iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
Seuraavaksi yritin herättää oppilaiden kiinnostuksen dilemmaattisella syllogismilla ja valehtelijan paradoksilla. Päätin vaihtaa Demokritosin nimen ajankohtaisempaan, sellaiseen, jonka kaikki teinit tunnistaisivat. Tähän tapaan minä sen muotoilin: laulaja David Bisbal väittää, että almerialaiset valehtelevat aina (abderalaisten sijaan); David Bisbal on almerialainen, eli siis David Bisbal valehtelee… Luulen että tässä vaiheessa oppilaat lakkasivat seuraamasta; joko he tippuivat kärryiltä […]
Dove acquisterebbe un terreno, lei? Per salvarsi, intendo.Io non farei mai una cosa del genere.Ma se proprio dovesse. In caso di Apocalisse.Novelli ci ha riflettuto qualche secondo, poi ha detto:In Tasmania. È abbastanza a sud per sottrarsi alle temperature eccessive. Ha buone riserve di acqua dolce, si trova in uno stato democratico e non ospita […]
Hän kömpi vaatteet päällä ruskean froteepeitteen alle. Se oli sama kuin 1980-luvulla. Lapsena hän oli nyppinyt siitä lankoja hampaillaan.Hän sulki silmät ja ajatteli: ihmiset ovat erilaisia kaikkialla.Paikan olemus vaikuttaa heihin: äänet, tuulen suunta, sateiden tulokulma ja intensiteetti, valon suhde pimeään. Toisten ihmisten määrä, heidän liikeratansa, ja miten usein ne kohtaavat. Tempo ja syke, tai niiden […]
Esa tendencia que tenemos las hijas a ver en los errores de nuestras madres el origen de todos nuestros problemas, y esa tendencia que tienen las madres a considerar nuestros defectos como la prueba de un posible fracaso. Para evitar los conflictos, he optado en los últimos años por no revelar del todo lo que […]
Joulupöydässä äiti ja isoäiti puhuivat samasta asiasta kuin Arvi Lind televisiossa. Kaikkien kansalaisten oli kannettava yhteistä taakkaa. TV-uutisissa markan kolikon kuva leikattiin moneen osaan säpäleiksi ja sanottiin, että kaikki oli riistäytynyt käsistä: räjähtävällä vauhdilla nousevat korot ja velat, jotka runnoivat koko Suomea. Emilian luona uutisia ei katsottu, mutta Maijan kotona äiti saattoi kiiruhtaa uutisten alettua […]
Elämme oman tarinamme puitteissa monta pienempää elämää muiden kanssa, ihmisten jotka tulevat ja menevät, ystävien jotka katoavat omille teilleen tai lasten jotka kasvavat – en vain ole koskaan ymmärtänyt, missä ne varsinaiset puitteet ovat. Kaikki vaikuttaa itsestäänselvältä kun minulla on kuumetta tai kun olen rakastunut, silloin “minä” väistyy ja jäljelle jää nimetön, yhtenäinen ja erottamaton […]
It was then that I saw the business of writing for what it truly was and is to me. It is your penance for not being lucky. It is an attempt to reach others and to make them love you. It is your instinctive protest, when you find you have no voice at the world’s […]
Maurice Hearn sits alone in the café bar at the ferry terminal. He turns the remains of a third brandy in its glass. You keep going any way you can. The motions of the alcohol are familiar: the easy warming, the calm sustain, and now the slow grading into remorse. A melancholy hour falleth. As […]
Maeve had sandbags in her belly. When shit had happened before, she’d only had to share streets with the other side. But that morning she’d be sharing the air she breathed. And there was Aoife to think about. When she’d first moved to the town from the Free State, she’d been pure clueless. Maeve had […]
