonin edellinen romaani Nothing to See Here kertoi liekkeihin leimahtavista sisaruksista. Uudessa romaanissa Now is Not the Time to Panic Coalfieldin pikkukaupungissa leimahtaa paniikki, […]

Kaupungissa näkee liian harvoin taivaan. Nytkin pilvet roikkuvat niin matalalla, että taskulampun heijastuksen voi nähdä pimeällä taivaalla. Me istutaan hiljaa ja tuijotetaan pimeään. Kai leikkii taskulampulla. Se sanoo, että on aina rakastanut korkeita paikkoja, koska enimmäkseen siitä tuntuu, että me eletään hirveässä perspektiivihäiriössä. ”Etäältä katsominen auttaa katsomaan itseäänkin vähän etäämpää. Siks mä varmaan maalaan tauluja. […]

Kuvaukseni puutarhatöistä jää puolitiehen, kun itkuhälytin välittää sarjan Sofian elämöintiä. Juha ei enää paria tuntia myöhemmin vastaa. Hän joko nukkuu tai on kääntänyt puhelimensa äänettömälle.Harmittaa.Otan lohdutukseksi lasillisen Terhille avaamastani pullosta ja palaan Umberto Econ Il nome della rosa -kirjaan, jonka olen aiemmin lukenut suomeksi. Tuskin jaksaisin kahlata kirjaa läpi ellen tuntisi juonta entuudestaan. Hyppään monen […]