December 9 1959 Dear Mr Thornton, A good book is the precious life-blood of a master-spirit, embalmed and treasured up on purpose to a life beyond life, and as such it must surely be a necessary commodity. Yours sincerely, Florence Green Penelope Fitzgerald: The Bookshop Törmäsin Storytelissa kirjaan, jolla oli kirjanystävää houkutteleva nimi ja melko […]

María katsoi minua tulenpalavasti, koska jokainen ihminen täälläpäin on tulisieluinen. Toden totta joka puolella Meksikoa tiedetään, että Guerreron osavaltiossa ihmiset ovat pullollaan kiukkua ja yhtä vaarallisia kuin valkoinen, läpikuultava skorpioni piilossa tyynyn alla. Guerrerossa hallitsivat kuumuus, iguaanit, hämähäkit ja skorpionit. Elämä ei ollut minkään arvoista. Äiti hoki sitä jatkuvasti: Elämä ei ole minkään arvoista. Hän […]

Vuoteen on mahtunut vino pino kirjoja ja tulihan sitä osallistuttua taas moneen haasteeseenkin. On aika summata vuoden haastesaldot. Olen vuoden aikana osallistunut vaihtelevalla menestyksellä peräti yhdeksään lukuhaasteeseen. Lisäksi Goodreadsissa asetin tavoitteeksi lukea vuoden aikana 132 kirjaa. Pääsin tavoitteeseen sopivasti vuoden viimeisellä viikolla. Klassikkohaaste Kirjabloggaajien klassikkohaasteesta on tullut minulle jo perinne. Tänäkin vuonna osallistuin molempiin haasteisiin. […]

Toisinaan Paul huolestuu Louisen pitkiksi venyvistä työpäivistä. “En halua, että hän joku päivä syyttää meitä hyväksikäytöstä.” Myriam lupaa ottaa asian puheeksi. Hän, joka on niin ehdoton ja suoraselkäinen, soimaa itseään siitä, ettei ole tehnyt sitä aiemmin. Hän puhuu pian Louiselle, panee asiat järjestykseen. Hän on kiusaantunut mutta samalla salaa iloinen siitä, että Louise ottaa kontolleen […]

Metsästäjä laski edellisenä päivänä surmaamansa hylkeen pään varovaisesti, melkein hellästi karsikkopuun juurelle ja käänsi katseensa kohti puun latvaa. Hän pyysi, että puu auttaisi hänen surmaamansa hylkeen henkeä nousemaan yön merelle lintujen suurta öistä tietä pitkin. Hän ylisti hylkeen voimaa, kauneutta ja viisautta ja pyysi siltä vielä kerran anteeksi. – Anteeksi, pikkuveli, sanoi hän hylkeelle. – En minä […]

Psykiatrini on sanonut, että tärkeintä on pitää nyt kivut hallinnassa. Muistot kuulemma palaavat vähitellen, jos palaavat, muistini rajoittaa tietoisuuttani, annostelee asioita sitä mukaa kuin pystyn vastaanottamaan niitä. Kaikkea ei tarvitse muistaa, kaikkea ei ole edes tarkoitettu muistettavaksi, psykiatrini sanoo ja minulle tulee tunne, että hän tietää enemmän kuin minä. Siksi lepo on tärkeää, siksi olemme […]

Hänellä ei ollut hajuakaan kellonajasta, vaikka hän kuvittelikin ettei aamu voinut olla vielä kovin pitkällä: todennäköisesti oli taas toisen samanlaisen päivän varhainen aamuhetki. Manuel oli ruvennut mittaamaan aikaa uudella tavalla, ja tämän uuden kalenterin mukaan päivä ei koskaan vaihtunut. Ensihetkien sekasorron ja hämmennyksen korvasi nyt tyyni turtumus ja välinpitämättömyys hänen sopeuduttua siihen ajatukseen, että Álvaro […]

Oliko hän tosiaan tullut Venice Beachin rantaan? Hän tiesi sen näkemättäkin.   Hänen silmissään oli jotakin vikaa; hän oli hieronut niitä nyrkeillään, niin että niitä aristi. Hiekkaa silmissä. Aamun kajastuksessa tumma taivas hapertui pään päältä kuin kappaleiksi hajoava palapeli. Ja jos palat kerran irrotti toisistaan, niitä ei saanut enää koskaan yhteen. Miksi hänen verensä jyskytti! […]

