And for two hours the wine was poured, the cheese cut, and the two men talked. Of what? Who knows? Of love, of war, of the past. And they listened with hearts instead of ears, and in the candle-lit kitchen three floors up in an old palazzo, death was put on hold. Sarah Winman: Still […]

Hongkongissa sataa. Mutta mitä siitä. Muistanko sitäkään oikein? Kelataan taaksepäin. Aikaan ennen puiston vesipuhvelia, jonka edessä seison mustavalkoisessa hameessa ja harmaassa topissa. Pitkään tuon hetken jälkeen katselin kuvaa ja mietin, että onpa minulla lyhyet jalat. En olekaan se ylväs olento, joka mielessäni tunnen olevani. Vesipuhvelin muhkea muoto tuntui korostavan tätä seikkaa. Kelataan aikaan ennen rapuja […]

Me leikimme kuolemista, varsinkin kuolemista me leikimme. Me kiipesimme ja putosimme. Karkasimme öisin laitakaupungille ja oikaisimme aina hämärimmän puiston läpi kotiin. Laitoimme muovipussin päähän, vuoronperään kummallekin. Kun veti henkeä, muovia tuli suuhun, toisella yrityksellä pussi huurtui ja imeytyi naamaan kiinni. Kolme nyrkiniskua lattiaan ja pussi oli leikattava pois. Kolme nyrkiniskua ja keuhkot täyttyivät jo unohtuneesta […]

’Klara, do you think once we’re in the window, we’ll receive so much goodness we’ll never get short again?’ I was still quite new then, so didn’t know how to answer, even though the same question had been in my mind. Then our turn finally came, and Rosa and I stepped into the window one […]

We are thirteen, almost fourteen, and these streets of Sea Cliff are ours. We walk these streets to our school perched high over the Pacific and we run these streets to the beaches, which are cold, windswept, full of fishermen and freaks. We know these wide streets and how they slope, how they curve toward […]

This was how you did it, how you raised children. You built them a house that was impervious to danger and then you gave them every single thing that they could ever want, no matter how impossible. You read to them at night. Why couldn’t people figure this out? And then I realized they were […]

Nyt olen tällainen. Kai jotenkin viallinen.Kunpa voisin vain istua Lassen sylissä suukottelemassa ja kuuntelemassa musiikkia ja keskustelemassa. Kunpa Lasse ei haluaisi niin usein, tai kunpa voisin kelata sen kohdan yli.Koska sitten jälkikäteen kaikki on niin hyvin. Kun makaamme vieretysten kapeassa sängyssä, kun Lasse vetää minut kainaloonsa ja silittää hiuksiani, eikä sillä ole kiirettä nousta. Silloin […]

”No niin, aika lähteä.”Tokue katseli ympäriinsä myymälässä ja silmäili lautasta, jolla oli epäonnistuneita kakkusia. Sitten hän viikkasi esiliinan ja asetti sen työtasolle, sujautti päässään pitämänsä huivin laukkuunsa ja nousi ylös. ”Terveisiä Wakana-chanille ja muille lapsille.””Kerron, jos hän tulee.”Tokue avasi takaoven ja lähti.Sentarō seurasi rinnalla. He astuivat kujalle, missä lehtiään pudottava kirsikkapuu levittäytyi himmeän katulampun valossa.”Ensi […]

Lucas ei kertonut Colelle järvestä. Hän väitti että he olivat pelanneet shakkia. Ja näpränneet Colen tietokonetta. Cole ei tuntunut aavistavan mitään. Sen täytyi tarkoittaa, ettei myöskään Nik ollut puhunut siitä. Rantaan meneminen oli ollut ajattelematonta, mutta samalla parasta mitä koko aikana oli tapahtunut: sillä tavalla Lucas sai selville että myös Nik salasi Colelta asioita. Seuraus […]

Pankista alkoi tulla muistutuskirjeitä.Aluksi isä repi kirjekuoret auki, kirosi itsekseen ja rutisti kirjeet pieniksi palloiksi. Hän heitti paperipallot eteishallin roskakoriin, eikä välittänyt, jos ei osunut.Kun vanhempani eivät nähneet, kävin avaamassa mytyksi käärityn kirjeen ja luin. Velkanne on erääntynyt. Olkaa hyvä ja suorittakaa maksu välittömästi. Summat olivat minun silmissäni tähtitieteellisiä. Kaksikymmentä tuhatta. Kolmekymmentäviisi tuhatta. Viisikymmentä tuhatta.Jossain […]

”Mä haluaisin, että mullakin olisi pikkusisko”, Antti sanoo. ”Ja mä haluaisin, että Tiina olisi normaali, eikä tollanen vammanen. Ihan sen itsensä vuoksi. Nyt se ei koskaan saa tehdä mitään kivoja juttuja, ja kaikki vaan nauraa sille ja matkii sitä.” Kyyneleet kihoavat Jarin silmiin ja hän kääntää katseensa pois. ”Joo, mutta ne onkin kusipäitä, eikä sellaisia […]

Nick ja minä olimme tavanneet viikon aikana pari kertaa, aina silloin kun Bobbi oli ollut luennoilla. Nick toi käydessään pieniä tuliaisia. Yhtenä päivänä hän toi jäätelöä ja keskiviikkona rasiallisen donitseja O’Connell Streetin kojusta. Donitsit olivat vielä lämpimiä kun hän tuli, ja söimme ne kahvin kanssa ja juttelimme. Hän kysyi, olinko ollut paljon yhteydessä isääni viime […]

Vaikka raajani toimivat hyvin, pelkäsin jatkuvasti, että rampautuisin. Ajatus oli mielessäni heti kun sain silmäni auki, ja nousin nopeasti sängystä tarkastamaan, toimivatko jalkani yhä. Ehkä siksi keskityin Lilaan, jonka laihat, vikkelät sääret olivat liikkeessä koko ajan, sätkivät silloinkin kun hän istui opettajan vieressä, niin että tämä hermostui ja lähetti hänet pian takaisin paikalleen. Jostakin syystä […]

”Kun katsoin sinä päivänä tanssimistasi, näin jotakin muuta. Näin, että uusi maailma teki nopeasti tuloaan. Tieteellisempi ja tehokkaampi maailma. Enemmän hoitokeinoja vanhoihin sairauksiin. Mainiota. Mutta se oli samalla kova ja julma maailma. Ja minä näin pienen tytön, joka oli puristanut silmänsä tiukasti kiinni ja painoi povelleen vanhaa maailmaa, maailmaa jonka hän sisimmässään tiesi väistyvän, ja […]