Amal käveli kapeaa käytävää pitkin eteenpäin ja imi näkemäänsä sisään. Tämä oli nyt heidän kotinsa. Ensimmäinen koti sitten leirillä vietettyjen vuosien. Tässä kodissa oli seinät, vakaasta aineesta rakennetut. Amal kosketti niitä ensin varovasti ja painoi sitten lujasti, nojasi koko painollaan seinää vasten. Nämä eivät kaatuisi tuulessa, eivätkä sortuisi myrskyissä. Nämä olivat tukevat seinät. Kodissa oli […]

Helka ottaa äitiä kädestä ja ohjaa tämän saunan alalauteelle. Kiuas kihahtaa. Lämpö nousee, houkuttaa hikipisarat, hieroo lihaksia.Pian äiti nousee ylös kaiteesta kiinni pitäen. Ei kestä enempää. Helkalle kelpaisi, mutta siihen ei ole nyt aikaa.Hän pesee äidin selkää. Kuljettaa harjaa ylhäältä alas, saippua vaahtoaa. Ihossa on paljon luomia. Ne ovat roiskahtaneet pitkin käsivarsia ja selkää kuin […]

Ensimmäiset metsästäjä-keräilijät saapuivat Kainuun korkeudelle yksitoistatuhatta vuotta sitten jään reunaa seuraillen. Pienet, sitkeät heimot elivät omilla alueillaan kaikella sillä, minkä luonto eri vuodenaikoina tarjosi. He jättivät jälkeensä nuotionpohjia, saviruukkujen palasia ja hiiltyneiden hirvenluiden kokoelmia. Ylhäällä parkkipaikalla, Ljudmilan asuntovaunun edessä, oli kasauma erilaisia keittokaluja, kippoja, kuppeja, ja kattiloita. Ljudmila oli ehkä pyrkinyt luomaan jonkinlaista kesäkeittiötunnelmaa tai […]

Kun sinä lähdit, makuuhuoneen sänky kävi suureksi yhdelle ja minä tein paikkani isän kylkeen, pidin häntä iltaisin kädestä niin kauan että kuorsaus alkoi. Kun uni lopulta armahti isää, asetin oman hengitykseni samaan tahtiin, käteni alla tunsin miten isän pyöreä omenavatsa nousi ja laski. Katuvalo osui verhojen raosta vesilasiin, jossa isän hampaat hymyttömänä rivistönä odottivat aamua. […]

‘You is fine, Nadia?’ shouted Darban. Twenty metres further up, his black silhouette was cut out of the sky. The outline of a stiff kaftan, baggy pants and turban: the traditional dress of Kurdish freedom fighters turned profiteers. ‘I’m OK,’ I said. I looked down the valley at my burden. She rose through the gloom […]

Kaikki on menossa parempaan päin, mutta sitten ovikello jälleen soi. Sillä kertaa ovella on Pikku pilvi. Hänellä on paha mieli, olkapäätä särkee ja hänen pitää päästä istumaan keittiönpöydän ääreen jauhamaan miehistä jumalauta, jotta tulisi taas hyvä mieli. Ja sitten me istumme pöydän ympärillä koko illan. He toistavat sitä yhtä ja samaa vuorotellen, joskus naurun, joskus […]

These jewels, the Armani, a taste for the extravagant, Perrier instead of tap water — our valiant attempt to bring our wild vision of heaven as Earth to our everyday lives. Roses to the thorns. Even the less fortunate of us try — they care about having lush hair, impeccable shoes. More so. The Prada Mahda, […]

Ala-asteella koulussa tarjottiin vietnamin kielen opetusta, mutta en pitänyt opettajastani. Enkä lopulta enää suostunut käymään hänen tunneillaan eikä äitini voinut tai ehtinyt pakottaa minua, sillä hän oli aina töissä. Sen seurauksena lopetin melkein kokonaan vietnamin kielen käytön. En muutenkaan nuorempana halunnut erottua joukosta puhumalla vierasta kieltä. Ymmärrän kyllä, jos minulle puhutaan vietnamia ja toisinaan osaan […]

The painting is the feeling of youth. Of fleeting moments, of afternoon sun warming your bones, of luck caught in the palm of your hand. It is a painting of innocence. Of a future filled with promises. Of someone trying to grasp them.’But how do I express that in words?’’Perhaps you can’t,’ says Ettie. ’There’s […]