Naistenviikkohaaste päättyy tänään. Nimipäiväänsä juhlivat tänään Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia ja Tinja. Tänään saan myös itse juhlia nimipäivääni. Päivän kirjasta löytyy myös kaimani, päähenkilön sisar Tiina. Vuorossa siis Jarkko Volasen esikoisromaani Hiekankantajat. Hiekkapoukamaa rajaavissa kallioissa on kohta, jossa Aurasta tulee lähes näkymätön. Se on salainen paikka. Sen huomaa vain yläpuolelta, ilmasta käsin. Aura seisoo […]

Osallistun Tuijatan lanseeraamaan naistenviikkohaasteeseen. Tänään nimipäiväonnittelut menevät Olgalle ja Oilille. Tämän päivän kirjailijalla on suomalaisen miehen etunimi, mutta ei nimi naista pahenna! Toni Morrison on voittanut kirjallisuuden Nobelin ja tämä lukemani romaani voitti myös Pulitzerin vuonna 1988. Orjuudesta kertovassa romaanissa nimillä on myös tärkeä rooli. Oma nimi on ylellisyys, johon orjalla ei ole oikeutta, eihän […]

Osallistun Tuijatan lanseeraamaan naistenviikkohaasteeseen. Tänään nimipäiviä juhlivat Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret ja Margareeta ja suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Greta, Gretel, Margareta, Margit, Margita ja Marit. Onnittelut kaikille nimipäiväsankareille Märta Tikkasen klassikkosäkeiden ja kotimaisen argentiinalaistangon muodossa. Tänään siis vuorossa Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina. Alkuun tuntuu hyvältä ihan käsittämättömän, huimaavan hyvältä kun kaikesta huolimatta on niitäkin jotka […]

“Tiedätkö sinä mitä, minä olen ainoa tässä perheessä jolla ei ole ongelmia”, Zooey sanoi. “Ja tiedät sinä mistä se johtuu? Koska aina kun minä tunnen itseni surkeaksi, olen ymmällä, minä kutsun vähän ihmisiä vieraisille kylpyhuoneeseen – ja yhdessä me sitten silitämme mutkat pois, ja siitä se selviää.” Rouva Glassia näytti melkein huvittavan Zooeyn menetelmä ongelmien […]

Olin varttunut tunteensa tukahduttavien hiljaisten ihmisten keskellä. Tiesin isäni olleen “suurisuinen” ja “paskanpuhuja” ja (tämän liikanimen kuulin isoisän sanovan hänelle päin naamaa) “lepertelijä”, mutta tämä oli pelkkää kuulopuhetta ja todistusaineiston valossa selvästi pelkkä torjuntakeino. Tiesin, että joskus muinoin isoäiti oli ollut kiihkeä, hullu ja runollinen, mutta tuo aika oli utuista tarua; sen saattoi päätellä vain […]

Malcolm ei ollut koskaan ennen nähnyt niin pientä lasta läheltä, ja hänestä oli hämmästyttävää, kuinka oikealta se näytti. Hän ymmärsi, että se olisi tyhmä huomio, joten hän piti suunsa kiinni, mutta vaikutelma pysyi: oli yllättävää että joku niin pieni oli jo niin täydellinen. Lapsi oli yhtä virheetön kuin puusta kaiverrettu tammenterho. Lapsen daimoni, pääskysen näköinen […]

On kummallista, miten lähellä menneisyys on, vaikka sen kuvitteleekin olevan kaukana. On kummallista, miten se voi hypätä esiin keskeltä lausetta ja iskeä kasvoihin. On kummallista, miten aaveet voivat lymyillä missä tahansa esineessä tai sanassa. Menneisyys ei ole yhtenäinen, erillinen paikka. Se koostuu lukemattomista paikoista, jotka ovat aina valmiina palaamaan nykyisyyteen. Yhdessä hetkessä on 1950-luku, seuraavassa […]

En tahdo lähteä kiipeämään alas enkä ala ajatella että kohta on kiivettävä alas. En ala sellaista turhaa ajatella koska Minä-joka-on-Kuolleenpuun-Angus on jo jossakin korkeammalla tyhjemmässä kohtaa ja tietää että tulee tekemään jotain oikein tärkeää ja maailmassa tarpeellista. Iho nousee pienille nypyille joita äiti sanoo kananlihaksi mutta kananliha nousee kylmästä tai kun tasangolla on satanut pitkään […]

