¿No son precisamente esos muros invisibles de cosas silenciadas uno de los elementos más habituales de la vida en común? Con los años, las parejas se van llenando de pequeñas desilusiones, de divergencias del proyecto amoroso que creyeron entrever en la primera pasión, de fallos propios y ajenos, rendiciones, aceptación acomodaticia de sus egoísmos y […]

Dice que llegó al trabajo a media mañana y entregó a Roberto el justificante. – Qué ocurre? –preguntó él tras leerlo.– Me ha dado en el metro un episodio de hiperventilación –dijo ella, orgullosa de emplear aquel tecnicismo – y he tenido que ir corriendo a urgencias.–¿Claustofobia?Julia vio entonces la oportunidad de hablar de gramática […]

Marta Camino vio bajar por la pasarela del barco a Honesta y a Pablo, y detrás de ellos a Matilde y Daniel. Pablo fue presentado rápidamente y se despidió en seguida.—Es un amigo —dijo Honesta—. Un pintor célebre… en realidad, genial…Marta siguió con los ojos durante un momento a aquel joven pequeño y enjuto, de […]

Han sido treinta años en esta casa, veinticinco con Andrea y cinco sin ella, cientos de retales de vida contenidos aquí, entre estas paredes llenas de nosotras. Papá decía que las casas que dejamos son ciudades de un mapa que, visto desde arriba, dibuja una silueta que resume al final de nuestro paso lo que […]

De entre todas las frutas amargas de la vida, la muerte no es, ni con mucho, la peor. Lo malo es vivir lejos de una misma, que es como vivo yo desde hace años, desde que me trasladé a esta ciudad que no existe y que, sin embargo, se llama Madrid. Madrid no existe, pues; […]

Even though his mission was just your garden-variety nineteenth-century scientific expedition, at dinner with friends I often joke that my great-great-grandfather was a huaquero of international repute. Huaquero is not a euphemism. It’s how I refer to the looters who to this day remove cultural and artistic properties from archaeological sites. Huaqueros can range from […]

Seuraavaksi yritin herättää oppilaiden kiinnostuksen dilemmaattisella syllogismilla ja valehtelijan paradoksilla. Päätin vaihtaa Demokritosin nimen ajankohtaisempaan, sellaiseen, jonka kaikki teinit tunnistaisivat. Tähän tapaan minä sen muotoilin: laulaja David Bisbal väittää, että almerialaiset valehtelevat aina (abderalaisten sijaan); David Bisbal on almerialainen, eli siis David Bisbal valehtelee… Luulen että tässä vaiheessa oppilaat lakkasivat seuraamasta; joko he tippuivat kärryiltä […]

Estar loco es, sobre todo, estar solo. Pero estoy hablando de una soledad descomunal, de algo que no se parece en absoluto a lo que entendemos cuando decimos la palabra soledad. Aún no se han inventado las letras que puedan contener y describir una soledad así. Intenta imaginarlo: ya he dicho que la realidad se […]

Aunque este libro lo he escrito para mí, por si las voces vuelven, es para cualquiera que haya pasado o esté pasando por algo parecido, y así romper de una vez por todas el estigma de las enfermedades mentales. Pero si simplemente te apetece jugar a ver el mundo como yo lo vi mientras perdí […]

Nukuin kolme päivää ja kolme yötä dividivipuiden kaitojen, lehdettömien rankojen alla. Minua pakotti kaikkialta, olin rasituksesta ja väsymyksestä murskana. Kävin vajalla juomassa kanisterin hanasta vettä ja palasin varjoon makaamaan. Nukuin kaiket päivät, silloinkin kun olin hereillä. Valo oli ainoa keino tietää, kuinka kauan aikaa Salveiron lähdöstä oli kulunut. Yöllä näin hänestä unta. Visitación herätti minut, […]

Yo no lo dudaba: me parecía ver en Román un fondo inagotable de posibilidades. En el momento en que, de pie junto a la chimenea, empezaba a pulsar el arco, yo cambiaba completamente. Desaparecían mis reservas, la ligera capa de hostilidad contra todos que se me había ido formando. Mi alma, extendida como mis propias […]

Años más tarde, en su lecho de muerte, el viejo Sempere habría de explicar cómo en aquel instante creyó ver que Andreas Corelli derramaba una lágrima que al golpear la tumba de Cervantes se convirtió en piedra. Supo entonces que sobre aquella roca empezaría a construir un santuario, un cementerio de ideas e invenciones, de […]

Para mí, los libros son verdaderos talismanes. Me parece que, si tengo algo a mano para leer, puedo ser capaz de aguantar casi todo. Son un antidoto para el dolor, un calmante para la desesperación, un excitante contra el aburrimiento. Nunca me siento sola ni existen horas perdidas cuando puedo sumergirme en un texto. Minulle […]

Xabier jätti äitinsä mahdollisimman lähelle hautausmaan porttia. Vettä tuli kuin saavista. Bittori nousi kömpelösti autosta; tiedä vaikka hitaus johtui tämän huolellisesti piilottelemasta vatsakivusta. Että eikö ama varmasti halunnut, että hän tulisi mukaan? Ei. Odottaisiko hän siinä tapauksessa autossa? No jos välttämättä halusi, mutta kyllä hänellä menisi siellä ainakin puoli tuntia. Pojan ja äidin lausumien sanojen […]

Japanilaisten mukaan jokaisella on ikigai. Ranskalaiset kutsuisivat sitä nimellä raison d’être. Jotkut ovat jo löytäneet oman ikigainsa, kun taas toiset etsivät sitä yhä sisimmästään.Meillä kaikilla on ikigai, mutta sen löytäminen edellyttää kärsivällistä itsetutkintaa. Okinawan saarella on keskimäärin eniten satavuotiaita maailmassa, ja siellä ajatellaan, että ikigai on syy nousta aamulla vuoteesta. Héctor García & Francesc Miralles: […]