Kirjaluotsi täyttää tänään 10 vuotta. Kun aloitin blogin huhtikuussa 2015, en osannut aavistaa, millainen matka olisi edessä. Vuosien varrella blogista on tullut paitsi kirjallinen päiväkirjani, myös paikka, jossa lukemani kirjat asettuvat osaksi jotain suurempaa – ajankuvaa, kirjallisia virtauksia ja omaa elämänkaartani. Kymmenen vuoden aikana olen lukenut 1330 kirjaa. Se tarkoittaa lähes kirjaa viikossa, mikä on […]

 ’Here, let Mammy have some of that.’ She takes a bite of Ella’s ice cream, aiming to get rid of it before it melts completely. The sweetness makes her stomach turn. She can feel Ryan watching closely. ’Oh, God. The state of them. Ice cream is never that brilliant an idea, is it?’Ryan says nothing. Here […]

On the bench Lia pinched her eyes.She exhaled and she said, ”Six o’clock or something?””However long you need.”Lia went over to catch and collar her son. ”Téo will be watching you today,” she explained. She knelt. ”And you watch out for Téo, yeah? Help him. Remember what we always say.””Because is grown-ups,” Joel tried.He hooked […]

Tiesin muuttavani pieneltä paikkakunnalta heti, kun olisin siihen tarpeeksi vanha. Mielessäni siinsi maailma, jossa arkipäivien verkkaisuudessa näivettyneet aistit terästyvät. Bilbaosta löydän tuon maailman. Bilbaossa kaikki on pakahduttavaa, kaupunki tyydyttää jatkuvasti kaihertavan elämännälän. Siellä muutkin ovat intensiivisiä ja reaktioissaan nopeita, he huutavat toistensa päälle ja yli, kaappaavat puheenvuoron omilla tarinoillaan, eikä kukaan loukkaannu keskeytyksistä. Ihmiset elehtivät […]

The very act of recall is like trying to photograph the sky. The infinite and ever-shifting colors of memory, its rippling light, cannot really be captured. Show someone who has never seen the sky a picture of the sky and you show them a picture of nothing. Still I have to try. The thing you […]

Saan valita bussissa paikkani vapaasti, sillä muita työmatkalaisia on vain muutama. He ovat kaikki vielä puolittain kotona tai unimaailmassaan, kun bussi huristaa läpi Helsingin aamuisen koleuden. Kuulen kuljettajan radion, vaikka se ei kovalla olekaan. Uutisten tunnusmusiikki. Tunnistan Kaistaleen nimen, vaikka uutistenlukija ei lausu sitä samaan tapaan säristen kuin olen kuullut isäni tavaavan. Valtio ei päästä […]

Kirjoitan ehkä etsiäkseni elämästäni – sen osista – jotain suurta, kaiken yhdistävää narratiivia. Uskon elämäni tapahtumien liittyvän yhteen kuin junan vaunut. Ajattelen, että kaikki kokemani on johtanut minut tähän enkä olisi itseni ilman kokemuksiani. Vuosiksi kadonnut isä, väkivaltainen isäpuoli ja Tehtaankadun ala-aste, koulu, josta en vieläkään kykene puhumaan kokonaisin lausein. Kaikki tämä on ollut tarpeen, […]

Nicky was going with Doll by then and got to experience the house first-hand. The atmosphere was that of a continuous, continuously improvised party that periodically doldrums and never ended, contending playlists emanating from different rooms, a standing bank of smoke shimmering in seeming permanence in the sitting room, pin-eyed young ones rattling on the […]

”Tonight was lovely,” Eva said.”Mm,” Isabel said, washing her hands.”I really have been wanting to meet you, you know. You most of all. Louis has told me so much. You live in the old family home, right? In the house where you three grew–””I didn’t invite you here tonight.”Eva was caught in a breath, mouth […]

The whale became stranded in the shallows of the island overnight, appearing from the water like a cat slinking under a door. No one noticed it: not the lighthouse with its halo of light on the water, or the night fishermen searching for whiting and sole, or the farmers moving cattle over the hill at […]