Poika hyppäsi alas halkopinolta ja juoksi Pobedaa vastaan. Hän näki tuulilasin läpi tutun sedän leveän hymyn. Pobeda pysähtyi, ovi avautui ja mies ojensi kätensä, että poika voisi tehdä pantterinhyppynsä nahkaistuimelle. Autosta paiskautui vastaan sama tuttu haju. Siellä oli hyvä ja lämmin olla. “Kiva tavata taas, linjurinkuljettaja!” setä sanoi leppoisasti. “Käännäpä tästä.” Poika ojensi kätensä ja […]

Olen väsynyt, itku on laukaissut päänsäryn, se on vaiva josta kärsin ihan niin kuin isäkin. Kyynelillä on silti ollut myös puhdistava vaikutus; vaistoni sanoo, että minä ja Sandro olemme lähestyneet toisiamme. Ja jos vaistoni on oikeassa, hän ottaa vielä omasta aloitteestaan puheeksi ehdotukseni. Silittelen Labesia ja päätän paljastaa veljelleni salaisuuden, jonka sain täysin sattumalta selville […]

Kun pienet jäähait syntyvät, ne erottavat satoja metrejä yläpuolellaan kalpean harmaan sävyn. Sitä ne tuskin huomaavat. Sitten ne alkavat etsiä yksinäisen kylmyyden mustasta hiljaisuudesta syötävää. Ei ole mielekästä kysyä, miksi tämä eläin on ylipäätään olemassa. Kaikkiin eliöihin on ohjelmoitu halu elää. Eläimet eivät tee itsemurhaa, olipa niiden olemassaolo miten lohdutonta tahansa. Tällainen on ihmisen avuton […]

Odotin kunnes Christina oli mennyt menojaan. Sitten ponnistin pystyyn ja ojentauduin ottamaan puhelimeni. Kirjoitin viestin: Minä tulen. Sitten heittäydyin taas selälleni. “Teen sen Aramin vuoksi”, minä sanoin ääneen itsekseni. Mutta ei se pitänyt paikkaansa. Tein sen itseni vuoksi. Koska lääkäri oli oikeassa. Muiden loukkaaminen tekee kipeää. Se tekee kipeää, koska he sen jälkeen kääntävät selkänsä. […]

Voi luoja, taas se alkoi. Äänet päässä. Loputtomat yksinpuhelut. Kammottava puheenpälpätys, jota hän ei voinut hillitä. Hän kumosi kurkkuunsa lasillisen punaviiniä yhtä suurella antaumuksella kuin Peter O’Toolen tulkitsema Arabian Lawrence joi lasillisen limonadia näännyttävän aavikonylityksen jälkeen. “Akaba on meidän”, hän sanoi tuijottaen mielipuolisesti etäisyyteen ja kohotellen merkitsevästi kulmiaan. “Kiinnostaisiko herraa jälkiruoka?” Vihdoinkin oikea ihminen, jolla […]

Minun on aina ollut vaikeaa ymmärtää järjestys ja erottaa syyt seurauksista. Mikä tulee ensin ja sen jälkeen. Kun ensimmäinen junamatka alkoi, huusin äidille, että maailma liikkuu, ja kaikki vaunun aikuiset nauroivat. Sitä ennen oli muita luuloja, joita äiti ei välittänyt oikaista. Kun puut ryhtyvät heilumaan, nousee tuuli. Kun kello lähtee kiertämään, syntyy aika. Kun ihminen […]

Isä oli nyt kuvassa yksin, muut olivat vetäytyneet kauemmas. Hän huusi kuin pirun riivaamana ja kurkotteli kohti taivasta. Sade kasteli hänen hiuksensa, parran ja vaatteet. Kiitos! isä huusi. Olet sittenkin siellä! hän mylvi. Minä näen sinut. Suurkiitos, senkin huoranpenikka! Sitä hän ei huomannut, että hän oli ainoa joka jatkoi meuhkaamista. Juuri sillä hetkellä filmi loppui […]

That was the moment, before I even stepped onto the train, when I realized the most important thing that was happening to me. They were takin my natural feelings away, so quietly that it could have occurred without my noticing. I understood in a flash that I must keep my mind safe, whatever came next. […]

