menu Menu
Martin MacInnes: In Ascension
Iso-Britannia, MacInnes Martin, Ulkomainen kaunokirjallisuus, W F Howes 15/09/2023 0 kommenttia
Chetna Maroo: Western Lane Edellinen Siân Hughes: Pearl Seuraava

It’s the most unbearable time of day. My shirt sticks to my shoulders and I go off for a shower and rare privacy. The ice water unfastens my body in a travelling line, and my thoughts follow it. The power is a form of contact; that’s what I said to Uria. We activate it, we build this thing from it, the first step in a sustained encounter. It’s volatile because it’s sufficiently new to us. It resists containment because it is itself a container. Circles inside circles. A technology that enables other technologies, an unlimited application. A thing that can carry other things, two hands together as a cup, a receptacle for water, a signal of generosity, passing something to another. Protect the precious interior. Language, introspection, technology. Agriculture, medicine, weapons and cities and global heating, spacecraft and the exploration of the outer solar system. But should we do any of this?

The power, as we attempt and fail to observe it, resists us like it is itself alive. Life is not necessarily carried in a body. And what is a body, in the loosest terms, but a set of agreements among matter and energy that endures for a period and exhibits a metabolic response? The alien may be a particular way of calibrating energy, not constituted in any one of the properties that delivers the power, but in the act of delivery itself. A state and not a body, a pattern not a form. I stop the water-flow, liquid dripping from the shower head and from the aluminum-wrapped coil and from my body too. The the alien exists for the length of time the journey endures, the process of realizing a journey. Not arriving to meet the alien at the end, but enacting the alien for the duration. The alien could never be as simple as an end.

Martin MacInnes: In Ascension

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Tämän vuoden Booker-ehdokaslistalta löytyy myös yksi tieteisromaani: skotlantilaisen Martin MacInnesin kolmas romaani In Ascension. Kunnianhimoisessa romaanissa seurataan hollantilaista meribiologia, joka opiskelijana joutuu kosketuksiin salaperäisen merenalaisen ilmiön kanssa ja josta myöhemmin tulee astronautti, joka lähetetään tutkimaan vastaavaa mysteeriä avaruuteen. Romaani tutkii eksistentiaalisia kysymyksiä – mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa -, mutta samalla painoarvolla se käsittelee myös ihmisen kokoisia asioita, kuten perheen merkitystä ja hoivaa. Lähitulevaisuuteen sijoittuva tarina nostaa esiin kiihtyvän ilmastonmuutoksen ja lajikadon seuraukset, mutta tarkastelee planeetan tilaa myös laajemmassa kosmisessa perspektiivissä. Valtamerten syvyyksistä avaruuden ääriin ja takaisin liikkuva romaani on sekä valtava tieteellinen odysseia että psykologinen luotaus ihmismielen ahtaisiin onkaloihin.

Leigh kasvaa Rotterdamissa vanhempiensa ja pikkusiskonsa kanssa. Lapsuutta värittää isän väkivaltaisuus ja äidin kyvyttömyys puuttua siihen. Leigh löytää oman turvapaikkansa uimisesta ja sitä kautta innostuu tutkimaan meren ihmeitä. Lupaavana nuorena meribiologina Leigh liittyy retkikuntaan Atlantin valtamerellä. Merestä on löydetty Mariaanien hautaakin kolme kertaa syvempi kohta, josta purkautuu maankuoren läpi kemiallisia yhdisteitä. Näiden mustiksi savuttajiksi kutsuttujen lähteiden luota uskotaan löytyvän vihjeitä elämän alkuperästä Maassa. Syvännettä tutkivilla sukeltajilla ilmenee salaperäisiä oireita ja aluksella tapahtuu muutenkin kummia. Joitain vuosia myöhemmin Leigh työskentelee avaruusjärjestölle, jossa hänen tehtävänään on tutkia ja kehittää mikrolevien käyttöä pitkien avaruusmatkojen ruoanlähteenä. Yllättäen hän saakin mahdollisuuden itse liittyä avaruusmatkalle, mutta se tarkoittaa lopullisesti uran asettamista perheen edelle. Hänen äidillään on todettu muistisairaus ja äiti tarvitsisi molempien tytärtensä apua ja läsnäoloa. Leigh kuitenkin uskoo olevansa tärkeän läpimurron kynnyksellä ja valitsee äidin sijasta avaruuden. Sisko Helena ei ole tästä päätöksestä innoissaan.