Kermanvalkea kermanvalkea tuo sana tulisi toden totta kieltää lailla, en kannata rajatonta sananvapautta minäkään. Miten jotkut sanat kantavat mukanaan niin paljon ylijäämää, likaisia mierkityksiä jotka eivät ole sanoista itsestään lähtöisin? Miksei sanojen anneta ajaa asiaansa, tarkoittaa, tähdätä asioihin terävällä kärjellä? Minä haaveilen puhtaista ja yksiulotteisista sanoista, sellaisista joilla on tarkkaan rajattu merkitys, merkitys joka ei […]

Kuvittelen miten koulun kellot soivat ja liityn pihalle ovien eteen muodostuvaan jonoon. En pysty palaamaan koululle tai en ainakaan selviä siitä hengissä.”En mä voi mennä sinne”, yritän anella äidiltä kuin olisin menossa teloitettavaksi. ”En vaan voi!”Koetan hillitä itseni, sillä itkeminen osoittaisi vain, etten oikeasti ole sairas. Lintsaaminen on kiellettyä eikä koulusta saa olla poissa jollei […]

’Raef. Listen to me. You go have to be a big boy and try to understand.’He nodded, although his interest was already drifting to the very pinkest of shells in the pile the others had collected.’Soon Mammy going in England.’ It was as though she said it every day, like saying it’s time for supper. […]

August kömpi kapealle sängylle, otti väkinäisesti kainaloonsa ja kannatteli painavaa kirjaa toisella kädellään.”Mitä mietit?” hän kysyi, kun huomasi, että pidin yhä silmiäni auki.”Kumpikohan olis kamalampaa: se että unohtaisit itse kaiken vai se, että kaikki unohtaisivat sinut?””Kai sä Sonja ymmärrät, ettei sellaista sairautta voi oikeasti olla olemassa? Ei ole mitään käänteisdementiaa, se on luulosairautta”, hän aloitti […]

She recognized the puzzlement on my face and asked me where my gohyang was, probably in effort to help my understanding. ”I’m from Ulsan, Gyeongsang-do,” I told her. But I added that I didn’t feel much longing for Ulsan, that I didn’t even think about it very often. I had no desire to go back […]

Máriddjá istui ulkosalla aamupäivän viileydessä puhelin kädessään ja painoi vaihteen kutsunappia.”Ring ring vaan, onko se keskusneiti kuulolla?””Oo-oo, ring-ring, miksei se viimein jo soi? Ring-ring, mikset sä soittaa jo voi?” rallatti Sire vitsikkäästi vastaukseksi.Sire taisi olla aamuvirkku. Eli niitä kaikista pahimman sortin sirkkuja, ajatteli Máriddjá äkeästi.”Tännään on kuule Sire vitsit vähissä”, hän varoitti.”Mikä on iso ja […]

Malnata käveli keskustan kaduilla ikäkulut sandaalit mukulakiviä vasten hieroutuen, leuka pystyssä, rinnallaan kaksi itseään vanhempaa poikaa. Hänen kulkiessaan naisten ohi nämä sihahtivat hampaidensa välistä: ”Herra meitä häneltä varjelkoon!” ja tekivät kiireen vilkkaa ristinmerkin; miehet puolestaan sylkäisivät maahan. Silloin Malnata nauroi kovaäänisesti, näytti kieltä ja niiasi sen perään kuin kiitollisena noista loukkauksista. Hän oli kaunein olento, […]

Leon opens the door wide. They all look at him. Social workers have two pretend faces, pretend Happy and Pretend Sad. They’re not supposed to get angry so they make angry into sad. This time they’re pretending to care about him and Jake and his mum.”I want to get my things,” he says.They all look […]

Iho säpsähtää, kun se saa sähköiskun. Siinä ei ole syvyyttä. Se ei ole koskettamista. Se on koskettamisen vastakohta. Pakotettu reaktio, vailla yhteyttä itseen. Pelkkä reagoiva kasa lihaa. Kun H asemoi sähköimpulsseja lähettävän tense-laitteen iholleni ja painoi nappulaa, älähdin. Kun hän löi kepillä, huusin kivusta tai olin hiljaa. Kun hän puristi minua kovaa, sain mustelman. Kun […]