Yhdeksänvuotiaana Veikko oli pelannut Final Fantasy seiskaa. Hän ei ymmärtänyt englanninkielisestä pelistä mitään. Isä kulki olohuoneen ohi, vilkaisi ruutua ja heitti lonkalta, että kannattaa valita “pre-emptive strike”. Veikkoa ärsytti, kun isä puuttui, eikä tarttunut neuvoon. Hän hävisi taistelun. Nyt neuvo tuli mieleen. – Lähdetkö kahville joku päivä? Veikko sanoi. – Kahville. – Ihan vaan kahville. […]

Kustantamoni markkinointihenkilö lähettää viestin. Haluaisitko tulla libristi-iltaan? hän kysyy, ja totta kai minä haluan. Haluan tulla minne vain, missä on yksikin ihminen, joka saattaa olla kiinnostunut kirjastani. Libristi-ilta on sellainen, että kustantamon väki kutsuu paikalle kirjakauppojen edustajia ja muita niin sanottuja kirjaentusiasteja. Heille tarjotaan salaattia, jossa on rucolaa ja kirsikkatomaatteja. He saavat juoda viiniä ja […]

This may be hard to believe, coming from a black man, but I’ve never stolen anything. Never cheated on my taxes or at cards. Never snuck into the movies or failed to give back the extra change to a drugstore cashier indifferent to the ways of mercantilism and minimum-wage expectations. I’ve never burgled a house. […]

Tajusin että juuri se oli se hetki. Koska emme katsoneet toisiamme, en joutunut näkemään hänen kasvojaan, silmiään ja suutaan. Eikä minun tarvinnut näyttää hänelle minun. -Minun pitää sanoa sinulle yksi asia. Hänen vartalonsa omaani vasten jäykistyi sekunniksi, mutta rentoutui sitten taas. Hän oli luottavainen. Puhalsin ilmat keuhkoistani ja hän nousi ja laski rintani päällä kuin […]

Menimme erääseen ketjuun kuuluvaan kahvilaan – olin nähnyt muita samanlaisia ympäri kaupunkia. Jonotimme tiskille, ja tilasin vuorollani ison suklaacappuccinon ja siihen kaksinkertaisen annoksen kermaa ja hasselpähkinäsiirappia. Tiskin takana seisova nuori mies kysyi nimeäni. “Mihin sinä tarvitset sitä?” kysyin äimistyneenä. “Kirjoitan sen pahvimukiin, etteivät juomat mene sekaisin”, nuorukainen vastasi. Naurettavaa. “Toistaiseksi en ole kuullut kenenkään tekevän […]

Akselin pitäisi jo aloittaa raporttinsa, mutta hänen päänsä on sumua. On mahdotonta kuvitella, mihin himo voitaisiin nykypäivänä kanavoida. Hylkäisivätkö naiset Taivaan ja hyökkäisivät kaupungille etsimään uusia vaatteita ja kenkiä? Vaatisivatko he aviomiehiä, monikerroksisia kermakakkuja ja vitivalkoisia mekkoja? Tappaisivatko miehet toisiaan? Mitä hän itse tekisi? Haluaisiko hän paritella tai tappaa, kahmia valtaa henkensä kaupalla? Akseli uskoo […]

Me emme enää liiemmin nähneet toisiamme, te ja minä, mutta sitten yhtenä iltana te aloititte uudelleen. Törmäsitte meihin porrastasanteella ja kutsuitte meidät elokuviin luoksenne. O tempora, o mores, tryffeleiden tilalla oli nyt sushia, eikä Julia ollut pukeutunut Givenchyyn, mutta piditte kovasti Pretty Womanista, ja tytöt pitivät siitä yhdessä teidän kanssanne. Sai alkunsa uusi elokuvakerho: joka […]

Päätin antaa itselleni vielä hetken aikaa toipua ja lähetin LinkedInistä viestin muutaman suorahakutoimiston headhunterille. En ollut koskaan saanut puhelua headhunterilta, mutta ei ollut epäilystäkään, etteikö hyvin hoidettu sisäinen tarkastus Venäjällä veisi minua oikeaan suuntaan. LinkedIn oli jatkuvasti auki omalla välilehdellään, jotta pääsin välittömästi tarkastamaan, kuka oli vieraillut profiilissani ja minkälaisia mielenkiintoisia positioita maailmalla oli tarjolla. […]

