Take the ivory Adam and Eve. There’s a profusion of symbolism embedded in the piece, augmenting a notable consistency of proportion and a fine balance of pose. Or so a museum tour guide would say, each word further walling off your chances of feeling any raw emotions at all. Now steal the carving, follow Breitwieser’s […]

Myunghye selvitti kurkkuaan. Kaikki katsoivat häntä. “Pidämme äidille jesa-seremonian kahdeksalta illalla hänen kuolinpäivänään. Muistojuhla pidetään vain tämän kerran, nyt kun äidin kuolemasta tulee kymmenen vuotta täyteen. En halua mitään kaavoihin kangistunutta, tunkkaista muistotilaisuutta, ei perinneruokia eikä mitään sellaista. Teidän tehtävänänne on taltioida se, mikä teistä täällä Havaijilla on kaikkein parasta. Jokin iloinen tai vaikuttava hetki, […]

You’ve been wondering about your own relationship to open water. You’ve been wondering about the trauma and how it always finds its way to the surface, floating in the ocean. You’ve been wondering about how to protect that trauma from consumption. You’ve been wondering about departing, about being elsewhere. You have always thought if you […]

Minä en ole pystynyt suhtautumaan kaikkiin taideteoksiin viileän ammattimaisella otteella, en läheskään. Joskus trauma maalaa teoksen synnyttämän kokemuksen ja tunnevyyhdin alusta loppuun. Joitain teoksia pelkää etukäteen, joskus syystä, usein myös syyttä. Samalla kun välttelen kipeisiin kokemuksiin osuvaa kirjallisuutta jo esittelytekstien perusteella, se myös kiinnostaa – säästelen sitä “parempiin päiviin” eli aikaan, jolloin olen henkisesti niin […]

Maybe it’s not, in the end, the virtues of others that so wrenches our hearts as it is the sense of almost unbearably poignant recognition when we see them at their most base, in their sorrow and gluttony and foolishness. You need the virtues, too—some sort of virtues—but we don’t care about Emma Bovary or […]

The edge is a shantytown filled with gold seekers. We are fugitives and the law is skinny with hunger for us. Kevin Wilson: Now Is Not the Time to Panic Kevin Wilsonin edellinen romaani Nothing to See Here kertoi liekkeihin leimahtavista sisaruksista. Uudessa romaanissa Now is Not the Time to Panic Coalfieldin pikkukaupungissa leimahtaa paniikki, […]

Avain rapisi lukossa. Gustav astui sisälle.“Miten menee?” Gustav heitti takkinsa lähimmälle tuolille.“Surkeasti.”“Sinulla on vain huono päivä.”“Mitä jos minulla on huono vuosi. Tai mitä jos minä yksinkertaisesti olen huono.”“Tietenkään sinä et ole huono. Katso mitä minä hain tuolta mahtavasta pikku supermarchésta.” Gustav kohotti pussia, jossa näytti olevan pullo.“Minun pitäisi kirjoittaa…”“Kello on yli viisi, nyt on lupa.”“Sitten […]

I saw her to the front door and closed it immediately after her as soon as she had stepped outside it. I went back into the flat, into the sitting-room, and closed the door. The room was sweet with heavy dusty sunlight. Her chair was where it had been. She had left her copy of […]

Ei, ei tällä kertaa. Haluan, että häivyt, rakastaja ja kriitikko, tulet potkaistuksi kumiselta gagaatinmustalta triptyykin lopussa, että olet lyötynä tai polvillasi, palaat luokseni ja sanot: Ole kiltti, tein sen loukatakseni sinua, pilatakseni Pariisin, ja minä sanon: EN KUULE SANAAKAAN, tein sen, koska se oli helppoa, profiilisi piirtyi valmiina esiin, kaikki muut olivat kuoleman omia, ja […]

Miten tämä voi onnistua? Miten ehdimme kaiken? Kaiken tämän lisäksi on siedettävä sinua, aavetta, joka katselet selkäni takana, naurat, pilkkaat, kerrot kuinka ihanaa sinun ja vaimosi elämä on, kuinka minulla ei tule olemaan mitään vastaavaa, sillä en ansaitse rakkautta, en sinun, en kenenkään. Jalassa vihlaisu kuin paarman puraisu. Läimäisen sitä, refleksi. He katsovat, hymyile, noin, […]

And for two hours the wine was poured, the cheese cut, and the two men talked. Of what? Who knows? Of love, of war, of the past. And they listened with hearts instead of ears, and in the candle-lit kitchen three floors up in an old palazzo, death was put on hold. Sarah Winman: Still […]

Lucas ei kertonut Colelle järvestä. Hän väitti että he olivat pelanneet shakkia. Ja näpränneet Colen tietokonetta. Cole ei tuntunut aavistavan mitään. Sen täytyi tarkoittaa, ettei myöskään Nik ollut puhunut siitä. Rantaan meneminen oli ollut ajattelematonta, mutta samalla parasta mitä koko aikana oli tapahtunut: sillä tavalla Lucas sai selville että myös Nik salasi Colelta asioita. Seuraus […]

Kuinka selittää taidetta kuolleelle jänikselle. “Selitän taidetta kuolleelle jänikselle, koska ei huvita selittää ihmisille.” Klaus ja Paul tiirikoivat itsensä galleria Schmelaan ja ripottelevat joka puolelle mikrofoneja. Pistorasioihin, katkaisimiin, lamppuihin. He irrottavat listoja ja kätkevät piuhoja. He poraavat reikiä seiniin. He siivoavat jälkensä maalin ja kipsin avulla. Esitys taltioidaan kolmella kameralla, joista kaksi on avoimesti esillä […]

Wernerin työryhmän saavuttamat puitteet olivat uskomattomat. Afrikka hengitti ympärillämme kaikessa eksoottisuudessaan ja väkivaltaisuudessaan, ja valtava, yli neljälletuhannelle katsojalle suunniteltu Primus-halli tulisi tarjoamaan huikean taide-elämyksen kaikkialta maailmasta saapuneelle yleisölle. Olin mykistynyt jo harjoituksissa, varsinaiselta esitykseltä uskoin saavani vielä enemmän. Olin päättänyt, etten antaisi Wernerin sekoilun pilata nautintoani, mutta tietenkin hän pilasi sen. Hän veti puoleensa intensiteetin, […]