menu Menu
Kai Aareleid: Korttitalo
Aareleid Kai, Käännöskirjallisuus, Schildts & Söderströms, Viro 06/01/2019 4 kommenttia
Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori & Rakkaudesta aseisiin Edellinen Maggie Nelson: The Red Parts Seuraava

Tiina ei kerro isälle, että vieras kävi äidin luona uudestaan. Äidillä oli sillä kertaa yllään uusi leninki ja hiukset oli kiharrettu. Vieraan nimi oli Toivo. He istuivat toisessa huoneessa sohvalla, vierekkäin, ja juttelivat hiljaa. Kun äiti nauroi, hänen päänsä heilui ja kiharat hyppelivät.

Tiina ei kerro äidille, että isän koulutoveri Friida kokeili isän syntymäpäiviltä lähtiessään eteisessä äidin turkkia. Että isä kuiskasi hänelle: ”Mitä sinä teet? Oletko hullu? Ota se pois!” ja Friida nauroi ja sanoi: ”Ota sinä”, ja nojautui Peeteriin.

Tiina ei kerro. Hän valitsee koulun kirjastosta uuden kirjan.

Kai Aareleid: Korttitalo

Kannen perusteella Kai Aareleidin romaani Korttitalo vaikuttaa miehen kirjoittamalta synkältä dekkarilta. Tummanpuhuva kansikuva, dekkarimainen kirjan nimi ja jopa kirjailijan etunimi hämää. Enpä tiennyt, että Kai on Virossa naisen nimi. Tahattoman hämäyksen takaa löytyy siis kauniin naisen kirjoittama herkkä historiallinen romaani. Toivottavasti muut eivät astu harhaan valitessaan kirjaa kannen perusteella, sillä tämä romaani todella ansaitsee laadukasta proosaa arvostavia lukijoita.

Vuonna 2003 romaanin päähenkilö Tiina löytää kesäkotinsa pengottuna ja seinällä isän muotokuvan paikalla tyhjän kolon. Puuttuva muotokuva saattelee hänet muistelemaan vanhempiaan ja omaa lapsuuttaan sodan jälkeisessä Tartossa. Tiinan vanhemmat Liisi ja Peeter potevat molemmat sydänsurua tavatessaan. Liisin tuore aviomies kaatui sodassa, Peeterin rakas oli riistetty häneltä toisella tapaa. Heidän elämänsä sodanjälkeisessä Tartossa on melko turvattua Peeterin työn johdosta. Alueen päävaraston johtajuus tuo mukanaan etuja, joita kaikilla ei noina puutteen aikoina ollut. Avioelämä alkaa kuitenkin rakoilla Peeterin salaisen harrastuksen myötä. Miestään huomattavasti nuorempi Liisi alkaa myös haikailla toisenlaisen elämän perään. Pienelle Tiinalle jää salaisuudensäilyttäjän rooli.

Aareleid kirjoittaa herkällä otteella, perheen ja yhteiskunnan haurasta tilaa lapsen näkökulmasta tarkastellen. Vanhempien oman onnen tavoittelu sysää tytön turvaamaan vieraisiin ja sukkuloimaan monen kodin väliä. Myös eriarvoinen yhteiskunta ja koulukavereiden erilaiset todellisuudet avautuvat yksinäiselle Tiinalle konkreettisilla tavoilla. Sydänystävä löytyy venäläisestä Vovasta. Vovan kanssa kaikki tuntuu uudelta ja aika kulkee nopeammin, mutta hänetkin julma maailma vie lopulta ulottumattomiin. Vanhemmat yrittävät vielä paikata suhdettaan. Hetken ajan kotona vallitsee hauras tasapaino, mutta lopulta korttitaloa on mahdotonta pitää kasassa.

Romaani on jaettu kahdeksaan osaan, joista jokainen koostuu lyhyistä osuvasti nimetyistä luvuista. Kerronnallisesti Korttitalo ei huoju, vaan kuljettaa lukijaa varmasti ja vaikuttavasti pitkin Tarton katuja ja Tiinan perheen säröilevää elämää. Kirjassa on paljon kauniita ja koskettavia hetkiä. Tämän virolaisesta kaimastani kertovan tarinan otan mielelläni paikkaamaan lapsuuden Tiina-kirjojen jättämää traumaa.

Kai Aareleid: Korttitalo
Linnade põletamine (2016),
suom. Outi Hytönen
S&S 2018
Voitin kirjan arvonnassa

Muissa blogeissa:
Anun ihmeelliset matkat
Hemulin kirjahylly
Kirjakaapin kummitus
Kirjarouvan elämää
Kirja vieköön!
Mummo matkalla

Kai Aareleid: Korttitalo

#rakasviro Kai Aareleid Korttitalo Tartto Viro


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Teoksessa on jotain hyvin haurasta ja koskettavaa varmaotteisesta kerronnasta huolimatta tai ehkä juuri siksi. Irtonaisista korteista on sisältö rakennettu, kuten on laita itse elämänkin… Laadukas teos.

    1. Hyvin sanottu, kerronta tosiaan tukee hyvin tuota korttitaloajatusta. Ja sellaista se on tosiaan elämäkin, irrallisia tuokioita jotka muodostavat jonkinlaisen huteran kokonaisuuden. Mitään huteraa ei kyllä ollut tässä varmassa romaanissa.

keyboard_arrow_up