“–and my point is, there’s always something. I think, as a species, we have a desire to believe that we’re living at the climax of the story. It’s a kind of narcissism. We want to believe that we’re uniquely important, that we’re living at the end of history, that now, after all these millennia of false alarms, now is finally the worst that it’s ever been, that finally we have reached the end of the world.”
Emily St. John Mandel: Sea of Tranquility
Emily St. John Mandelin viime elokuussa suomeksi julkaistu postapokalyptinen romaani Asema 11 on saanut paljon kehuja, niin kuin myös kirjan pohjalta tehty tv-sarja. Kesällä 2023 julkaistaan suomeksi Emily St. John Mandelin romaani Lasihotelli. Päätin kuitenkin aloittaa kirjailijaan tutustumisen tämän uusimmasta romaanista Sea of Tranquility, joka voitti viime vuonna Goodreadsin lukijaäänestyksen science fiction -kategoriassa. Kuten Asema 11 -romaanissa, myös tässä yhtenä teemana on pandemia, mutta ymmärtääkseni kyse on kuitenkin hyvin erilaisesta romaanista. Tässä tarinassa juju piilee aikamatkailussa, joka kytkee muutaman eri aikakausina elävän henkilön elämät yhteen erikoisella tavalla.
Edwin St. Andrew matkustaa vuonna 1912 höyrylaivalla Englannista Kanadaan. Hän on vasta 18 ja tavallaan maanpaossa. Hänen perheensä toivoi hänen häipyvän, kun eivät kestäneet hänen kärkkäitä kolonialismin vastaisia mielipiteitään. Kanadassa Edwin ihailee villiä luontoa, kunnes kokee metsässä jotain, mikä saa hänen mielensä järkkymään. Kävelyllä keskellä kanadalaista metsää hän kuulee yhtäkkiä viulun soittoa ja tunnistamattomia suhahdusääniä ja tuntee olevansa keskellä kaikuvaa asemarakennusta. Kokemus saa hänet epäilemään mielenterveyttään. Vuonna 2020 Mirella Kessler menee ystävänsä veljen taideperformanssiin kyselläkseen kadonneesta ystävästään Vincentista. Esityksessä nähtävällä videolla on erikoinen kohta, jossa keskellä metsää vilahtaa asemahalli ja kuullaan viulunsoittoa ja outoja ääniä. Tuon videon taiteilijan sisko Vincent on kuvannut kanadalaisessa metsässä ollessaan 13-vuotias.
Vuonna 2203 kirjailija Olive Llewellyn on kirjakiertueella eri puolilla maapalloa puhumassa pandemiaa käsittelevästä uudesta romaanistaan. Hänen kotinsa on kuun siirtokunnassa, joka perustettiin aikoinaan maailmanlopun varalta. Nyt maapallolla leviää uusi tappava virus, joka uhkaa levitä myös siirtokuntiin. Oliven pandemiaa käsittelevä romaani on siis yhtäkkiä kovin ajankohtainen ja hänelle satelee haastattelupyyntöjä. Eräs haastattelija on kuitenkin kiinnostunut romaanin erikoisesta kohtauksesta, jossa lentoterminaalissa viulua soittavan miehen ympärille ilmestyy hetkeksi tiheä metsä. Yllättäen haastattelijalla on sama erikoinen nimi kuin Oliven keksimällä kirjan henkilöllä: Gaspery-Jacques Roberts. Miehen hätkähdyttävät sanat saavat Oliven muuttamaan matkasuunnitelmiaan.
Gaspery-Jacques Roberts elää vuonna 2401 kuun siirtokunnassa, jota kutsutaan myös nimellä the Night City. Siskonsa avustuksella hän päätyy töihin aikainstituuttiin, jossa hänet koulutetaan erikoiseen salapoliisityöhön. Hänen tehtävänään on matkustaa ajassa tutkimaan aika-avaruudessa huomattua poikkeamaa, jossa 2200-luvulla lentoterminaalissa soittavan viulistin musiikki näyttää puhkaisseen reiän eri aikoihin. Hänen tehtävänään on haastatella tuon hetken eri ajoissa kokeneita ja ottaa selvää, onko kyseessä “tiedostojen korruptoituminen”, joka todistaisi simulaatioteorian oikeaksi. Simulaatioteoria on siis ajatus siitä, että maailmankaikkeus on jonkun ihmistä älykkäämmän olennon luoma simulaatio eli Matrix-elokuvien tyyliin ihmiset eläisivät osana tietokoneen luomaa todellisuutta.
Äänikirjana tämä tiivis romaani on vajaa 6 tuntia pitkä ja eri ajassa seurattavilla henkilöillä on oma lukijansa. Se auttaa pysymään kärryillä paremmin. Aikamatkailutarinat kiehtovat, mutta saavat aivot aina solmuun. Tämän romaanin tapahtumat vaikuttivat lopulta jokseenkin loogisilta, kunnes yritin selittää tarinaa pojalleni ja kompastuin heti mahdottomuuksiin. Onneksi kirjasta voi nauttia, vaikka ei täysin pysy juonen logiikassa perässä. On hämmästyttävää, miten kirjailija on pystynyt mahduttamaan niin kompleksisen juonen ja ajallisesti massiivisen mittakaavan niin tiiviiseen romaaniin. Henkilöistä piirtyy intiimi kuva ja muutenkin kerronnan fokus on ihmisissä, kaikki muu on taustaa. Vaikka romaani käsittelee koko ihmiskunnan laajuisia teemoja kuten pandemiaa tai maailmanloppua, sen sanoma on hyvin henkilökohtainen: joka hetki jonkun maailma lakkaa olemasta ja on meistä itsestämme kiinni, mitä teemme sillä ajalla, joka meille on annettu. Sea of Tranquility on scifikuorensa alla kaunis ja pohdiskeleva romaani siitä, mitä on olla ihminen.
Helmet-lukuhaaste 2023:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 21 – Kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta.
Emily St. John Mandel:
Sea of Tranquility
Picador 2022
Äänikirjan lukijat: Kirsten Potter, Arthur Morey, John Lee, Dylan Moore
äänikirja aikamatkustus Emily St. John Mandel helmet2023 helmethaaste pandemia Sea of Tranquility siirtokunta
Tän haluan kyllä lukea! Vaikuttaa ihanalta kirjalta kaiken scifin keskellä.
Tämä oli kyllä hieno tutkielma ihmisyydestä. Vaikka onkin tuo mutkikas aikamatkailujuoni, se ei mielestäni ollut keskeisintä tässä kirjassa. Luulisin, että tästä pitävät sekä scifin ystävät, että sitä genreä vähemmän lukevat.