What’s an oxy, I’d asked. That November it was still a shiny new thing. OxyContin, God’s gift for the laid-off deep-hole man with his back and neck bones grinding like bags of gravel. For the bent-over lady pulling double shifts at Dollar General with her shot knees and ADHD grandkids to raise by herself. For […]

She will be found tomorrow morning dead from multiple stab-wounds, her wrists bound with a silk scarf and her ankles bound with a man’s necktie, in the grounds of an empty villa, in a park of the foreign city to which she is traveling on the flight now boarding at Gate 14. Crossing the tarmac […]

Minä luen edelleenkin roskaromaaneitani. Ne tyydyttävät minun rakkauteni herrasmiehiksi pukeutuneita roistoja kohtaan. Samoin mieltymykseni petkutukseen ja väärennykseen, joka voisi hyvinkin saada minut painattamaan käyntikortteihini tekstin: ”Jean Genet, Tillancourtin varakreivi.” Noiden paksujen kirjojen tiheästi painetuilla sivuilla tapahtuu ihmeitä. Niistä pistää esiin suorien liljojen tavoin nuoria miehiä, jotka ovat, osaksi minun ansiostani, samalla kertaa sekä prinssejä että […]

”The disappearance of God does not simply leave a void into which human reason can move. The death of God has set the angels free. And they are terrible.””The angels––?””There are principalities and powers. Angels are the thoughts of God. Now he had been dissolved into his thoughts which are beyond our conception in their […]

Broadcasting House was in fact dedicated to the strangest project of the war, or of any war, that is, telling the truth. Without prompting, the BBC had decided that truth was more important than consolation, and, in the long run, would be more effective. And yet there was no guarantee of this. Truth ensures trust, […]

Minä en ole pystynyt suhtautumaan kaikkiin taideteoksiin viileän ammattimaisella otteella, en läheskään. Joskus trauma maalaa teoksen synnyttämän kokemuksen ja tunnevyyhdin alusta loppuun. Joitain teoksia pelkää etukäteen, joskus syystä, usein myös syyttä. Samalla kun välttelen kipeisiin kokemuksiin osuvaa kirjallisuutta jo esittelytekstien perusteella, se myös kiinnostaa – säästelen sitä ”parempiin päiviin” eli aikaan, jolloin olen henkisesti niin […]

Maybe it’s not, in the end, the virtues of others that so wrenches our hearts as it is the sense of almost unbearably poignant recognition when we see them at their most base, in their sorrow and gluttony and foolishness. You need the virtues, too—some sort of virtues—but we don’t care about Emma Bovary or […]

Aamu tulee. Silmät ovat väsymyksestä raskaat, päässä tykyttää ja koko kehoa heikottaa. On kuitenkin aamu ja yö on ohi. Huojentuneena haen maitopussin oven kahvasta ja poimin lehden oven edestä. Kurkin naapurin ikkunasta sisään, mutta en näe ketään. Mitä ihmettä siellä tapahtuu? Pelkään naapurin naisen puolesta. En halua kuulla nyyhkytystä, enkä huutoa, varsinkaan en huutoa. Pahoinpiteleekö […]

There are readings—of the same text—that are dutiful, readings that map and dissect, readings that hear a rustling of unheard sounds, that count grey little pronouns for pleasure or instruction and for a time do not hear golden or apples. There are personal readings, which snatch for personal meanings, I am full of love, or […]

Ei täällä mitään tapahdu. Elokuvateatterin sisäänkäynti oli loistelias. Vanhan rakennuksen seinät tuntuivat kuiskailevan tarinoita julisteiden johdattaessa ajatukset menneisiin aikoihin – vuodesta toiseen oli kulttuurielämä kukoistanut Siglufjörðurissa. Kaupungin kultaisina vuosina silliä oli suolattu päivin ja öin, ja niihin aikoihin tässä teatterissa oli nähty näytelmä toisensa perään. Lavalle noustiin silloinkin, kun silliä ei enää saatu ja kaupungin […]

Isällä oli tapana sanoa, että maailma joutui pahasti hakoteille siinä vaiheessa, kun ihminen erkaantui luonnosta. Hän sanoi, että tuon fataalin virheen voisi ehkä korjata, jos onnistuisimme villiinnyttämään itsemme uudelleen. Mutta minä en käsitä, miten se voisi onnistua, kun pelkkä olemassaolomme pelottaa luontokappaleita, joiden kanssa uusi yhteys pitäisi löytää. Asia surettaa minua, ja antaisin mitä tahansa, […]

Minä elin tavallista elämää. Todennäköisesti sitä ei jatkuisi enää kovin monta vuotta. Kun oli tämä angina pectoriskin. Mutta elämäni oli silti tavallista ja jopa hyvää. Sain osakseni hellyyttä. Joskus hellyydenosoituksena olivat muhkeat valmiiksi laitetut voileivät. Joskus iho minun ihoani vasten. Usein, sivumennen sanoen. Mutta en pystynyt täyttämään odotusta, jonka hellyys viritti meissä kummassakin. Oletan, että […]

Minun aikani rakastaa selviytymistarinoita: kertomuksia musertavista vastoinkäymisistä ja siitä, miten niistä on kömmitty jaloilleen. Kun tarina kerrotaan mediassa, selviytyminen on yleensä alkanut tai vaikeudet voitettu – ja vaikka näin ei olisikaan, sellainen mielikuva halutaan antaa. Hildan ja muiden huoltopoliisin kiinni ottamien naisten elämä oli harvoin selviytymistarina. Nämä naiset eivät yleensä nousseet feenikslintuina katuojasta eivätkä tiedonmuruset […]