Myunghye selvitti kurkkuaan. Kaikki katsoivat häntä. “Pidämme äidille jesa-seremonian kahdeksalta illalla hänen kuolinpäivänään. Muistojuhla pidetään vain tämän kerran, nyt kun äidin kuolemasta tulee kymmenen vuotta täyteen. En halua mitään kaavoihin kangistunutta, tunkkaista muistotilaisuutta, ei perinneruokia eikä mitään sellaista. Teidän tehtävänänne on taltioida se, mikä teistä täällä Havaijilla on kaikkein parasta. Jokin iloinen tai vaikuttava hetki, jokin sellainen jonka vuoksi elämä tuntuu elämisen arvoiselta. Voi tuoda myös esineen, joka symboloi sitä kokemusta, tai vain kertoa kokemuksesta meille muille.”
Myunghye puhui paljon tavallista kohteliaammin ja muodollisemmin, samaan tyyliin kuin ollessaan töissä.
“Oho, tämä ei olekaan ihan helppo juttu.”
“Tämän kisan minä haluan voittaa.”
“Ei kai muistojuhlassa voi mitään kisaa olla?”
Epätavallinen suunnitelma sai kaikki kuiskimaan ja hälisemään.
“Äiti asui nuorena täällä. Ajatellaan häntä kun kuljemme ympäri saarta. Jokainen hankkii jonkin esineen tai muiston, josta äiti olisi pitänyt eniten…”
“Saako siis palkinnon?”
“Ei, me olemme pitämässä muistojuhlaa, ei nyt sentään kisoja ja palkintoja. Mutta isot aplodit saa.”
“Pöh.”
Vastalauseista huolimatta kaikkien silmissä loisti innostus.
“Minä aion sitten opetella hula-tanssia. Olen jo ilmoittautunut kurssille. Niin että keksikää te jotain muuta”, Myunghye ilmoitti.
Muutama naurahti ajatukselle aina niin jäykästä Myunghyesta tanssimassa hulaa, mutta niin hiljaa, ettei hän kuullut.

Chung Serang: Sisunin maailma

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Chung Serang on vuonna 1984 syntynyt korealainen kirjailija, joka tunnetaan kotimaassaan fantasiakirjoistaan. Nyt suomennettu Sisunin maailma on hänen kansainvälinen läpimurtonsa, joka ilmestyi alun perin vuonna 2020. Se ei ole fantasiaa, vaan nykyaikaan sijoittuva sukutarina. Korealainen perhe matkustaa Havaijille pitämään muistojuhlaa suvun matriarkalle, kuvataiteilijana ja feministiälykkönä tunnetuksi tulleelle Shim Sisunille. Sisunin kuolemasta on kulunut kymmenen vuotta ja yksi tyttäristä ehdottaa muistojuhlan pitämistä Havaijilla, jonne Sisun aikoinaan pakeni Korean sotaa. Sisun ei olisi kaivannut mitään perinteistä ja vakavaa muistojuhlaa, joten he sopivat, että jokainen hankkii Havaijilta jonkun esineen tai muiston, josta uskoisi Sisunin pitäneen. Sisunin lapsilla, lapsenlapsilla ja sukuun liittyneillä puolisoilla on jokaisella oma näkemyksensä Sisunista. Heidän muistoistaan sekä jokaisen luvun alussa olevista Sisunin omista ajatuksista muodostuu muotokuva naisesta, joka murskasi lasikattoja ja tuli myös itse murskatuksi, mutta ei koskaan antanut periksi.

Usein romaanin alkusivuilla esitelty sukupuu saa minut epäröimään lukemista. Sukutarinat tuppaavat olemaan vaikeaselkoisia, jos henkilöitä on paljon ja jos heidän keskinäisiä suhteitaan joutuu toistuvasti tarkistamaan sukupuusta. Tässä romaanissa sukupuuta tarvittiin jo siitäkin syystä, että suomalaiselle korealaiset nimet ovat haastavia. Sisunin kolmen biologisen lapsen etunimet ovat Myunghye, Myung-eun ja Myungjun. Myunghye on reissussa miehensä Taehon ja tyttäriensä Hwasun ja Jisun kanssa. Hwasulla on myös mukana puoliso Sanghun. Myung-eunilla ei ole puolisoa eikä lapsia. Veli Myungjun on naimisissa Nanjungin kanssa ja heillä on tytär nimeltä Uyun. Sen lisäksi mukana on Sisunin toisen aviomiehen tytär Kyung-a, joka on reissussa kouluikäisten lastensa Kyurimin ja Haerimin kanssa. Miehensä Bogeunin hän on jättänyt kotiin Koreaan kastelemaan kaikkien kukat. Henkilöitä on matkassa siis kaksitoista, joten aika usein saa kääntää sukupuun esiin ja kerrata kuka on kukin. Kauhulla ajattelin, miten vaikeaa noita nimiä olisi erottaa äänikirjassa. Onneksi tuli luettua tämä perinteisenä kirjana.

