menu Menu
Albert Espinosa: Lo que te diré cuando te vuelva a ver
Espanja, Espinosa Albert, Grijalbo, Ulkomainen kaunokirjallisuus 28/06/2017 2 kommenttia
Mattias Edvardsson: Melkein tosi tarina Edellinen Affinity Konar: Elävien kirja Seuraava

Ahora que pienso, nunca he entendido por qué lo llaman ”tiempo de calidad”, como si el otro tiempo que pasas junto a otra persona no lo fuera. Cosas de los humanos, cada vez creo menos en ellos. El ser humano debe aprender a ser humano.

Nyt kun asiaa mietin, en ole koskaan ymmärtänyt miksi sitä kutsutaan ”laatuajaksi”, aivan kuin muu aika jonka vietät yhdessä toisen kanssa ei olisi laadukasta. Ihmisten jutut, joka kerta uskon niihin vähemmän. Ihmisen on opeteltava olemaan ihminen. (oma käännös)

Barcelonalainen Albert Espinosa kirjoittaa aivan omantyylisiään pienoisromaaneja, joista välittyy hänen poikkeuksellinen elämänkokemuksensa. Kirjailija sairastui syöpään ollessaan 14-vuotias ja seuraavat kymmenen vuotta taisteli tautia vastaan. Hän käänsi vaikeudet voitokseen ja täyttää kirjansa ja draamakäsikirjoituksensa elämänmyönteisillä ja emotionaalisilla opetuksilla, joita nuorena kohdatut haasteet ovat hänelle opettaneet. Häneltä on suomennettu kaksi teosta: Keltainen maailma (Bazar 2014), joka perustuu hänen omiin kokemuksiinsa syöpää sairastavana nuorena, sekä romaani Pyydä luokse sun (Bazar 2014). Niiden lisäksi olen lukenut espanjaksi romaanin El mundo azul. Ama tu caos (2015) ja nyt tämän uusimman romaanin Lo que te diré cuando te vuelva a ver. Jos haluat lukea Espinosaa, kannattaa aloittaa kirjasta Keltainen maailma, koska se auttaa ymmärtämään kirjailijan maailmaa, joka hänen romaaneistaan välittyy. Ilman tuota tietoa kirjat saattavat vaikuttaa epäilyttävän melodramaattisilta.

Espinosalle tuttuun tapaan Lo que te diré cuando te vuelva a ver (Mitä sanon sinulle kun näen sinut uudestaan) on turboahdettu täyteen draamaa ja tunteita. Isä ja poika, David ja Izan, lähtevät yhdessä matkalle, jolla he joutuvat kohtaamaan kipeitä asioita menneisyydestä ja oppivat itsestään ja toisistaan asioita, jotka saavat tulevaisuuden näyttämään toisenlaiselta. Isä David on pyhittänyt koko elämänsä kadonneiden lasten etsimiseen ja heikosta kunnostaan huolimatta hänen on tehtävä vielä tämä yksi etsintämatka. Hän on saanut erityisen kirjeen nuorelta naiselta, joka pyytää hänen apuaan. Lapsena kuuroutunut Izan lähtee sairaan isänsä tueksi etsimään kirjeen kirjoittanutta Christinaa ja selvittämään hänen mysteeriään.

Kirjaan oli aluksi vaikea päästä sisään ja melkein ärsytti kertojana toimivan Izanin tapa kierrellä ja kaarrella asian vierestä. Isän ja pojan tarina ja kirjeiden välityksellä avautuva Christinan tarina tuntuivat aluksi täysin irrallisilta, kunnes loppua kohden ne nivoutuivatkin hienolla tavalla toisiinsa. Vähän matkaa luettuani osa henkilöistä alkoi tuntua tutuilta. Sitten tajusin, että tällä kirjalla on yhteys Espinosan romaaniin Pyydä luokse sun. Tämän kirjan isä David on sama David, jonka tarina kerrottiin Pyydä luokse sun -romaanissa. Outoa, ettei asiasta mainita kirjan kansiteksteissä eikä edes Espinosan nettisivuilla. Joka tapauksessa kiva yllätys, sillä Pyydä luokse sun on oma suosikkini lukemistani Espinosan kirjoista.