Heikki Seppänen. Ka Puavohan se. Terve terve. Tule istummaan.Ella Seppänen. Terve terve.Paavo. Terve terve.Heikki. Jouko läksi kalalle. Kaikki poijjat mäni.Paavo. Jaa.Ella. Vain juothan sinä kahvit.Paavo. Juon.Ella. Tervennäkö teillä?Paavo. Tervennä.Ella kohensi hellaa ja meni korvolle pannua täyttämään. Paavolla oli vakituinen paikkansa ikkunan pielessä, ja hän katsoi heti lasin läpi, oliko lintulaudalla ketä.Heikki. Ootko Puavo jo västäräkin […]

Perjantaiaamuna seisoin rautatieasemalla ja minua jännitti. Taas. Pian minun isäni olisi täällä, luonani, ja kaksi maailmaani yhdistyisivät. Olin miettinyt asiaa jatkuvasti, punninnut ja pohtinut, sitten esittänyt kutsun, jonka isä oli ottanut vastaan. Ja nyt hän istui junassa, joka saapuisi 15 minuutin kuluttua raiteelle viisi. Minun isäni, jonka kanssa pian kävelisin uuden kotikaupunkini kaduilla. Jonka veisin […]

Steller käskee miehiä soutamaan ääneti, mutta hänen pyyntönsä ei ole tarpeen. Vasta vesillä hän käsittää, kuinka valtavista olennoista on kyse. Pinnan alla häilyvät kolmekymmenjalkaiset varjot – mitä uskomattomia, suurenmoisia petoja! He laskevat viisikymmentä selkää ja soutajat käyvät levottomiksi. Ei tarvita kuin yksi töytäys, ja he syleilevät kylmiä aaltoja, eivätkä he suostu soutamaan lähemmäs, mutta eläimet […]

It begins with What are you? hollered from the perimeter of your front yard when you’re nine — younger, probably. You’ll be asked again throughout junior high and high school, then out in the world, in strip clubs, in food courts, over the phone, and at various menial jobs. The askers are expectant. They demand immediate gratification. […]

Of course, now I know Vita’s little bird-heart, I remember those one-sided conversations differently. I see that my frequent muteness was a convenience to someone who was soft-feathered and sharp-eyed. And who sang away to herself in my presence, happily and without interruption, for she knew I had no song with which to call back. […]

Joulupöydässä äiti ja isoäiti puhuivat samasta asiasta kuin Arvi Lind televisiossa. Kaikkien kansalaisten oli kannettava yhteistä taakkaa. TV-uutisissa markan kolikon kuva leikattiin moneen osaan säpäleiksi ja sanottiin, että kaikki oli riistäytynyt käsistä: räjähtävällä vauhdilla nousevat korot ja velat, jotka runnoivat koko Suomea. Emilian luona uutisia ei katsottu, mutta Maijan kotona äiti saattoi kiiruhtaa uutisten alettua […]

Mä menin takaisin töihin jo kuun alussa, ja mua säälitti katsoa, kun se jäi kotiin etsimään aina vain töitä. Säälin sitä ja säälin meitä.Kun palasin töistä, löysin sen samasta asennosta kuin mihin se oli mun lähtiessä jäänyt: istumassa keittiönpöydän ääressä paljain jaloin ja tukka päälaelle vedetyllä poninhännällä täyttämässä erilaisia kaavakkeita. Työhakemuksia, kaavakkeita ajokorttia ja oleskelulupia […]

”The moms I knew when I was little didn’t have to prove that it was okay to want a child. Sure, a lot of women I know wonder if they do want a child, but not why. It’s assumed why. The question cis women get asked is: Why don’t you want kids? And then they […]

Kolme päivää kului kuin maininkien hitaasti keinuttamassa laivassa. Kerrand pysytteli huoneessaan, minä menin omaani vasta myöhään yöllä, jotta hän olisi jo varmasti nukkumassa. Kävelin joka ilta satamaan. Valmistauduttiin mustekalojen pyyntiin. Kalastajat viivyttelivät soppakeittiössä, pukivat huolellisesti varusteitaan jottei tuuli pääsisi puhaltamaan vatsaan tai niskaan, lähtivät sitten laiturille, nousivat kahteenkymmeneenneljään veneeseen ja sytyttivät lamput, joita roikkui vaijereissa […]

