Mirsad stops to pluck something from Zora’s hair. He holds it between thumb and forefinger for her to see.
“These have been falling all over the city for days now, as far out as the airport and Ilidža. Do you know what people are calling them?”
“No.”
“Black butterflies,” he says softly. He peers at the scorched page as if trying to read it, then carefully places it in his breast pocket. “Burnt fragments of poetry and art catching in people’s hair.”
She feels her knees give, a drop in her stomach. “Please, Mirsad. I just want to go there.”
But he does not move. “It was awful, Zora. I’ve never felt such heat. Friends, strangers, old, young, all of us reaching into the burning building, trying to save as many books as we could. We did it without thinking. Have you ever heard of such a thing? A human chain to rescue books. A moment of coming together, of resistance. But what good did it do? They say almost two million documents burnt in there. First editions, rare manuscripts, land records, newspaper archives. Our national heritage destroyed in a night.”

Priscilla Morris: Black Butterflies

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Priscilla Morrisin esikoisromaani Black Butterflies on voimakas kuvaus Bosnian sodan ja Sarajevon piirityksen ensimmäisestä vuodesta. Sarajevoon vuonna 1992 sijoittuva romaani kuvaa tapahtumia 55-vuotiaan taidemaalarin ja kuvataiteen professorin Zora Kočovićin näkökulmasta. Hän on serbitaustainen siviili loukussa kaupungissa, joka on aina ollut hänen kotinsa, ja jota vastaan serbiarmeija nyt hyökkää. Juuri ennen piirityksen alkua hänen miehensä lähtee saattamaan Zoran äitiä Englantiin, jossa pariskunnan aikuinen tytär asuu puolisonsa kanssa. Heidän on enää mahdoton palata ja Zora jää yksin loukkuun saarrettuun kaupunkiin. Tukenaan hänellä on muut saman kerrostalon asukkaat, jotka yrittävät yhdessä selvitä pommitusten ja tarkka-ampujien keskellä. Talven tullen puute elintarvikkeista, vedestä, sähköstä ja lämmöstä pahenee ja jokapäiväisestä selviytymisestä tulee kamppailua.

Zora elää läpi kauheita kokemuksia, kuten ystävien menetyksiä ja traagisia tapahtumia kaupungilla. Kirjan nimi tulee perhosia muistuttavista palaneista kirjansivuista, jotka täyttävät taivaan kansalliskirjaston palaessa tuhkaksi. Kaikesta huolimatta Zora taistelee säilyttääkseen toivonsa paremmasta tulevaisuudesta ja löytää lohtua taiteellisesta lahjakkuudestaan. Hän käy sitkeästi ohjaamassa taideoppilaitaan ja opettaa myös naapurissa asuvaa tyttöä maalaamaan. Kun paperi ja maalaustarvikkeet loppuvat, he täyttävät asunnon seinät käyttäen kaikkea mahdollista materiaalia, josta saa väriä irti. Vaikka Zora ikävöi kovasti miestään ja perhettään, naapurissa asuva kirjakauppias Mirsad tarjoaa myös kaivattua lämpöä ja läheisyyttä, mikä auttaa kestämään vaikeita aikoja.

Muistan miten 90-luvun lopussa lukiossa ollessani tein historian tunnilla esitelmää Jugoslavian hajoamissodista. Silloin ei ollut nettiä, mistä etsiä tietoa ja oli todella vaikeaa saada selkoa sodan tapahtumista, jotka esimerkiksi Kosovon osalta olivat vielä käynnissä. Ilmeisesti yhtä sekavalta tilanne on näyttänyt myös sisältä päin. Romaanissa todetaan esimerkiksi Sarajevon asukkaista näin: Half of Sarajevo is Muslim, a quarter Serb, and fewer than one in ten Croat. A third of marriages are mixed, the children simply calling themselves ‘Yugoslav’. Bosnian serbinationalistien tavoitteena oli puhdistaa Sarajevo muslimeista eli bosniakeista ja pitää Bosnia-Hertsegovina osana serbivoittoista Jugoslaviaa. Serbitaustainen Zora kommentoi tilannetta näin: There’s a new category here now: the good Serb, i.e. the Serb who is not a nationalist, who does not want to divide the country, to ethnically cleanse. I’m constantly having to reassure people that I’m a good Serb. It’s driving me insane.

Black Butterflies on voimakas ja koskettava kuvaus siviilien kärsimyksestä sodan keskellä. Se tarjoaa syvällisen katsauksen siihen, millaista elämä oli piiritetyssä Sarajevossa yksittäisten ihmisten näkökulmasta. Kirjaa lukiessa ei voi olla ajattelematta Ukrainaa ja voi vain toivoa, että sota siellä päättyy nopeammin kuin Bosniassa. Sarajevon piiritys kesti lähes neljä vuotta ja sen aikana sai surmansa 13 952 henkeä, joista siviilejä oli 5 434. Kirjan lopussa kirjailija kertoo romaaninsa taustalla olevista tositarinoista, joita hän on kerännyt suvultaan ja ystäviltään. Autenttisten kokemusten pohjalta on syntynyt kaunis ja hurja fiktiivinen tarina, joka kertoo ihmisten sitkeydestä ja solidaarisuudesta keskellä kamalimpia olosuhteita. Upea esikoisromaani, joka toivottavasti käännetään myös suomeksi. Black Butterflies löytyy tämän vuoden Women’s Prizen pitkältä listalta.

Helmet-lukuhaaste 2023:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 5 – Kirjassa ollaan maan alla.

Priscilla Morris:
Black Butterflies
Duckworth 2022

Sinua voisi myös kiinnostaa

Cecile Pin: Wandering Souls

Pajtim Statovci: Bolla

Jelena Tšižova: Naisten aika

Edna O’Brien: The Little Red Chairs

Seuraa Kirjaluotsia

Black Butterflies Bosnian sota englanninkielinen esikoisromaani helmet2023 helmethaaste piiritys Priscilla Morris Sarajevo Sarajevon piiritys selviytymistarina taiteilijuus Women's Prize for Fiction