menu Menu
Shehan Karunatilaka: The Seven Moons of Maali Almeida
Karunatilaka Shehan, Sort of Books, Sri Lanka, Ulkomainen kaunokirjallisuus 26/12/2022 2 kommenttia
Iida Rauma: Hävitys: tapauskertomus Edellinen Jo Browning Wroe: A Terrible Kindness Seuraava

You were born before Elvis had his first hit. And died before Freddie had his last. In the interim, you have shot thousands. You have photos of the government Minister who looked on while the savages of ’83 torched Tamil homes and slaughtered the occupants. You have portraits of disappeared journalists and vanished activists, bound and gagged and dead in custody. You have grainy yet identifiable snaps of an army major, a Tiger colonel, and a British arms dealer at the same table, sharing a jug of king coconut.

You have the killers of actor and heartthrob Vijaya and the wreckage of Upali’s plane on film. You have these images in a white shoe box hidden with old records by Elvis and Freddie, the King and Queen. Under a bed that your Amma’s cook shares with your Dada’s driver. If you could, you would make a thousand copies of each photo and paste them all over Colombo. Perhaps you still can.

Shehan Karunatilaka: The Seven Moons of Maali Almeida

Aloitin vuoden 2022 Booker-ehdokkaiden lukemisen jo pitkästä listasta ja lyhyeltä listalta ehdin yhtä teosta lukuun ottamatta lukea kaikki ennen voittajan julkistusta. Sitä yhtä teosta en meinannut saada millään käsiini. Siitä ei ollut saatavilla äänikirjaa eikä teosta löytynyt kirjastosta. Tietysti tuo ainoa lukematon romaani oli juuri se, joka Bookerin voitti. Nyt srilankalaisen Shehan Karunatilakan romaanista The Seven Moods of Maali Almeida löytyy äänikirja ja se on saatu myös Helmet-kirjaston valikoimaan. Toivottavasti se joskus myös suomennetaan. Myös viime vuonna Bookerin lyhytlistalla oli srilankalainen kirjailija. Anuk Arudpragasamin romaania A Passage North lukiessa sain jo tuntumaa Sri Lankan sekavaan ja veriseen lähihistoriaan, joten aivan vieraalle maaperälle en Karunatilakan romaanissa astunut. Samaa sisällissotien, korruption ja mielivaltaisen terrorin raskauttamaa maata hänkin kuvaa, mutta kerronnan tapa ja kaiken kauheuden lävitse pisaroiva musta huumori yllättivät.

Romaanin nimihenkilö Maali Almeida- sotavalokuvaaja, kaappihomo ja uhkapeliaddikti – herää tokkuraisena ja luulee olotilansa johtuvan ystävänsä Jakin kanssa nauttimistaan ilopillereistä. Pian hän kuitenkin tajuaa olevansa kuollut ja olevansa jonkinlaisessa kuoleman odotustilassa, joka muistuttaa aivan jonkin viraston odotushallia loputtomine jonoineen ja byrokraattisine virkailijoineen. Hänelle annetaan seitsemän kuuta (tarkoittaa kirjassa seitsemää päivää) aikaa vaeltaa haamuna maailmassa ja selvittää mitä selvitettävissä on. Sitten hänen on jatkettava kohti kirkkautta. Maali ei muista kuoleman hetkestä mitään, mutta hän epäilee tulleensa murhatuksi. Ainakin potentiaalisia murhaajia ja motiiveja hän pystyy keksimään vaikka millä mitalla.

Maalilla on siis viikko aikaa selvittää mitä hänelle tapahtui ja yrittää saada päätökseen tehtävä, jonka hän oli itselleen asettanut. Hänen jäämistössään on kenkälaatikko, joka sisältää hyvin arkaluonteista materiaalia. Erityisen taitavana sotavalokuvaajana hän on ottanut vastaan tehtäviä kilpailevilta tahoilta ja niiden lomassa ottanut myös sellaisia kuvia, joista hänelle ei ole maksettu. Valokuvat ja vielä varmempaan paikkaan piilotetut negatiivit sisältävät materiaalia sisällissodan kauhuista ja raskauttavaa aineistoa vuoden 1983 tamilien kansanmurhaan syyllistyneistä. Maalin on vaan keksittävä keinot kommunikoida ystäviensä ja sukulaistensa kanssa, jotta nämä saattavat kuvat julkisuuteen ennen kuin virkavalta saa ne haltuunsa.

