Keho on loputon sotatanner. Lasit helisevät taas jo aamusta. Istun pöydän ääressä ja yritän tehdä oikolukua, mutta pöytä tärisee. Värinä siirtyy minuunkin, sormiin, käsivarsiin, hartioihin, koko kehoon. Se tekee minut hulluksi, eikä korvanapeissa soiva balkanilainen post-punk auta, eikä se että hoen itselleni sodan olevan kaukana. Sota ei ole kaukana, se on vain viidensadan metrin päässä. […]

Tiina ei kerro isälle, että vieras kävi äidin luona uudestaan. Äidillä oli sillä kertaa yllään uusi leninki ja hiukset oli kiharrettu. Vieraan nimi oli Toivo. He istuivat toisessa huoneessa sohvalla, vierekkäin, ja juttelivat hiljaa. Kun äiti nauroi, hänen päänsä heilui ja kiharat hyppelivät. Tiina ei kerro äidille, että isän koulutoveri Friida kokeili isän syntymäpäiviltä lähtiessään […]

Sinä yönä merestä nousee sumu. Ei sellainen melkein jokapäiväinen harmaa mörkö, joka tulee ja matelee ylös vuorten huippujen välistä sumuvanojaan pitkin, vaan sellainen sumu, joka tulee ja seisoo. Se sumu on kuin. No ei osaa sanoakaan kuin mitä. Sellainen sumu, jollaiseen koira ei tahdo mennä ja jollaiseen lapsia ei päästetä. Vaikka he tahtovat. Eipä siis […]

Poika hyppäsi alas halkopinolta ja juoksi Pobedaa vastaan. Hän näki tuulilasin läpi tutun sedän leveän hymyn. Pobeda pysähtyi, ovi avautui ja mies ojensi kätensä, että poika voisi tehdä pantterinhyppynsä nahkaistuimelle. Autosta paiskautui vastaan sama tuttu haju. Siellä oli hyvä ja lämmin olla. ”Kiva tavata taas, linjurinkuljettaja!” setä sanoi leppoisasti. ”Käännäpä tästä.” Poika ojensi kätensä ja […]