Franklin’s Great Novel, begun after graduation, was an attempt to produce a ‘fictional text’ based on chaos theory. He entitled it What If? ‘I’m trying,’ he declared to anyone who would listen (not many), ‘to re-create the fractal in fictive form – an endlessly bifurcating narrative, based not on making a choice but on making all possible choices.

‘The notion of chance and coincidence,’ Franklin had imagined himself holding forth airily at some literary ‘do’ in the future. ‘A text based on non-linear dynamics, a Borgesian exploration of parallel worlds.’ In reality, it was almost impossible to explain the structure of this novel to anyone, including himself. Even now, may years later, just thinking about it could give him uncomfortable palpitations of loathing and desire. He still lived with the curse of it, and the back-up copy, on an ancient floppy disk locked in a drawer, had the power to haunt him like the beat of a nightmarish tell-tale heart.

Kate Atkinson: Normal Rules Don’t Apply

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Kate Atkinson on luottokirjailija, jolta voi aina odottaa kerronnallisesti tuoretta näkökulmaa. Kuuntelin äänikirjana hänen tuoreimman teoksensa Normal Rules Don’t Apply, joka koostuu väljästi toisiinsa liittyvästä yhdestätoista novellista. Teoksen nimeä mukaillen normaalit säännöt eivät päde tämän kummallisen, viihdyttävän ja älykkään tarinakokoelman maailmassa. Atkinson sukeltaa tieteiskirjallisuuden, kansansatujen, uskomusten ja saippuasarjojen syövereihin ja ravistelee ulos oman epäkonventionaalisen cocktailinsa. On dystopiaa, kuninkaallisia romansseja, neitseellinen raskaus, kummituksia, eläviä pehmoleluja, nykymaailmaan tupsahtavia satuolentoja ja puhuvia hevosia – tarinat ovat varsin kummallisia, mutta hillityllä englantilaisella charmilla tarjoiltuja. Äänikirjan lukija Paterson Joseph tekee myös loistotyötä. Atkinsonin älykäs huumori pääsee oikeuksiinsa lukijan taidokkaalla rytmityksellä.

Kirja alkaa apokalyptisissa tunnelmissa, kun ihmeellinen tyhjyys (The Void) valtaa maailman viideksi minuutiksi päivittäin ja sinä hetkenä ulkona olevat kaatuvat kuolleina maahan. Tyhjyys on kuitenkin valikoiva eikä vaikuta kaikkiin elollisiin samalla tavalla. Jostain syystä esimerkiksi linnut ja mehiläiset säilyvät ja aiheuttavat myöhemmin odottamattomia ongelmia. Monissa novelleissa seurataan nuorta miestä nimeltä Franklin. Franklinilla on ollut paljon huonoa tuuria elämässään, mutta kaikki muuttuu, kun kilpahevonen puhuttelee häntä. Myöhemmissä tarinoissa hän vierailee tyttöystävänsä oudon perheen luona ja joutuu petetyksi ja syytetyksi murhasta. Franklin myös keksii nerokkaan idean keski-ikäisille naisille suunnatuista videopeleistä, joissa seikkaillaan klassikkokirjojen maailmassa. Kuka tämän toteuttaisi!!

Atkinson soveltaa tässä kirjassa samaa rinnakkaisten todellisuuksien tekniikkaa, jota hän käytti menestysromaanissaan Elämä elämältä. Olin huomaavinani, että kyseiseen romaanin myös itseironisesti viitattiin yhdessä näistä novellissa. Samalla tavalla tämä teos koostuu sarjasta “entä jos” -kysymyksiä (myös yhden novellin nimi on What If?). Yksi tarinoista jopa kertoo mainostoimistossa työskentelevästä “jumalattaresta” nimeltä Kitty, joka smoothiemainosten lomassa luo maailmaa uudelleen kerta toisensa jälkeen yrittäen saada ihmiset viimein käyttäytymään haluamallaan tavalla. Luominen on aloitettava alusta yhä uudelleen, kun ihmiset onnistuvat taas tuhoamaan planeettansa ja aloitusnovellista tuttu tyhjyys nielaisee kaiken kitaansa.

Atkinson osaa uskomattomalla tavalla uudistaa omaa tyyliään kirjasta toiseen. Yllättäen näistä nokkelan absurdeista novelleista tulee mieleen Muriel Sparkin novellit, jotka luin kaikki putkeen viime kesänä. Samankaltaisuutta on paljon: yliluonnollisia ja makaabereja tarinoita, omaa elämäänsä kommentoivia haamuja, kuivakkaa huumoria, monimutkaisia valtapelejä ihmissuhteissa ja yllättäen viimeisessä virkkeessä kääntyviä näkökulmia. Atkinsonin teoksessa kaikki novellit vielä nivoutuvat yhteen nerokkaalla metatasolla, jonka oikeastaan tajuaa vasta kirjan loppuun päästyään. Viimeinen tarina loksauttelee monia asioita nautinnollisesti paikalleen ja saa aikaan halun aloittaa lukeminen uudelleen alusta. Monikerroksellinen teos sisältää niin paljon kirjallisia herkkupaloja, kauniita lauseita, pisteliäitä ja sarkastisia oivalluksia sekä kulttuurisia viittauksia, että melkein vaatisi useamman lukukerran, että ne kaikki avautuisivat. Voin vain kuvitella, kuinka hauskaa tämän kirjoittaminen on täytynyt olla. Atkinson leikkii niin nautittavan ilkikurisesti rinnakaistodellisuuksiensa kanssa, että apokalyptisista piirteistä huolimatta tästä maailmasta voi olla vaikea päästää irti.

Kate Atkinson:
Normal Rules Don’t Apply
Penguin Audio 2023
Äänikirjan lukija: Paterson Joseph

Sinua voisi myös kiinnostaa

Muriel Spark: The Complete Short Stories

Kate Atkinson: Shrines of Gaiety

Kate Atkinson: Liian kirkas taivas

Kate Atkinson: Transcription

Kate Atkinson: Hävityksen jumala

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja dystopia englanninkielinen Kate Atkinson Normal Rules Don't Apply novellit outous rinnakkaiset maailmat