menu Menu
Percival Everett: The Trees
Everett Percival, Tantor Audio, Ulkomainen kaunokirjallisuus, Yhdysvallat 27/08/2022 5 kommenttia
Maija Liuhto: Toimittajana Kabulissa Edellinen Maddie Mortimer: Maps of Our Spectacular Bodies Seuraava

“Everybody talks about genocides around the world, but when the killing is slow and spread over a hundred years, no one notices. Where there are no mass graves, no one notices. American outrage is always for show. It has a shelf life. If that Griffin book had been Lynched Like Me, America might have looked up from dinner or baseball or whatever they do now. Twitter?”

Percival Everett: The Trees

Booker-ehdokaslistalla törmäsin ensi kertaa yhdysvaltalaisen Percival Everettin nimeen, vaikka ilmeisen arvostettu kirjailija on julkaissut urallaan jo 22 romaania. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Booker-ehdokkaana oleva romaani The Trees on dekkarimainen satiiri, mustan huumorin sävyttämä murhamysteeri ja yliluonnollisia piirteitä saava kostofantasia, joka kietoutuu historiallisiin mustien lynkkauksiin Yhdysvalloissa. Varsin erikoinen ja kiinnostava genresekoitus siis. Tapahtumat sijoittuvat pieneen Moneyn kaupunkiin Mississippissä, jossa on tapahtunut varsin mystinen sarja brutaaleja murhia. Valkoisten uhrien vierestä löytyy aina kuolleena musta mies, joka muistuttaa vuonna 1956 kaupungissa lynkattua Emmett Tillia. Kaiken lisäksi mustan vainajan ruumis katoaa ruumishuoneelta yhä uudelleen ja ilmestyy taas seuraavan uhrin viereen irti revittyjä kiveksiä kädessään puristaen. Tapauksia tutkimaan lähetetään kaksi mustaa rikostutkijaa MBI:stä (Mississippi Bureau of Investigation), jotka kohtaavat paikallisen valkoisen virkavallan halveksunnan ja avoimen rasistiset asenteet. Tapahtumien eskaloituessa apuun rientää myös FBI:n Herberta ”Herbie” Hind, joka on paikallisten kauhistukseksi sekä musta että nainen.

The Trees on valtavan ajankohtainen kirja. Lynkkaamisesta eli taposta ilman oikeudenkäyntiä tuli Yhdysvalloissa laissa määritelty viharikos vasta tänä vuonna. Laki nimettiin juurikin Emmett Tillin muiston mukaan. Lakia oli yritetty saada läpi jo sadan vuoden ajan ja suurin osa lynkkaukseen syyllistyneistä on jäänyt rankaisematta. Nyt vahinkoa on yritetty ottaa takaisin. Itse asiassa juuri Emmett Tillin tapaus on ollut esillä ihan vasta. Elokuussa Mississippin oikeuslaitos päätti kuitenkin olla tuomitsematta 88-vuotiasta Carolyn Bryant Donhamia, joka oli syytettynä valehtelusta Emmett Tillin murhaan liittyvässä oikeudenkäynnissä. Fiktiivisessä kirjassaan Everett on varannut Bryantille ja hänen perheelleen ikävämmän kohtalon. Kirjallisen koston kohteeksi joutuu myös moni muu lynkkauksiin osallinen, ilmeisesti ihan omilla nimillään. Eräs romaanin luku myös luetteloi lynkkauksissa kuolleiden nimiä kunnianosoituksena näissä raaoissa ja järjettömissä väkivallanteoissa menehtyneille. Tuon luvun jälkeen oli hetki nieleskeltävä. Yksi romaanin fiktiivisistä keskushenkilöistä on Mama Z, 105-vuotias parantajanainen, joka on kerännyt arkistoa jokaisesta lynkkauksesta vuodesta 1913 lähtien. Hän avaa auliisti arkistojaan myös poliisin käyttöön, mutta tällä evästyksellä: You should know that I consider police shootings to be lynchings.

