#elämäkertakaikkiaan #kirjamessut #kirjojaulapalta #naistenviikkohaaste autofiktio avioliitto dekkari dystopia englanninkielinen Englanti esikoiskirja esikoisromaani Gummerus helmet2021 helmet2022 helmet2023 helmet2024 helmethaaste historiallinen romaani ihmissuhteet Irlanti kasvutarina Keltainen kirjasto klassikko kuolema maahanmuutto mielenterveys muistelmat naisen asema Otava perhe perheet perhesalaisuudet rakkaus siirtolaisuus sota suru Tammi toinen maailmansota WSOY Yhdysvallat yksinäisyys ystävyys äitiys äänikirja
Kuvat:
iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
Voit poimia tekstistä vain ne asiat, jotka tukevat identiteettiäsi, heijastelevat sitä mitä olet, mitä tiedät. Millaisen vaikutelman haluat antaa itsestäsi. Onko identiteetillesi tärkeää, että et voi sietää tietynlaisia kirjoja? Tai kirjoittajia? Anna mennä. Revi ja riepottele, käytä minusta etunimeä, lempinimeä, yhdistä teokseni henkilöhistoriaani, etsii yhtymäkohtia, vedä välille yhtäsuuruusmerkki. Sinun tehtäväsi on etsiä sopiva kehys ja […]
Jane Austen oli ensimmäisiä kirjailijoita, jotka ymmärsivät rannan mahdollisuudet kirjallisena miljöönä. Viisastelevassa sydämessä hän hyödyntää monia sellaisia elementtejä, jotka toistuvat myöhemmissä rantakertomuksissa. Rannalla on palauttava ja virkistävä vaikutus, se antaa uutta voimaa ja avaa kirjan henkilöille uusia suuntia. Rannalla ihmiset altistuvat uusille kokemuksille ja odottamattomille vaaroille. Siellä kohdattavat tuntemattomat muukalaiset ja uudet tuttavuudet tuovat tarinaan […]
The whale became stranded in the shallows of the island overnight, appearing from the water like a cat slinking under a door. No one noticed it: not the lighthouse with its halo of light on the water, or the night fishermen searching for whiting and sole, or the farmers moving cattle over the hill at […]
Ämmin mukaan elämässä on vain kaksi mahdollisuutta: haihtua ilmaan tai tulla osaksi merta.Täällä meri on kaikkialla. Se on elinehto. Vedessä navigoiminen ja sieltä elannon hankkiminen ovat taidoista tärkeimmät. Kun nousemme ylös kohti Jäämerta, Tenojoki muuttuu pikkuhiljaa lahdelmaksi, sen jälkeen vuonoksi ja lopulta mereksi.Vesirajassa on risuja ja oksia. Jäämereltä saapuvat levät leijuvat veden pinnalla ja koskettavat […]
Katson pientä tyttöä sohvalla, tyttöä, jota ei pitänyt olla tällä saarella. Katson kuinka hän ahmii muistiinpanojani unesta, lehtiartikkelista, dokumentin kertojan äänestä, majakan ikkunaruuduista ja tiedän, että takaisin ei nyt enää pääse. Naapurissani on nainen, jolla on kangaspuut, eteisen lattialla kassi, jonka sisällöstä saa kuteet, sohvalla tyttö ja lokikirja ja mäellä unesta tuttu majakka, joka vilkuttaa […]
Kerro minulle merestä, Lia sanoi jälkeenpäin. Miten voitte tietää, että menette sinne minne pitääkin?Olof ynähti.Nukutko sinä?Meri, Olof mutisi. Pitääkö meidän aina puhua merestä?Niin mutta miten te osaatte palata kotiin? Merihän ei ole enää sama kuin lähtiessänne.Paikat oppii tunnistamaan ja pikku hiljaa alkaa nähdä erilaisten kallioiden ja rantojen eroja, vaikka ne ensin näyttivät samanlaisilta.Olof vaikeni.Kerro nyt […]
self-portrait: at sea I’d like you to sing, he said. We don’t sing, Mr Lloyd. But I need something to focus on. Counting or singing. Not in this boat. I read in a book that you people always sing while rowing. Not a very good book then, is it, Mr Lloyd? I came here because […]