MacInnes kertoo Bookerin esittelyssä kirjoittaneensa romaanin aikana, jolloin matkustaminen oli mahdotonta. Korona-ajan eristäytyminen näkyykin romaanissa kiinnostavalla tavalla. Vaikka romaanin käsittelemät teemat ovat valtavia ja kirjassa konkreettisesti liikutaan äärimmäisiin ulottuvuuksiin, kerronta pysyy jopa klaustrofobisen intiiminä. Kirjassa ollaan paljon sisätiloissa ja eristyksissä ulkomaailmasta. Kouluttautuessaan avaruusmatkaan, aluksen kolme astronauttia joutuvat viettämään paljon aikaa keskenään jatkuvassa epävarmuuden tilassa. Leigh on kolmikon ainoa nainen. He ovat varamiehistön varamiehistö, joten todennäköisyys heidän varsinaiseen lähtöönsä on pieni. Kun he lopulta lähtevät, MacInnes käyttää paljon aikaa kuvatakseen olosuhteita ahtaassa avaruusaluksessa keskellä ääretöntä avaruutta.

Kirjassa kiihtyvä ilmastonmuutos on vahvasti läsnä ja ihmiskunta on häviämässä taisteluaan sitä vastaan. MacInnes kuvaa kouriintuntuvasti, miten astronautit voivat fyysisesti pahoin nähdessään maapallon katoavan näköpiiristä ja ymmärtävät, että se on katoamassa vähitellen myös niiltä, jotka sen pinnalla vielä kulkevat. Myös ihmisten lisääntyneet mielenterveysongelmat selitetään ahdistuksella siitä, mitä maapallolle on tapahtumassa. Laajemmassa perspektiivissä In Ascensionin sanoma on lohdullinen: jossain muodossa elämä aina jatkuu ja kaikki elävä on yhteydessä toisiinsa, kiertäen loputonta ja aina uusiutuvaa kehää. Olemme vain pieniä hiukkasia jossain käsitysykyämme paljon suuremmassa universumissa, mutta jokaisella eliöllä on siinä oma tehtävänsä. Ehkä ei auta muu kuin kellua mukana.

Kärsivä planeetta, aika-avaruudessa esiintyvä anomalia ja kaiken keskellä vaikeasta isäsuhteesta traumatisoitunut tyttö, jolla on tietämättään keskeinen rooli ihmiskunnan eksistentiaalisessa kriisissä. Kuulostaako tutulta? Minulle kirjasta tuli vahvasti mieleen Interstellar-elokuva. Ainakin sen ystävät löytänevät kirjasta jotain tarttumapintaa. Kunnianhimoinen romaani on myös aikamoinen lukujärkäle, kovakantisena 512 sivua ja äänikirjana yli 14 tuntia. Kuuntelin äänikirjaversion, jota oli yllättävän helppo ja mukava kuunnella. Kaikkea en ymmärtänyt, mutta osa tieteellisistä höpinöistä olisi varmasti mennyt yli ymmärryksen, vaikka niitä olisi keskittynyt itse tavaamaan paperilta. Vaikka romaanissa tapahtuu paljon jännittäviä asioita, kerronnan tempo ja tunnelma on korostetun rauhallinen. Tylsäksikin tätä on joissain lukija-arvioissa haukuttu, mutta minusta tässä verkkaisessa kerronnassa oli jotain kiehtovaa. In Ascension ei ehkä ole paras tähän asti lukemistani Booker-ehdokkaista, mutta erottuu joukosta monella tapaa.

Martin MacInnes: 
In Ascension
W. F. Howes 2023
Äänikirjan lukija: Freya Miller

BookBeatin 45 päivän maksuton kokeiluetu uusille käyttäjille!

Kirjaluotsin lukijana pääset kokeilemaan BookBeatin laajaa äänikirjavalikoimaa jopa 45 päivää maksutta. Kokeilujakson aikana saat käyttää BookBeatia 30 tuntia maksutta. Tutustu yli 900 000 e- ja äänikirjaan ja valitse suosikkisi. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa. Etu on voimassa kaikille uusille BookBeat-käyttäjille.

* Hyödynnä tarjous (KAMPANJAKOODI: kirjaluotsi)

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

#booker2023 äänikirja avaruus englanninkielinen In Ascension Martin MacInnes meribiologia science fiction tieteiskirjallisuus


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up