Silloinkin kun hän oli yksitoista, kaksitoista, kolmetoista ja hän nukkumaan mennessään pyysi, että tulisin hänen viereensä, että käpertyisimme yhdessä peiton alle höpöttelemään, minä menin aina. Hän kutsui sitä syväpeittelyksi. Et ole pitkään aikaan syväpeitellyt minua, hän sanoi. Äiti kiltti. Harvoin kieltäydyin. Höpöttelimme pimeässä, ja jos hän yritti kertoa minulle jotakin, kiertelemällä tai suoraan, pinnistelin ollakseni sanomatta liikoja, ollakseni kyselemättä, ja lopulta totesin, tuosta ei varmasti ollut helppoa kertoa, se oli varmasti vaikeaa, kiitos kun kerroit. Mutta päivänvalossa minulla oli hankalampaa, silloin en osannut hillitä itseäni, tiesin että minun olisi pitänyt mutta en silti tehnyt sitä, ja niinpä kun hän tuli koulusta pahalla tuulella, sulkeutui hiljaisena tai tuohtuneena huoneeseensa, minä anelin, kulta pieni, kerro mitä on tapahtunut, rakas lapsi, kerro.

Hila Blum: Kuinka rakastaa tytärtään

Israelilaisen Hila Blumin romaani Kuinka rakastaa tytärtään on äidin henkinen ja fyysinen matka hänen ainokaisen tyttärensä Lean perässä. Lea on kääntänyt Joela-äidilleen selkänsä ja rakentanut aikuiselämänsä kaukana hänestä. Yli 5000 kilometriä erottaa Israelissa asuvan Joelan hänen tyttärestään, joka asuu Hollannissa ja on perustanut oman perheensä sinne. Joela toivoo kiihkeästi saavansa tyttärensä takaisin, ainoan lapsensa, jota hän voisi rakastaa ja hoivata kuten ennen. Lea kuitenkin pitää äidin etäällä paitsi kilometrien välityksellä, myös jättämällä kertomatta kahdesta tyttärestään, Joelan tyttärentyttäristä. Ja niin Joela seisoo salaa valaistujen ikkunoiden edessä Groningenissa, tarkkailee tyttärensä leikkiviä lapsia ja alkaa koota muistojaan yhdeksi tarinaksi ymmärtääkseen samalla itse, kuinka kerran niin täydellinen äiti-tytär-suhde rikkoutui.

Aikahyppelyjen kautta lukijalle alkaa hahmottua koko kuva: raskaus, synnytys, lapsuus, nuoruus ja äidin ja tyttären etääntyminen aikuisena. Joela käy läpi yhteisiä hetkiä edesmenneen miehensä ja tyttärensä kanssa ja kertoo myös nykyhetkestä, ikävästä tytärtään kohtaan ja epätoivoisista yrityksistään jäljittää häntä. Välirikkoon ja siihen johtaneisiin syihin saadaan välähdyksenomaisia näkymiä, mutta paljon jää myös pimentoon. Joelan toiminnassa on symbioottisen ja tukahduttavan suhteen elementtejä, erossa olemisen vaikeutta, tarvetta tietää kaikki tyttären elämästä. Lea taas vastaavasti vetäytyy ja lakkaa kertomasta asioita äidilleen, kunnes lopulta häipyy tavoittamattomiin. Lopullinen syy välirikkoon jää lukijoiden tulkittavaksi, koska mikään erityinen asia sitä ei oikeuta. Ei löydy yhtä peruuttamatonta virhettä, vaikka erään tapahtuman voi sellaiseksi myös halutessaan tulkita.

Hila Blumin kieli on rauhallista ja pohdiskelevaa, kiehtovasti runollista, mutta ei ylitsepursuavan tunteikasta. Kirjailija on valinnut aiheen, johon jokainen lukija tuo mukanaan oman henkilökohtaisen suhteensa ja tunteensa, mikä antaa tälle syvälliselle tarinalle rajattoman tulkintavapauden. Blum on luonut koskettavan ja inhimillisen haavoittuvaisen kuvan äidistä, joka on kykenemätön tuntemaan iloa ja kulutettu hiljaisuudella ja muistoilla. Jäljelle jää vain se suuri vääryys, jonka hän tuntee kohdanneensa, sillä loppujen lopuksi hän rakasti tytärtään enemmän kuin mitään muuta. Joskus rakkaus ei vain riitä.

Romaani on täynnä viittauksia muuhun kirjallisuuteen ja ne on saatu kiinnostavasti nivellettyä mukaan kerrontaan. Joukosta oli hauska tunnistaa tuttuja teoksia. Tunnistin esimerkiksi viittauksen Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton -romaaniin. Kirjan lopussa olevassa lähdelistauksessa on toki kaikki viitatut kirjat mainittu, mutta itse tekstissä kertoja puhuu kirjoista ja niiden teemoista mainitsematta kirjailijaa tai teosta nimeltä. Minna Tuovinen on ansiokkaasti suomentanut Blumin romaanin suoraan hepreankielisestä alkuteoksesta. Teos on Blumin toinen romaani ja se voitti vuonna 2022 Israelissa arvostetun Sapir-kirjallisuuspalkinnon. Myös Blumin vielä suomentamaton esikoisromaani ylsi aikoinaan bestseller-listoille.

Hila Blum:
Kuinka rakastaa tytärtään
איך לאהוב את בתך
(2021), suom. Minna Tuovinen
Tammi 2023

Muissa blogeissa:
Leena Lumi

Sinua voisi myös kiinnostaa

Oksana Vasjakina: Haava

Meri Eskola: Ehdin rakastaa häntä

Donal Ryan: Strange Flowers

Alex Schulman: Malman asema

Claudia Durastanti: Tuntemani vieraat

Miriam Toews: Fight Night

Seuraa Kirjaluotsia

äidit ja tyttäret äitiys Alankomaat Hila Blum ihmissuhteet Israel Kuinka rakastaa tytärtään perhe rakkaus