Lauttakuski kävi eilen ovella. Vino vene oli mennyt kaupaksi Ørjan viimeiselle saarelle.Voisit soutaa sen sinne heti aamulla, hän sanoi.Lauttakuskinkin mukaan ostaja oli erakkosielu. En halunnut kysyä, oliko lauttakuski kuullut niitä huhuja, joita saaresta, piiloluolista ja kuolleista naisista liikkui. Lauttakuski pyysi, etten kertoisi asiasta kenellekään. Kerroin Ailille. Ihan kaiken varalta, jos en palaisikaan veneen vienniltä ja […]
You’ve been wondering about your own relationship to open water. You’ve been wondering about the trauma and how it always finds its way to the surface, floating in the ocean. You’ve been wondering about how to protect that trauma from consumption. You’ve been wondering about departing, about being elsewhere. You have always thought if you […]
The edge is a shantytown filled with gold seekers. We are fugitives and the law is skinny with hunger for us. Kevin Wilson: Now Is Not the Time to Panic Kevin Wilsonin edellinen romaani Nothing to See Here kertoi liekkeihin leimahtavista sisaruksista. Uudessa romaanissa Now is Not the Time to Panic Coalfieldin pikkukaupungissa leimahtaa paniikki, […]
This is the one thing I hope: that she never stopped. I hope when her body couldn’t run any farther she left it behind like everything else that tried to hold her down, she floored the pedal and she went like wildfire, streamed down night freeways with both hands off the wheel and her head […]
Elea heittää nuotioon pari puuta lisää. Taistelupuhe herättää hänessä syvältä kumpuavaa ärtymystä, jonka kaikkia säikeitä hän ei osaa vielä hahmottaa. Eivät Matias ja Otto tietenkään tarkoita mitään pahaa, päinvastoin, mutta hän ei suostu siihen, että joutuisi valitsemaan urhean aurinkosoturin ja luovuttajan roolien välillä. Koko ikänsä hän on taistellut. Yliopistolla ei pärjää muuten. Se juuri on […]
Ellen haluaa, että onnistun pysymään Laumassa.Niin hän oli sanonut. Ja siksi oli erityisen tärkeää muistaa, mitä hän oli sanonut. Miten saada parhaiten Lauman huomio. Pitää olla jotain omaa, jotain mikä estää Laumaa haukottelemasta ja tylsistymästä ja jatkamasta matkaa. Aloita keskeltä. Aloita siitä kohdasta, jossa on pimeää energiaa. Pitää olla tilanne. Jotain mistä ei heti saa […]
Koristeellisen oven yläpuolelle oli kiinnitetty Ranskan tasavallan tunnus. Liberté, Égalité, Fraternité. Hetken mielijohteesta Lea otti kauniista talosta valokuvan. Hän pyöritteli samalla mielessään tunnuslauseen viimeistä sanaa. Veljeydestä puhuttiin aika vähän, tai ainakin vähemmän kuin vapaudesta ja tasa-arvosta, hän pohti. Saati sisaruudesta, vaikka #metoo-liikkeen jälkeen tunnuksesta olikin näkynyt ranskalaisten ketjuliikkeiden t-paidoissa myös muotoa Liberté, Égalité, Sororité. Mitä […]
Tässä puisto nyt on, toisena kesäiltana, ja täällä minä jälleen kävelen. Katu takanani ja eletty elämä kasvoillani katson harson läpi suoraan vanhoihin muistoihin ja huomaan, ettei niillä ole enää valtaa minuun. Näen puiston sellaisena kuin se on – mustana, ruskeana, nuorena; kulkureita ja narkomaaneja ja surkeita kitaristeja kuhisevana paikkana – ja tunnen itseni sellaiseksi kuin […]
Before I can start writing a novel, I have to know how it ends. I have to know where I’m going, otherwise I spend my days walking in circles. Not everyone is like this. I’ve heard writers say that they write in order to discover how the story ends, and if they knew the ending […]
Keltaisen kivirakennuksen uumenissa sijaitsee oppilaskunnan kulahtanut kahvihuone, ahdettuna täyteen hiekan ja tomun kyllästämiä sohvia, kaiken nähneitä nojatuoleja. Seiniin on pinttynyt palaneen kahvin käry ja oviaukosta tupsahtelee ihmisiä tuon tuosta. Pälyileviä katseita, kohoavia kulmakarvoja. Iiris ja Ässä löytävät tiensä kuhmuraiseen nojatuoliin, jossa he lojuvat sylikkäin eivätkä näytä lainkaan pelokkailta. Ässä torkkuu pää Iiriksen sylissä ja Iiris […]