Mirsad stops to pluck something from Zora’s hair. He holds it between thumb and forefinger for her to see. ”These have been falling all over the city for days now, as far out as the airport and Ilidža. Do you know what people are calling them?””No.””Black butterflies,” he says softly. He peers at the scorched […]

Ommellessaan Elena kertoi kaikki palttooseen liittyvät työvaiheet ja sen jälkeen kaiken mikä liittyi arkun pehmusteisiin. Lydia istui vastapäätä ja kuunteli sanomatta sanaakaan. Viimeisen napin kohdalla huoneen täytti hiljaisuus, ja hengityksen äänet palasivat, vaimea tuuli puhalsi ulkoa, lattia narisi painon siirtyessä kankulta toiselle. Lydia kokeili takkiaan uusilla napeilla. – Sopivatpa nämä hienosti, en olisi heti uskonut. […]

Lauttakuski kävi eilen ovella. Vino vene oli mennyt kaupaksi Ørjan viimeiselle saarelle.Voisit soutaa sen sinne heti aamulla, hän sanoi.Lauttakuskinkin mukaan ostaja oli erakkosielu. En halunnut kysyä, oliko lauttakuski kuullut niitä huhuja, joita saaresta, piiloluolista ja kuolleista naisista liikkui. Lauttakuski pyysi, etten kertoisi asiasta kenellekään. Kerroin Ailille. Ihan kaiken varalta, jos en palaisikaan veneen vienniltä ja […]

You’ve been wondering about your own relationship to open water. You’ve been wondering about the trauma and how it always finds its way to the surface, floating in the ocean. You’ve been wondering about how to protect that trauma from consumption. You’ve been wondering about departing, about being elsewhere. You have always thought if you […]

Aamu tulee. Silmät ovat väsymyksestä raskaat, päässä tykyttää ja koko kehoa heikottaa. On kuitenkin aamu ja yö on ohi. Huojentuneena haen maitopussin oven kahvasta ja poimin lehden oven edestä. Kurkin naapurin ikkunasta sisään, mutta en näe ketään. Mitä ihmettä siellä tapahtuu? Pelkään naapurin naisen puolesta. En halua kuulla nyyhkytystä, enkä huutoa, varsinkaan en huutoa. Pahoinpiteleekö […]

Sairastiko Lily jo Saanantautia, tautia, johon ei löytynyt lääkettä? Tauti uhkasi jokaista Saanatunturin rakastajaa. Se ei antanut periksi, vaan pakotti Lapin lumosta sairastuneen tulemaan mahdollisimman pian takaisin. Tartunta sai pienen ihmisen intoutumaan Isosta kivestä niin, että vuorimöhkäle alkoi näyttää tulitikkurasiaan sopivalta onnenmaskotilta. Muut sekavuusoireet olivat yksilöllisiä. Joka tapauksessa oli aika aistia sinihämy, hahtuvalapasenpehmeä tai lasinterävä […]

Suostumus ei kuulunut kenenkään sanavarastoon. Jos tyttö sammui, se ei ollut raiskaus vaan oma vika. Ei ollut puhetta tasa-arvosta, feminismistä tai seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Mikään ei pidätellyt hakkaavia ja kiusaavia aikuisia tai lapsia. Väkivalta oli kaikkialla. En mitenkään voinut tietää, että ruumiini on minun. Millä sanoilla olisin siis vuonna 1994 kuvannut tapahtumia? Mitkä olisivat olleet ne […]

Kasvoimme Sanan kanssa, mutta kotona sanoja oli aina vain vähemmän. Kahviaika päättyi aikaa sitten, mutta istumme yhä keittiönpöydässä vaiti ja nyökyttelemme kysymyksiin, joita ei ole esitetty, ja pöydän päässä isän paikalla äitiä vastapäätä istuu eläinlääkäri. Hän juo kahvinsa mustana, minä limsani synkkänä. Isä on ottanut pyöränsä ja häipynyt järven rannalle katsomaan, onko häneltä jäänyt jotakin […]

Avain rapisi lukossa. Gustav astui sisälle.”Miten menee?” Gustav heitti takkinsa lähimmälle tuolille.”Surkeasti.””Sinulla on vain huono päivä.””Mitä jos minulla on huono vuosi. Tai mitä jos minä yksinkertaisesti olen huono.””Tietenkään sinä et ole huono. Katso mitä minä hain tuolta mahtavasta pikku supermarchésta.” Gustav kohotti pussia, jossa näytti olevan pullo.”Minun pitäisi kirjoittaa…””Kello on yli viisi, nyt on lupa.””Sitten […]