La creatividad es justamente esto: un intento alquímico de transmutar el sufrimiento en belleza. El arte en general, y la literatura en particular, son armas poderosas contra el Mal y el Dolor. Las novelas no los vencen (son invencibles), pero nos consuelan del espanto. En primer lugar, porque nos unen al resto de los humanos: […]

Cuando Amaia Salazar tenía doce años estuvo perdida en el bosque durante dieciséis horas. Era de madrugada cuando la encontraron a treinta kilómetros al norte del lugar donde se había despistado de la senda. Desvanecida bajo la intensa lluvia, la ropa ennegrecida y chamuscada como la de una bruja medieval rescatada de una hoguera y, […]

Nunca entendí la nuestra como una familia grande. La familia éramos mi madre y yo. Nuestro árbol genealógico comenzaba y acababa en nosotras. Juntas formábamos un junco, una especie de planta de sábila de esas que son capaces de crecer en cualquier lugar. Éramos pequeñas y venosas, casi nervadas, acaso para que no nos doliera […]

Hänellä ei ollut hajuakaan kellonajasta, vaikka hän kuvittelikin ettei aamu voinut olla vielä kovin pitkällä: todennäköisesti oli taas toisen samanlaisen päivän varhainen aamuhetki. Manuel oli ruvennut mittaamaan aikaa uudella tavalla, ja tämän uuden kalenterin mukaan päivä ei koskaan vaihtunut. Ensihetkien sekasorron ja hämmennyksen korvasi nyt tyyni turtumus ja välinpitämättömyys hänen sopeuduttua siihen ajatukseen, että Álvaro […]

Quimet sanoi, että jos haluan mennä töihin se on oma asiani. Se itse yrittäisi kehittää kyyhkystenhoitoa. Me rikastuisimme kyyhkyskaupalla, niin se sanoi. Menin Enriqueta-rouvan luo kylään ja selostin käyntiä isäntäväen talossa. Matkan varrella minusta tuntui kuin kadut – jotka oli ihan samanlaisia kuin ennenkin – olisivat nyt jotenkin ahtaampia. Antoni iski heti silmänsä hummeritauluun. Enriqueta-rouva […]

Helmet-haasteen listaa selatessa jäädyin hetkeksi kohtaan 12. Sarjakuvaromaani! Ei sitten yhtään omalla mukavuusalueella. Kiitos Helmet-haasteen ja jäätävän hyvän tuurin, onnistuin löytämään jotain todella kiinnostavaa. En ollut edes etsimässä sarjakuvia, katseeni vain sattui osumaan kirjaston hyllyllä esittelyssä olleeseen kirjaan, ja kas kummaa, kyseessä oli sarjakuvaromaani. Ja vielä espanjankielinen, juuri kun olin päättänyt lukea enemmän espanjaksi. Paco […]

No me extenderé en el relato de lo sucedido durante el resto de aquella velada. Baste decir que Fiona, Gaudí y yo la comenzamos tomando ese prometido chocolate con melindres bajo los pórticos de la plaza Real, la continuamos en un pequeño café concierto situado cerca del portal de Santa Madrona y la terminamos, ya […]

Eräs nainen oli kerran esittänyt hänelle kiperän kysymyksen. Sen kaltaiset kysymykset tulivat aina naisilta. Miksi teet moista? nainen oli kysynyt. Miksi elät tuolla tavalla, tasapainoilet veitsenterällä? Äläkä sano, että rahan takia. Se oli tapahtunut eräänä aamuna, ei kovin kauan sitten, tyylikkäässä ja hienostuneessa ympäristössä, johon kysymyksen esittänyt nainen sopi luontevasti somisteeksi. Tai ehkä sen kaltaiset […]

Ahora que pienso, nunca he entendido por qué lo llaman ”tiempo de calidad”, como si el otro tiempo que pasas junto a otra persona no lo fuera. Cosas de los humanos, cada vez creo menos en ellos. El ser humano debe aprender a ser humano. Nyt kun asiaa mietin, en ole koskaan ymmärtänyt miksi sitä […]

Aquella noche soñé que regresaba al Cementerio de los Libros Olvidados. Volvía a tener diez años y despertaba en mi antiguo dormitorio para sentir que la memoria del rostro de mi madre me había abandonado. Y del modo en que se saben las cosas en los sueños, sabía que la culpa era mía y solo […]

Kirja, jossa yhdistyy kaikki intohimoni: tee, kirjallisuus ja flamenco. Pakkohan se oli lukea. Kaiken lisäksi espanjalaisen Mamen Sánchezin On ilo juoda teetä kanssasi oli paljon yllätyksellisempi kuin osasin odottaa. Se sisältää vanhanaikaisen dekkarin tuntua, lämminhenkistä huumoria ja yllättävän kipakkanakin leiskuvaa, todellisuuden rajatkin ylittävää rakkautta. Mutta miten ihmeessä tee liittyy Espanjaan? Itse Madridissa asuneena tiedän, että sieltä on […]

Tällaisen hotkaisin eilen iltapalaksi. Espanjalaisen Albert Espinosan Pyydä luokse sun on ihastuttava pienoisromaani, jonka hotkaisee lähes yhtenä suupalana, mutta jonka maku viipyilee vielä pitkään. Tarinan kertojana on kovia kokenut nelikymppinen Dani, jonka avovaimo jättää hänet kirjan alussa. Samaan aikaan hän ottaa vastaan työtehtävän, joka vie hänet maagiselle Caprin saarelle, minne hän päätyi kerran aikaisemmin ollessaan 13-vuotias. Nyt hänen […]