Pienoisromaaniksi tarinaan on ahdettu aikamoinen kattaus raskaita teemoja: mm. hyväksikäyttö, eutanasia, syöpä, parkinsonin tauti, skitsofrenia, keskitysleirit. Espinosan kirjat ovat siitä erikoisia, että niiden sanoma saattaa muuttua lukijasta ja lukijan elämäntilanteesta riippuen. Kirja on niin täynnä erilaisia pohdintoja elämästä, että jokainen voi poimia sieltä itseään juuri tietyssä elämäntilanteessa eniten puhuttelevat viisaudet ja lohdun sanat. Tästä kirjasta voi esimerkiksi poimia ajatuksen siitä, että jokainen lapsi ansaitsee turvallisen ja hyväksikäytöstä vapaan lapsuuden. Tai jollekin sanoma voi olla itsensä hyväksyminen ja omien pelkojen kohtaaminen: La verdadera felicidad consiste en dormir sin miedo y despertar sin angustia (Todellinen onnellisuus on sitä, että nukkuu ilman pelkoa ja herää ilman ahdistusta). Kirja sisältää myös ihan älyttömältä tuntuvia viisauksia, joista yksi lukee isolla kirjan takakannessa: Las promesas se las lleva el viento, debemos evitar que sople (Tuuli vie lupaukset, on pidettävä huolta ettei se puhalla). Voi vain arvailla, mitä Espinossa tuollakin tarkoittaa. Ainakin juhannuksena tuuli vei meiltä lupauksen sulkapallon pelaamisesta 😉

Kirja on todella nopealukuinen. Kirjassa on 260 sivua ja teksti todella isoa fonttia isolla rivivälillä. Christinan kirjeet on painettu käsinkirjoitusfontilla, josta on suhteellisen helppo saada selvää. Lauseet ovat lyhyitä ja yksinkertaista kieltä, joten tämä kirja sopii mainiosti espanjan kielitaidon ylläpitämiseen. Espinosan taika alkaa minun kohdallani haihtua, mutta tulen jatkossakin kääntymään hänen puoleensa kun kaipaan helppoa espanjankielistä luettavaa.

Vaikka lievästi ärsyynnyinkin Espinosan tavasta ujuttaa selfhelp-tyylisiä pohdintoja romaaniinsa, ärsyyntyminen myös viestitti minulle, että olisi ehkä paikallaan pohtia näitä omalla kohdallakin. Siksi sijoitan Helmet-lukuhaasteessa kirjan kohtaan 4 – Kirja lisää hyvinvointiasi. Sitä paitsi se onnistumisen tunne, kun saa luettua kokonaisen kirjan espanjaksi, lisää aina hyvinvointia 🙂

Albert Espinosa: Lo que te diré cuando te vuelva a ver
Grijalbo 2017
Kirjastolaina

Myös Kirja vieköön! -blogin Riitta on lukenut kirjan ja blogannut siitä samana päivänä. Mikä sattuma, jota Espinosa ei varmasti kutsuisi sattumaksi, vaan joksikin hienommaksi. Olisiko sama tuuli puhaltanut tämän kirjan meidän molempien elämään samaan aikaan 😉

Albert Espinosa español Lo que te diré cuando te vuelva a ver


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Aikamoinen sattuma tosiaan Tiina 🙂 Jep, Espinosalla olisi tähän sattumaan todellakin joku hieno selitys! Olen nyt lukenut tältä kirjailijalta kaksi teosta. Ensimmäisen jälkeen en vielä luovuttanut, mutta nyt taidan. Ehkä olen tällä hetkellä riittävän ongelmaton ihminen, kun Espinosan ’autoayudat / self-helpit’ eivät minuun pure 🙂 Goodreadsiin kirjoittaneet espanjalaiset antoivat järjestään 4-5 tähteä. Hienoa että hän on löytänyt lukijansa, niin kotimaasta kuin maailmalta.

    1. Minullakin alkaa Espinosan hohto himmetä. Lukemistani arvioista saa sellaisen kuvan, että nämä kirjat kolahtavat parhaiten niille, jotka parhaillaan käyvät läpi vaikeita jaksoja elämässään. Ehkä minäkin olen nyt niin tasapaksun tyytyväinen elämääni, että viisaudet viuhtovat ohi ilman tarttumapintaa.

keyboard_arrow_up