Strut, fly, gallop. There are so many ways to walk a street, but none of them will make you bulletproof. I got back from Mama’s and found myself stuck between street and gutter, Trevor knocking on the door early Sunday morning saying Vern been by again telling them they out if they don’t pay in […]

Katson pientä tyttöä sohvalla, tyttöä, jota ei pitänyt olla tällä saarella. Katson kuinka hän ahmii muistiinpanojani unesta, lehtiartikkelista, dokumentin kertojan äänestä, majakan ikkunaruuduista ja tiedän, että takaisin ei nyt enää pääse. Naapurissani on nainen, jolla on kangaspuut, eteisen lattialla kassi, jonka sisällöstä saa kuteet, sohvalla tyttö ja lokikirja ja mäellä unesta tuttu majakka, joka vilkuttaa […]

Kohti Nukkuvan jättiläisen olkapäätä tytöt juoksivat. Alina hoilotti: awalaga awalaga atsiee fuu fuu ka. Desire löi tahtia, käveli sitten käsillään ja katseli maailmaa väärinpäin. Alina heitti kärrynpyöriä, pitkät vaaleat jalat kulkivat ilman halki kuin tuulimyllyn siivet. Sitten hän kaarsi selkänsä käsien ja jalkojen varassa sillaksi, jonka alitse Desire mateli suokaimaanina. Aikansa leikittyään he istahtivat lepäämään. […]

Poliisiauton nopeusmittari näytti jo sataakymmentä. Hildur painoi hälytysäänen ja hälytysvalot päälle. Hildurista oli ihanaa ajaa hankalissa sääolosuhteissa. Silloin auton ohjaaminen muistutti surffausta. Tärkeintä oli reagoida nopeasti. Jos jäi liian pitkäksi aikaa epäröimään, aalto haukkasi sisäänsä tai liukas kurvi viskasi auton pois tieltä. – Haluaisitko kertoa, mitä on meneillään? vieressä istuva Jakob kysyi kyynärpäätään rennosti autonikkunaan […]

Elea heittää nuotioon pari puuta lisää. Taistelupuhe herättää hänessä syvältä kumpuavaa ärtymystä, jonka kaikkia säikeitä hän ei osaa vielä hahmottaa. Eivät Matias ja Otto tietenkään tarkoita mitään pahaa, päinvastoin, mutta hän ei suostu siihen, että joutuisi valitsemaan urhean aurinkosoturin ja luovuttajan roolien välillä. Koko ikänsä hän on taistellut. Yliopistolla ei pärjää muuten. Se juuri on […]

Ellen haluaa, että onnistun pysymään Laumassa.Niin hän oli sanonut. Ja siksi oli erityisen tärkeää muistaa, mitä hän oli sanonut. Miten saada parhaiten Lauman huomio. Pitää olla jotain omaa, jotain mikä estää Laumaa haukottelemasta ja tylsistymästä ja jatkamasta matkaa. Aloita keskeltä. Aloita siitä kohdasta, jossa on pimeää energiaa. Pitää olla tilanne. Jotain mistä ei heti saa […]

Koristeellisen oven yläpuolelle oli kiinnitetty Ranskan tasavallan tunnus. Liberté, Égalité, Fraternité. Hetken mielijohteesta Lea otti kauniista talosta valokuvan. Hän pyöritteli samalla mielessään tunnuslauseen viimeistä sanaa. Veljeydestä puhuttiin aika vähän, tai ainakin vähemmän kuin vapaudesta ja tasa-arvosta, hän pohti. Saati sisaruudesta, vaikka #metoo-liikkeen jälkeen tunnuksesta olikin näkynyt ranskalaisten ketjuliikkeiden t-paidoissa myös muotoa Liberté, Égalité, Sororité. Mitä […]