Samaan aikaan Maalin ystävät ja sukulaiset etsivät kadonneeksi ilmoitettua Maalia tietämättä tämän kuolleen. He ottavat yhteyttä poliiseihin, jotka taas ovat hämmentyneitä siitä, miten tähän nimenomaiseen ”katoamiseen” pitäisi suhtautua: tutkiako vai peitellä jälkiä? Vuoden 1990 Colombossa ei-toivottujen ihmisten katoamiset ovat arkipäivää ja usein kadonneet ”siivotaan” poliisin toimesta jokeen. Sieltä haamuna seikkaileva Maali löytääkin monta kummittelevaa kaveria. Välitilassa harhailevat monet väkivaltaisen ja ennenaikaisen kuoleman kohdanneet, joiden sieluista kamppailevat erilaiset uskontojen, kansantarujen ja uskomusten demonit. Maali tapaa sisällissodan uhreja, itsemurhan tehneitä ja juttelee myös lähes sukupuuton partaalle metsästetyn srilankanleopardin kanssa. Erityisesti Maalin seuraan tarttuu tamilien murhaama opiskelija, joka on lyöttäytynyt yhteen kostonhimoisen demonin kanssa. He houkuttelevat Maalia mukaansa kostamaan niille, jotka ovat vastuussa lukuisten viattomien ja sivullisten uhrien kärsimyksestä ja kuolemista. Maali ei niin perusta sellaisesta kostosta, mutta demonilta voisi oppia taitoja, joilla kommunikoida elävien kanssa ja saada syylliset vastuuseen valokuvien kautta. Apuna toimii myös kahden maailman välillä tulkkina toimiva Crow Man, joka auttaa sekä eläviä että kuolleita, kun sopivasta maksusta sovitaan.

Karunatilaka on valinnut erikoisen ja vähän konstikkaan kerrontaratkaisun, sillä koko kirja on kerrottu toisessa persoonassa. Sinämuotoinen kerronta pakottaa lukijan Maalin nahkoihin. Maali ratsastaa tuulella oman nimensä perässä ja seuraa miten hänen katoamisensa ja kuolemansa jälkipuinti etenee. Välillä hypitään ajassa taaksepäin ja tutustutaan käännekohtiin Maalin ja Sri Lankan historiassa. Aivan omaperäinen tämä kuolleen päähenkilön käyttäminen kertojana ei ole. Heti tulee mieleen esimerkiksi Sara Stridsbergin Rakkauden Antarktis, jossa tapahtumia seurataan murhatun prostituoidun perspektiivistä. Myös Elif Shafakin romaanissa 10 Minutes 38 Seconds in this Strange World päähenkilö on tapettu prostituoitu, joka käy läpi elämäänsä jonkinlaisessa kuolemanjälkeisessä odotustilassa. Shafakin romaani oli myös ilmestymisvuonnaan Booker-ehdokkaana. Karunatilakan päähenkilö ei ole prostituoitu, mutta hän on samalla tavalla syntiseksi vähemmistön edustajaksi luokiteltu ja vaarallinen henkilö, joka on raivattava pois tieltä. The Seven Moons of Maali Almeida on kiehtova sekoitus historiallista romaania, maagista realismia, poliittista satiiria, sateenkaarikirjallisuutta ja mustaa komediaa. Se sisältää monin paikoin brutaalia menoa, mutta maaginen ja koominen aines varmistavat sen, ettei lukeminen ole liian raskasta. Tämä Booker-palkittu romaani on Karunatilakan kolmas, esikoisromaani Chinaman: The Legend of Pradeep Mathew palkittiin myös usealla kirjallisuuspalkinnolla.

Shehan Karunatilaka:
The Seven Moons of Maali Almeida
Sort of Books 2022

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

#booker2022 homoseksuaalisuus kuolema maaginen realismi Shehan Karunatilaka sisällissota sotajournalismi Sri Lanka The Seven Moons of Maali Almeida vainaja päähenkilönä


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Vaikkei idea olekaan täysin omaperäinen on se kiinnostava. Jospa tämä kirja saataisiin nyt sitten suomeksi!

    1. Jäi muuten mainitsematta tuo linkeissä ollut iranilaisen Shokoofeh Azarin esikoisromaani The Enlightenment of the Greengage Tree, jossa kertoja on myöskin aave, joka seuraa perheensä vaiheita islamilaisen vallankumouksen jälkeisenä aikana. Siinäkin on mukana runsaasti tarustoa ja maagista realismia. Tämä tuntuu olevan jonkinlainen trendi näitä vaikeita sisällissotatragedioita käsitellessä ja näköjään myös Booker-valitsijoiden suosima genre. Azarin kirja oli vuonna 2020 International Booker -ehdokkaana.

keyboard_arrow_up