Perheenjäsenet suuntaavat jokainen yksin tai erilaisissa porukoissa tutkimaan saarta ja harrastamaan monenlaisia aktiviteetteja. Myunghye osallistuu hulatanssikurssille, Myungjun ja hänen vaimonsa Nanjung kiertelevät museoita. Nuorisosta Kyurim innostuu sukelluksesta ja meren suojelusta ja lapsena pitkään sairastellut Uyun harjoittelee sitkeästi surffausta näyttääkseen muille ja itselleen pystyvänsä niin rankkaan suoritukseen. DJ:nä toimiva Jisu metsästää täydellistä kuvaa sateenkaaresta ja löytää samalla sateenkaarevan ystävän. Alakouluikäinen Haerim rakastaa lintuja ja bongailee saaren siivekkäitä, joista osa on lentänyt myös kirjan kanteen. Kiinnostavan erilainen henkilö on Hwasu, joka on joutunut työpaikallaan terrori-iskun uhriksi ja polttanut kasvonsa. Hän kärsii masennuksesta ja jää usein nukkumaan muiden lähtiessä seikkailemaan saarelle. Löytää hän sentään tiensä välillä läheiseen lettukahvilaan. Myös muut löytävät paikallisten herkkujen ääreen, joten muistojuhlassa on ainakin luvassa kunnon pitopöytä.

Chung Serang kirjoittaa näennäisen kevyesti ja söpöillen, mutta salakavalasti ujuttaa tarinan taustalle syvempiä virtauksia. Leppoisan lomailun ja perheenjäsenten välisten pienten hankausten lomassa avautuu näkymiä traagisempiin kohtaloihin. Sisunin tarinan kautta kirja käsittelee taidemaailman valtarakenteita, patriarkaattia, imperialismia ja Korean väkivaltaista historiaa. Sisunin suvun kotikylässä tapahtui joukkomurha sodan aikana ja vain Sisun selvisi. Sisun pakeni Havaijille, jossa hän työskenteli pesulassa, kunnes tapasi sattumalta saksalaisen taiteilijan Matthias Mauerin. Mauer vei hänet – oman korealais-havaijilaisen muusansa – Düsseldorfiin ja tarjosi koulutuksen taiteeseen. Ensin niin hurmaava Mauer muuttui pian äkkipikaiseksi, mustasukkaiseksi ja väkivaltaiseksi ja nöyryytti ja vainosi Sisunia vuosia. Sisunille jäi kuitenkin oma taiteensa ja verkostonsa ja hänen onnistui riuhtaista itsensä irti miehen vaikutuspiiristä. Jokainen luku alkaa otteella Sisunin omista kirjoista tai haastatteluista. Niistä piirtyy kuva suorasukaisesta ja originellista taiteilijasta, joka raivasi tietä niin itselleen kuin hänen jalanjäljissään kulkeville naisille. Kirjan jälkisanoissa Chung Serang kertoo saaneensa innoituksen kirjaan oman isoäitinsä elämästä: Halusin antaa hänelle romaanin muodossa elämän, jota hän ei voinut koskaan elää. Kaunis lähtökohta tähän romaaniin, jonka yllättävissä lomatunnelmissa vietti mielellään aikaa.

Helmet-lukuhaaste 2024:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 14 – Kirjassa harrastetaan.

Chung Serang:
Sisunin maailma
시선으로부터 (2020),
suom. Janne Tynkkynen ja Riina Vuokko
WSOY 2024

Sinua voisi myös kiinnostaa

Elisa Shua Dusapin: Sokcho talvella

Min Jin Lee: Pachinko

Won-pyung Sohn: Almond

Han Kang: Valkoinen kirja

Cho Nam-joo: Kim Jiyoung, Born 1982

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä

Seuraa Kirjaluotsia

Chung Serang Etelä-Korea Havaiji helmet2024 helmethaaste muistot perhe Sisunin maailma suku taide