Yleisö alkoi taputtaa vimmatusti käsiään. Ingria niiasi ja käveli kuin huumeessa sisar Elkeä kohti, joka odotti kahden ilmeettömän sotilaan välissä. Silloin Ingria muisti Hadarin, tytön, jonka vanhemmat olivat vieneet maasta, Kanadaan asti. Miten onnekas tämä oli ollut. Musiikin alettua rehtori Bauer tuli heidän luokseen. “Sehän meni hyvin”, Bauer sanoi. “Minä haluan kotiin”, Ingria kuiskasi tuskin […]

Olipa kerran lintu, joka toimi lastenvahtina, kutsukaamme sitä Varikseksi. Se oli lukenut liikaa venäläisiä satuja (miten laiska poika paloi, miten Baba Jaga ulvoi, miten kunnon prinssi voitti), mutta oli silti virallisesti hyväksytty, ansioitunut hoitaja, jota lontoolaisvanhemmat kovasti arvostivat ja joka oli perjantai-iltaisin hyvin kysytty. Sen lehtikioskimainoksessa luki: “Pikkuväen arkeen – ennen ja jälkeen!” Televisio suljettiin, […]

Mikä se on? Kaj katsoo kantta. Sodan runokirja. Oletko alkanut kirjoittaa runoja? Luoja paratkoon, en suinkaan. Ib nauraa kouristuksenomaisesti ja saa korisevan yskänkohtauksen, ottaa mukin, nostaa sen kantta ja sylkäisee sinne jotakin. Hän panee kannen paikoilleen. Olen vain kirjoitellut silloin tällöin ikävissäni. Ehkäpä saat sen lukemisesta samanlaista iloa kuin minä sain sen kirjoittamisesta. Talvisodan aikaiset […]

The missing girl’s name was Rebecca, or Becky, or Bex. She had been thirteen at the time of her disappearance. She’d been wearing a white hooded top with a navy-blue body-warmer, black jeans, and canvas shoes. She would be taller than five feet now, and her hair may have altered in both style and colour. […]

Ja lähtöaamuna, jota en unohda koskaan, taloni eteen kerääntyi väkeä, katu oli tukossa kuin pyhän Kristoforoksen päivänä, ja ihmiset kantoivat kyltteä » Taquara Preta on ylpeä pojastaan Serginhosta – lehtori Anacleto, kaupunginvaltuutettu », » Taquara Pretan asukkaat onnittelevat Serginhoa – Kaasuyhtiön isännöitsijä, kaupunginvaltuutettu », ja taksimies, joka oli kuullut arvokkaasta kyydittävästään, oli juhlan kunniaksi pannut päälleen liivipuvun solmioineen ja […]

The car engine made a few clicking sounds as they sat in silence. “You asked about my mother,” Pete said after a few moments. “Nobody has ever asked about my mother. But the truth is, I don’t know if my mother loved us or not. I don’t know about her in some big way.” He […]

He prayed fundamentally as a gesture of love for what had gone and would go and could be loved in no other way. When he prayed he touched his parents, who could not otherwise be touched, and he touched a feeling that we are all children who lose our parents, all of us, every man […]

Laulu oli ainoa lääke kaamosmasennukseen, elämänlanka. Joku lauloi, muisteli, improvisoi, toiset kuuntelivat, tapailivat säveltä, painoivat mieleen, treenasivat. Sitten vuoroa vaihdettiin. Kaikki lauloivat, mutta ihmisiä oli vielä vähän, ajanlaskun alussa kymmenen tai kaksikymmentä tuhatta ja sydänkeskiajallakin vain jotakin sadantuhannen pintaan. Kalevalakielen käyttöala levisi yhteisön kaikkeen toimintaan. Se oli epiikan, lyriikan, magiikan, häiden, karhunpeijaisten ja vuotuispippaloiden hallitseva […]

Kun outo ja kuohuttava yö läheni loppuaan ja aamunkoiton sinerrys alkoi levitä sysimustalle taivaalle, ajattelin yhtäkkiä sinua, Dong-ho. Niin, olit kanssani silloin, sinä päivänä. Kunnes jokin osui yllättäen kylkeeni kuin kylmän kangen kärki. Kunnes lyyhistyin maahan kuin räsynukke. Kunnes käsivarteni heilahtivat pystyyn mykästä hädästä asfalttia tömisyttävien askelten ja korviahuumaavina kajahtelevien laukausten riitasointuisessa pauhussa. Kunnes tunsin […]