Parhaimmillaan saaressa vaipuu ajattomuuteen, jossa päivät liukenevat toisiinsa ja sitä lakkaa tarkkailemasta ja korostamasta itseään ja tekemisiään. Silloin työ sujuu, hän on kirjoittanut saaressa parhaat novellinsa ja käyttänyt viikkokausia niitten hiomiseen, järjestyksen miettimiseen, kaikkeen siihen, mikä tekee kasasta tekstejä kirjan. Vaikka kumpikin tekisi omaansa, Tootin kanssa he pystyvät työskentelemään samassa mökissä, hiljaisuutensa sisällä. Jos oma […]
Benjamin meni hyttiin ja penkoi vaatekasoja, potki edetessään tyhjiä pulloja, tölkkejä ja säilykepurkkeja. Ne kolisivat epätasaisella lattialla, pyörivät veneen keinuessa. Hän löysi kaksi tyhjää valkoista polttoainakanisteria nurkista ja heitti ne keskelle lattiaa. Kaikki aterimet ja muoviastiat makasivat likaisina altaassa. Laatikot olivat puoliksi auki, tyhjillään. Pentterin yläpuolella, pienellä puisella hyllyllä, seisoi musta uurna. Uurnan hopeinen kansi […]
Et kirjoita mitään, olet hiljaa vaan. Muista mitä mun äiti aina sanoi, vai oliko se Koivisto, että vaiti. Vaiti! Menet ulos kävelemään, katot kukkakauppojen ikkunoita, se siinä sun lähellä on aivan ihana, siinä mäessä. Menet sinne ja ostat jonkun. Heität vanhat pois, paitsi siinä meidän tuomassa oli kyllä kiva ruukku, säästä se. Meillä on täällä […]
Taivas on tosiaankin pilvetön, ei hattaran hattaraa missään, yhtäkkiä on järjettömän kuuma, kesän kuumimpia päiviä aivan varmasti, ja Hollyn vaalea iho punoittaa jo nyt. Se on iho, joka ei kestä aurinkoa yhtään. Maasto on kivistä ja sammaleista, paikoin jotenkin suomaista, siellä täällä punaisia kanervatuppaita. Eva haluaisi pysähtyä, kuunnella ja katsella, hänellä on tietysti myös kamera […]
As I lay there, listening to the soft slap of the sea, and thinking these sad and strange thoughts, more and more and more stars had gathered, obliterating the separateness of the Milky Way and filling up the whole sky. And far far away in that ocean of gold, stars were silently shooting and falling […]
Julius Ukkosen päiväkirja oli osunut silmiini istuessani hikisenä hänen kirjoituspöytänsä ääressä. En ollut löytänyt mitään merkityksellistä, kunnes muistin Ukkosen kertoneen eräässä TV-dokumentissa päiväkirjastaan. Hän oli kutsunut sitä ”historialliseksi ilmapuntarikseen”. Hän tuskin olisi kannellut moista ulos huoneistostaan. Kun nostin katseeni, näin silmieni korkeudella kirjahyllyssä lakattuun puunkappaleeseen kiinnitetyn ilmapuntarin, sellaisen, joita saa lahjatavarakaupoista tai venetarvikeliikkeistä. Sen molemmin […]
Vuoteen on mahtunut vino pino kirjoja ja tulihan sitä osallistuttua taas moneen haasteeseenkin. On aika summata vuoden haastesaldot. Olen vuoden aikana osallistunut vaihtelevalla menestyksellä peräti yhdeksään lukuhaasteeseen. Lisäksi Goodreadsissa asetin tavoitteeksi lukea vuoden aikana 132 kirjaa. Pääsin tavoitteeseen sopivasti vuoden viimeisellä viikolla. Klassikkohaaste Kirjabloggaajien klassikkohaasteesta on tullut minulle jo perinne. Tänäkin vuonna osallistuin molempiin haasteisiin. […]
Nannan kirjakimaran merellinen lukuhaaste on saatu päätökseen ja on aika tarkistaa tulos. Luin haasteeseen seitsemän kirjaa, jossa meri on tavalla tai toisella merkittävässä roolissa. Innostuin myös haasteen myötä keräilemään saarimökillemme merellisten ja erityisesti saaristoon sijoittuvien kirjojen kokoelmaa. Lukemistani kirjoista suurin osa sijoittuukin saaristoon. Mukana on upea klassikko, palkittu tietokirja, Pulitzer-palkittu romaani, hienovireinen esikoisromaani, saaristoon sijoittuva […]