Romaani sijoittuu Trumpin presidenttikauteen ja kirjan loppupuolelta löytyy loistava parodia työpöytänsä alle piiloutuneesta presidentistä, joka huutelee hävyttömyyksiä avustajilleen. Lehdistötilaisuudessa hän väittää olevansa ”vähiten rasistinen ihminen, jonka tulet koskaan tapaamaan” ja kiistää käyttäneensä juuri sanomaansa n-sanaa, jonka toistaa puheessaan vielä parikymmentä kertaa. Hyvin Everett tavoittaa trumppimaisen molotuksen kehäpäätelmineen. Romaanin kieli ja asenneilmasto on tarkoitushakuisesti hyvin rasistista ja kärjistettyä, mikä tässä asiayhteydessä sallitaan. Everett ei myöskään jarruttele kuvatessaan valkoisen ylivallan edustajia umpityhminä kiihkoilijoina. Kovin imartelevaa kuvaa kirja ei myöskään anna Moneyn kaupungista. Veikkaan, ettei tätä kirjaa löydy heidän kirjakauppojensa bestseller-hyllystä. Toisaalta kerronta on paikoin kepeää sanailua, varsinkin murhatutkijoiden piikitellessä toisiaan kaikenlaisilla nokkeluuksilla. Juuri kun lukija tuudittautuu näennäiseen keveyteen, isketään eteen brutaaleja näkyjä silvotuista ja puissa roikkuvista ruumiista. Kirjan loppua kohden ollaankin jo varsin apokalyptisissa ja zombimaisissa kauhutunnelmissa. The Trees on romaani, joka tuulettelee niitä pölyisiä lokeroita, joihin ihmisiä yhä lajitellaan toissijaisten ominaisuuksien perusteella. Samalla se ei romaanina suostu asettumaan kiltisti yhteenkään selväpiirteiseen lokeroon. Se vuoroin naurattaa ja puistattaa, saa surulliseksi ja häpeämään ihmiskuntaa. History is a motherfucker, sanoo eräs kirjan henkilöistä enkä voi muuta kuin yhtyä ajatukseen.

Percival Everett:
The Trees
Tantor Audio 2022
Äänikirjan lukija: Bill Andrew Quinn

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

#booker2022 äänikirja dekkari Emmett Till lynkkaukset Percival Everett rasismi satiiri The Trees


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Vaikuttaa mitä melkoiselta romaanilta, enkä yhtään ihmettele Booker-ehdokkuutta. Tätä ei ilmeisesti ole vielä ainakaan saatavissa äänikirjana. Mutta kiitos vinkistä – laitan kirjastonkin hankintalistalle 😊!

    1. Siis äänikirjana juuri tämän kuuntelin ja löytyi ainakin Storytelista. Lukijakin oli oikein hyvä. Kiinnostava ja erilainen romaani kyllä. Täytyy joskus tutustua muihinkin Everettin teoksiin. Kiva, kun laitoit kirjaston hankintalistalle!

      1. No niin onkin, olin katsonut huonosti kirjan tiedot postauksesi lopusta. Etsin BookBeatista ja Adlibriksesta eikä kummassakaan ollut äänikirjana. Olen kokeillut useimmat äänikirjasovellukset ja tällä hetkellä on ollut BookBeat jo jonkin aikaa. Mukava kuulla, että on hyvä lukija, sillä on uskomattoman suuri vaikutus. Yhden kirjan, jonka olisin halunnut aiheen puolesta kuunnella loppuun, jätin kesken lukijan takia.

  2. Olen kiinnostunut mustien kohtaloista kertovista kirjoista, joten kumpa tämä saataisiin vielä suomeksi!

    1. Toivotaan tosiaan. Everettia ei taida olla julkaistu lainkaan suomeksi, vaikka teoksia hänellä riittää. Ehkä Booker-julkisuus madaltaa kynnystä suomentaa. Amerikkalaisille tämä kirja on selvästi suunnattu, mutta varmasti kiinnostaa muitakin. Ainakin minä pidin 😄

keyboard_arrow_up