Kaupungissa näkee liian harvoin taivaan. Nytkin pilvet roikkuvat niin matalalla, että taskulampun heijastuksen voi nähdä pimeällä taivaalla. Me istutaan hiljaa ja tuijotetaan pimeään. Kai leikkii taskulampulla. Se sanoo, että on aina rakastanut korkeita paikkoja, koska enimmäkseen siitä tuntuu, että me eletään hirveässä perspektiivihäiriössä. “Etäältä katsominen auttaa katsomaan itseäänkin vähän etäämpää. Siks mä varmaan maalaan tauluja. […]
Yo no lo dudaba: me parecía ver en Román un fondo inagotable de posibilidades. En el momento en que, de pie junto a la chimenea, empezaba a pulsar el arco, yo cambiaba completamente. Desaparecían mis reservas, la ligera capa de hostilidad contra todos que se me había ido formando. Mi alma, extendida como mis propias […]
‘I am consumed by a desire to see your house,’ Amy read. ‘Laurel House, Laurel Walk sounds so English.’ Martha’s spidery, American hand-writing. Ernie, bringing in a pot of coffee, asked, ‘Everything all right, madam?’ His new teeth clicked badly. If they were to do it for ever, she felt that she could not bear […]
I’m sure Michk’ heard the quick tap of the woman’s fingers on her keyboard. ‘I have the name of a Miss Marie Chapier. Shall I call her?’‘I don’t know…’‘Is she your daughter?’‘No.’‘Do you want me to call her?’‘Yes, please. Tell her I didn’t want to … truffle her, but it’s because I’m losing something, something […]
And for two hours the wine was poured, the cheese cut, and the two men talked. Of what? Who knows? Of love, of war, of the past. And they listened with hearts instead of ears, and in the candle-lit kitchen three floors up in an old palazzo, death was put on hold. Sarah Winman: Still […]
Hongkongissa sataa. Mutta mitä siitä. Muistanko sitäkään oikein? Kelataan taaksepäin. Aikaan ennen puiston vesipuhvelia, jonka edessä seison mustavalkoisessa hameessa ja harmaassa topissa. Pitkään tuon hetken jälkeen katselin kuvaa ja mietin, että onpa minulla lyhyet jalat. En olekaan se ylväs olento, joka mielessäni tunnen olevani. Vesipuhvelin muhkea muoto tuntui korostavan tätä seikkaa. Kelataan aikaan ennen rapuja […]
Me leikimme kuolemista, varsinkin kuolemista me leikimme. Me kiipesimme ja putosimme. Karkasimme öisin laitakaupungille ja oikaisimme aina hämärimmän puiston läpi kotiin. Laitoimme muovipussin päähän, vuoronperään kummallekin. Kun veti henkeä, muovia tuli suuhun, toisella yrityksellä pussi huurtui ja imeytyi naamaan kiinni. Kolme nyrkiniskua lattiaan ja pussi oli leikattava pois. Kolme nyrkiniskua ja keuhkot täyttyivät jo unohtuneesta […]
‘Klara, do you think once we’re in the window, we’ll receive so much goodness we’ll never get short again?’ I was still quite new then, so didn’t know how to answer, even though the same question had been in my mind. Then our turn finally came, and Rosa and I stepped into the window one […]
We are thirteen, almost fourteen, and these streets of Sea Cliff are ours. We walk these streets to our school perched high over the Pacific and we run these streets to the beaches, which are cold, windswept, full of fishermen and freaks. We know these wide streets and how they slope, how they curve toward […]
This was how you did it, how you raised children. You built them a house that was impervious to danger and then you gave them every single thing that they could ever want, no matter how impossible. You read to them at night. Why couldn’t people figure this out? And then I realized they were […]