Minua nolottaa tapahtunut niin, että hikoiluttaa. Kilpipiileat puuttuvine päineen, lyyraviikuna niskani takana tyräkkinsä kanssa ja muutama muukin lähellä hengittävä, pihisevä viherranka hörppivät ilmasta häpeääni.En tiedä mistä se lika tuli, en ole ollut ulkona tänään kuin kävelymatkat, vakuutan ja katson vielä taskua piteleviä käsiäni. Iho kiristää puhtaana, mutta kynsieni alle jäi vielä jotakin. Ne näyttävät puutarhassa […]

Keltaisen kivirakennuksen uumenissa sijaitsee oppilaskunnan kulahtanut kahvihuone, ahdettuna täyteen hiekan ja tomun kyllästämiä sohvia, kaiken nähneitä nojatuoleja. Seiniin on pinttynyt palaneen kahvin käry ja oviaukosta tupsahtelee ihmisiä tuon tuosta. Pälyileviä katseita, kohoavia kulmakarvoja. Iiris ja Ässä löytävät tiensä kuhmuraiseen nojatuoliin, jossa he lojuvat sylikkäin eivätkä näytä lainkaan pelokkailta. Ässä torkkuu pää Iiriksen sylissä ja Iiris […]

Kaupungissa näkee liian harvoin taivaan. Nytkin pilvet roikkuvat niin matalalla, että taskulampun heijastuksen voi nähdä pimeällä taivaalla. Me istutaan hiljaa ja tuijotetaan pimeään. Kai leikkii taskulampulla. Se sanoo, että on aina rakastanut korkeita paikkoja, koska enimmäkseen siitä tuntuu, että me eletään hirveässä perspektiivihäiriössä. ”Etäältä katsominen auttaa katsomaan itseäänkin vähän etäämpää. Siks mä varmaan maalaan tauluja. […]

Now she feels like an off-key note in the musical score of the universe. The point is not to play all the notes correctly, Rakel. The point is to impart the universe’s symphony. You were born to be expanded, just as the universe is expanding. Ever since you were born, you have been growing. At […]

Margot.Kuka oli Margot?Kuka oli rakastanut isää ja häntä niin, että oli odottanut heidän paluutaan kaksi vuotta – odottanut ja kuitenkin päätynyt elämään ilman heitä? Vilja kaivoi laukustaan nipun kirjeitä, päällimmäisenä viimeisin. Mitä sen jälkeen oli tapahtunut? Kaikki mitä hän tuolta ajalta muisti: Syksyllä 1989 ensilumi oli satanut raskaana peittona talon takapihalla kasvaneiden koivujen ja leppien […]

Benjamin meni hyttiin ja penkoi vaatekasoja, potki edetessään tyhjiä pulloja, tölkkejä ja säilykepurkkeja. Ne kolisivat epätasaisella lattialla, pyörivät veneen keinuessa. Hän löysi kaksi tyhjää valkoista polttoainakanisteria nurkista ja heitti ne keskelle lattiaa. Kaikki aterimet ja muoviastiat makasivat likaisina altaassa. Laatikot olivat puoliksi auki, tyhjillään. Pentterin yläpuolella, pienellä puisella hyllyllä, seisoi musta uurna. Uurnan hopeinen kansi […]

Miten tämä voi onnistua? Miten ehdimme kaiken? Kaiken tämän lisäksi on siedettävä sinua, aavetta, joka katselet selkäni takana, naurat, pilkkaat, kerrot kuinka ihanaa sinun ja vaimosi elämä on, kuinka minulla ei tule olemaan mitään vastaavaa, sillä en ansaitse rakkautta, en sinun, en kenenkään. Jalassa vihlaisu kuin paarman puraisu. Läimäisen sitä, refleksi. He katsovat, hymyile, noin, […]

Taivas on tosiaankin pilvetön, ei hattaran hattaraa missään, yhtäkkiä on järjettömän kuuma, kesän kuumimpia päiviä aivan varmasti, ja Hollyn vaalea iho punoittaa jo nyt. Se on iho, joka ei kestä aurinkoa yhtään. Maasto on kivistä ja sammaleista, paikoin jotenkin suomaista, siellä täällä punaisia kanervatuppaita. Eva haluaisi pysähtyä, kuunnella ja katsella, hänellä on tietysti myös kamera […]