Sarjakuvavuosiensa jälkeen Tove halusi palata päättäväisesti elämänsä keskeiseen asiaan – maalaamiseen. Hän iloitsi vapaudestaan ja suunnitteli uutta elämää. Vihdoin hän sai tehdä, mitä oli aina halunnut, palata syrjään jääneeseen uraansa. Samalla hän oli hyvin huolestunut ja jännittynyt tulevasta: “Oli ollut aika pitkä tauko, ja uusi aloitus oli hirveän vaikeaa. Minulla ei ollut enää tuntumaa vanhaan […]

“Minne me oikein olemme joutuneet?” kysyi Pietro puoliksi kauhistuneena, puoliksi huvittuneena, kun olimme saaneet tytöt nukkumaan ja päässeet huoneeseen, jonka Elisa oli meille osoittanut. Hän yritti laskea leikkiä illan uskomattomimmista tilanteista, mutta minä suutuin ja riitelimme hiljaisella äänellä. Olin raivoissani Pietrolle, kaikille, itselleni. Tunteiden kaaoksen keskeltä nosti jälleen päätään toive, että Lila olisi sairas ja […]

At last they set down the chair near the water. Panting from the walk, Anna leaned her head against her sister’s and watched a long wave form, stretching until it achieved translucence, then somersaulting forward and collapsing into creamy suds that eked toward them over the sand, nearly touching the wheels of Lydia’s chair. Then […]

Yritä päästä töihin juutalaisille tai mustaihoisille. Saat sapuskaa. Mutta ennen kaikkea sekä juutalaiset että mustat naiset kunnioittavat työtä, sinun työtäsi, eikä heitä tippaakaan hävetä olla itse koko päivä jouten. Hehän maksavat sinulle palkkaa, vai mitä? Protestanttiset kristityt ovat kokonaan eri juttu. Jotta he eivät kokisi syyllisyyttä, yritä ainakin tehdä jotakin sellaista, mitä he eivät itse […]

Helmet-haasteen listaa selatessa jäädyin hetkeksi kohtaan 12. Sarjakuvaromaani! Ei sitten yhtään omalla mukavuusalueella. Kiitos Helmet-haasteen ja jäätävän hyvän tuurin, onnistuin löytämään jotain todella kiinnostavaa. En ollut edes etsimässä sarjakuvia, katseeni vain sattui osumaan kirjaston hyllyllä esittelyssä olleeseen kirjaan, ja kas kummaa, kyseessä oli sarjakuvaromaani. Ja vielä espanjankielinen, juuri kun olin päättänyt lukea enemmän espanjaksi. Paco […]

‘Once upon a time, there lived a girl and a boy called Aneeka and Parvaiz, who had the power to talk to animals.’ Aneeka laughed. ‘Tell the one with the ostrich’, she said, voice muffled by her pillow. She was asleep before Isma was done telling the childhood story which their mother had invented for […]

En muistaisi äitiä tuollaisena. Savinen ihminen. Valettu arkunkokoiseen muottiin. Kasvot murenisivat heti, kun kansi vedettäisiin kiinni. Muistaisin hänet luultavasti vähän yli kolmekymmenvuotiaana kuten tähänkin asti. En muistanut hänen vanhentuneen, se oli tullut aina yllätyksenä kun tapasimme. Muistin hänet jostain syystä sellaisena kuin hän oli ollut viisikymmentäluvulla. Silloin kun itse olin yhden- tai kahdentoista tienoilla. Kun […]

No me extenderé en el relato de lo sucedido durante el resto de aquella velada. Baste decir que Fiona, Gaudí y yo la comenzamos tomando ese prometido chocolate con melindres bajo los pórticos de la plaza Real, la continuamos en un pequeño café concierto situado cerca del portal de Santa Madrona y la terminamos, ya […]

Olen tänä vuonna osallistunut lukuisiin blogihaasteisiin ja on aika summata miten kävi. Osa haasteista jatkuu, osa päättyy vuoden lopussa. Vain yksi haaste jää osaltani kesken. Kirjablogit ja 101 kirjaa Oli ilo ja kunnia olla mukana Kirjojen Suomen projektissa, jossa luettiin 101 kirjaa jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Minä en toki lukenut kaikkia 101 kirjaa, vaan bloggasin […]