Nyt olen tällainen. Kai jotenkin viallinen.Kunpa voisin vain istua Lassen sylissä suukottelemassa ja kuuntelemassa musiikkia ja keskustelemassa. Kunpa Lasse ei haluaisi niin usein, tai kunpa voisin kelata sen kohdan yli.Koska sitten jälkikäteen kaikki on niin hyvin. Kun makaamme vieretysten kapeassa sängyssä, kun Lasse vetää minut kainaloonsa ja silittää hiuksiani, eikä sillä ole kiirettä nousta. Silloin […]
“No niin, aika lähteä.”Tokue katseli ympäriinsä myymälässä ja silmäili lautasta, jolla oli epäonnistuneita kakkusia. Sitten hän viikkasi esiliinan ja asetti sen työtasolle, sujautti päässään pitämänsä huivin laukkuunsa ja nousi ylös. “Terveisiä Wakana-chanille ja muille lapsille.”“Kerron, jos hän tulee.”Tokue avasi takaoven ja lähti.Sentarō seurasi rinnalla. He astuivat kujalle, missä lehtiään pudottava kirsikkapuu levittäytyi himmeän katulampun valossa.“Ensi […]
Lucas ei kertonut Colelle järvestä. Hän väitti että he olivat pelanneet shakkia. Ja näpränneet Colen tietokonetta. Cole ei tuntunut aavistavan mitään. Sen täytyi tarkoittaa, ettei myöskään Nik ollut puhunut siitä. Rantaan meneminen oli ollut ajattelematonta, mutta samalla parasta mitä koko aikana oli tapahtunut: sillä tavalla Lucas sai selville että myös Nik salasi Colelta asioita. Seuraus […]
Pankista alkoi tulla muistutuskirjeitä.Aluksi isä repi kirjekuoret auki, kirosi itsekseen ja rutisti kirjeet pieniksi palloiksi. Hän heitti paperipallot eteishallin roskakoriin, eikä välittänyt, jos ei osunut.Kun vanhempani eivät nähneet, kävin avaamassa mytyksi käärityn kirjeen ja luin. Velkanne on erääntynyt. Olkaa hyvä ja suorittakaa maksu välittömästi. Summat olivat minun silmissäni tähtitieteellisiä. Kaksikymmentä tuhatta. Kolmekymmentäviisi tuhatta. Viisikymmentä tuhatta.Jossain […]
“Mä haluaisin, että mullakin olisi pikkusisko”, Antti sanoo. “Ja mä haluaisin, että Tiina olisi normaali, eikä tollanen vammanen. Ihan sen itsensä vuoksi. Nyt se ei koskaan saa tehdä mitään kivoja juttuja, ja kaikki vaan nauraa sille ja matkii sitä.” Kyyneleet kihoavat Jarin silmiin ja hän kääntää katseensa pois. “Joo, mutta ne onkin kusipäitä, eikä sellaisia […]
Nick ja minä olimme tavanneet viikon aikana pari kertaa, aina silloin kun Bobbi oli ollut luennoilla. Nick toi käydessään pieniä tuliaisia. Yhtenä päivänä hän toi jäätelöä ja keskiviikkona rasiallisen donitseja O’Connell Streetin kojusta. Donitsit olivat vielä lämpimiä kun hän tuli, ja söimme ne kahvin kanssa ja juttelimme. Hän kysyi, olinko ollut paljon yhteydessä isääni viime […]
Vaikka raajani toimivat hyvin, pelkäsin jatkuvasti, että rampautuisin. Ajatus oli mielessäni heti kun sain silmäni auki, ja nousin nopeasti sängystä tarkastamaan, toimivatko jalkani yhä. Ehkä siksi keskityin Lilaan, jonka laihat, vikkelät sääret olivat liikkeessä koko ajan, sätkivät silloinkin kun hän istui opettajan vieressä, niin että tämä hermostui ja lähetti hänet pian takaisin paikalleen. Jostakin syystä […]
“Kun katsoin sinä päivänä tanssimistasi, näin jotakin muuta. Näin, että uusi maailma teki nopeasti tuloaan. Tieteellisempi ja tehokkaampi maailma. Enemmän hoitokeinoja vanhoihin sairauksiin. Mainiota. Mutta se oli samalla kova ja julma maailma. Ja minä näin pienen tytön, joka oli puristanut silmänsä tiukasti kiinni ja painoi povelleen vanhaa maailmaa, maailmaa jonka hän sisimmässään tiesi väistyvän, ja […]
Edellinen sivu Seuraava sivu