Psykiatrini on sanonut, että tärkeintä on pitää nyt kivut hallinnassa. Muistot kuulemma palaavat vähitellen, jos palaavat, muistini rajoittaa tietoisuuttani, annostelee asioita sitä mukaa kuin pystyn vastaanottamaan niitä. Kaikkea ei tarvitse muistaa, kaikkea ei ole edes tarkoitettu muistettavaksi, psykiatrini sanoo ja minulle tulee tunne, että hän tietää enemmän kuin minä. Siksi lepo on tärkeää, siksi olemme […]
Helmat liehuvat Karenin säärien ympärillä. Mesiangervo kukkii. Hän tuntee kevyen raapaisun jalassaan, kääntyy ja nostaa häntä seuranneen kissanpojan syliinsä. Se on ainut jäljelle jäänyt tämän kesän poikueesta, pieni harmaa pumpulipallo, linnunkeveä. Karen hengittää sen maidonhajuista turkkia ja kuiskaa sille: ”Tänä iltana minä aion olla kaunis.” Kissanpentu rimpuilee, sitä eivät Karenin asiat kiinnosta ja Karen päästää […]
Näillä vesillä, ajatteli Quoyle, kummitteli kadonneita laivoja, kalastajia ja tutkimusmatkailijoita, jotka oli imaistu meren onkaloihin, mustiin kuin koiran nielu. Huutavina suolakeiton uumeniin. Ryskyvässä tuulessa viikinkejä, jotka sumussa ohjasivat heijastavien kvartsikivien valossa. Inuiteja nahkaveneissä: he hengittivät hengittämistään, imivät rytmikkäästi sisäänsä hyytävää ilmaa jäätyneet melat pisaroiden, räiskeet hyhmäisinä, kiiltävä selkä nousee, töytäys, vene repeytyy, kieppuu syvyyteen. Jäätiköistä […]
Naistenviikkohaaste päättyy tänään. Nimipäiväänsä juhlivat tänään Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia ja Tinja. Tänään saan myös itse juhlia nimipäivääni. Päivän kirjasta löytyy myös kaimani, päähenkilön sisar Tiina. Vuorossa siis Jarkko Volasen esikoisromaani Hiekankantajat. Hiekkapoukamaa rajaavissa kallioissa on kohta, jossa Aurasta tulee lähes näkymätön. Se on salainen paikka. Sen huomaa vain yläpuolelta, ilmasta käsin. Aura seisoo […]
Osallistun Tuijatan lanseeraamaan Naistenviikkohaasteeseen. Valitsin tälle päivälle klassikkoromaanin, jonka kirjoittaja kuuluu tämän päivän nimipäiväsankareihin. Naistenviikkoa juhlitaan sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa se on seitsemän päivän jakso, jolloin kalenterissa on pelkästään naisten nimiä. Ruotsissa ja suomenruotsalaisten keskuudessa naistenviikko on kuusipäiväinen. Tänään suomenkielisen kalenterin mukaan juhlivat Sari, Saara, Sara, Sarita, Salli ja Salla ja suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Sally […]
En tahdo lähteä kiipeämään alas enkä ala ajatella että kohta on kiivettävä alas. En ala sellaista turhaa ajatella koska Minä-joka-on-Kuolleenpuun-Angus on jo jossakin korkeammalla tyhjemmässä kohtaa ja tietää että tulee tekemään jotain oikein tärkeää ja maailmassa tarpeellista. Iho nousee pienille nypyille joita äiti sanoo kananlihaksi mutta kananliha nousee kylmästä tai kun tasangolla on satanut pitkään […]
Kun pienet jäähait syntyvät, ne erottavat satoja metrejä yläpuolellaan kalpean harmaan sävyn. Sitä ne tuskin huomaavat. Sitten ne alkavat etsiä yksinäisen kylmyyden mustasta hiljaisuudesta syötävää. Ei ole mielekästä kysyä, miksi tämä eläin on ylipäätään olemassa. Kaikkiin eliöihin on ohjelmoitu halu elää. Eläimet eivät tee itsemurhaa, olipa niiden olemassaolo miten lohdutonta tahansa. Tällainen on ihmisen avuton […]
Edellinen sivu Seuraava sivu