Huokaisten Nea vilkaisi jälleen merelle. Aamun harmaassa kajossa sen kita oli auki, valkohuippuiset aallot muistuttivat teräviä hampaita. Usein meren katselu sai hänet tasapainoon: väsyneenä se antoi hänelle energiaa, levottomana rauhoitti. Tänään rantaan korskahtavat aallot saivat hänet rypistämään otsaansa. Vesi toi hänen mieleensä kuoleman. Hukkuneet. Kylmäksi kalvenneet kalmot pinnan alla. Nea värähti. Hän mietti, katseliko murhaajakin […]

Jos äiti oisi ehtiny elää ja jos se oisi joutunu näkemään, kuinka oma penikkansa valihtee mustilaisen, se oisi kuollu siihen paikkaan. Se ei voinu sietää niitä, jos nyt ei voinu oikein muitakaan. Sillon harvakseltaan kun nuo tulivat kerjuulle, se laitto raakasti oven säppiin ja teki sen joka ikinen kerta. Meijän navetan ikkuna oli kuin tarkotuksella […]

Miten isä yhtäkkiä kaipasikaan sitä tunnetta, kun rakastaa tai vihaa samoja asioita, puhuu samaa kieltä, tuntee samat ihmiset, samat vuorenrinteet, hajut, äänet, maut, auringonvalon sävyn eri vuodenaikoina. Sen jälkeen kun hän oli jättänyt oman maansa ja tämän tytön, ei hän voinut tuntea ketään sillä tavalla läpikotaisin. Sen jälkeen tuli pelkästään ihmisiä, jotka olivat tunteneet isän […]

Me leikimme kuolemista, varsinkin kuolemista me leikimme. Me kiipesimme ja putosimme. Karkasimme öisin laitakaupungille ja oikaisimme aina hämärimmän puiston läpi kotiin. Laitoimme muovipussin päähän, vuoronperään kummallekin. Kun veti henkeä, muovia tuli suuhun, toisella yrityksellä pussi huurtui ja imeytyi naamaan kiinni. Kolme nyrkiniskua lattiaan ja pussi oli leikattava pois. Kolme nyrkiniskua ja keuhkot täyttyivät jo unohtuneesta […]

En tiennyt, miten suhtautua isäni menestykseen, sillä samaan aikaan kun olisin halunnut tuntea ylpeyttä hänestä, se, että häntä arvostettiin niin paljon tuntui kuitenkin vain vahvistavan ulkopuolisuuden tunnettani. En ollut varma, oliko minulla oikeutta iloita hänen saavutuksistaan. Hänhän oli itse halunnut jättää minut kaiken sen ulkopuolelle. Tehnyt selväksi, ettei mikään, mikä kuului hänelle, kuulunut minulle. Ja […]

Elina tuli kirkonkylään. Se oli kuin Vuopio mutta isompi. Siellä oli jäätelökioskin, kirkon ja majatalon lisäksi pieni liikekeskus, jossa oli parturi-kampaamo, pankki ja baari. Neljäsataa vuotta sitten jokea pitkin oli tullut ihmisiä, jotka olivat pystyttäneet rantaan ensimmäiset talot. Tuntureilta oli laskeutunut meteleitä, peijooneja ja haltijoita, jotka olivat hajottaneet pirtit perustuksia myöten. Asukkaat olivat paenneet veneillä. […]

”I don’t know if I ever liked you,” I say, and bathroom acoustics being what they are, the declaration is magnified and that much more unkind, which makes me feel bad until I see that he is missing a shoe, and I feel it anew, this terrible disappointment in myself that I am happy to […]

Elle pysähtyy, kääntyy, muttei minua vaan jokea kohti, taas.”Niinä päivinä ku isä makas Hammerfestissa, mie näin tähenlennon. Mie puristin käet nyrkkiin ja toivoin, että isä paranis. Mutta se oli omituinen tähenlento, semmonen hias, se kesti ja kesti, ja mie toivoin ja toivoin.”Utsjoki virtaa.”Lopulta, ku olin toivonu pitkään ja hartaasti, mie ajattelin että ehkä tässä vois […]

Almost one year ago I was coming to Mr. Debnath’s house for the first time. He was asking to take my interview in the street. Because – he was saying, this was his explanation – the house was being painted, so there was nowhere to sit.Rubbish. Where were the painters, the rags, the buckets, the […]

Caroline was quickly asleep. And even as she slept, she felt herself appreciating her sleep; told herself, this was the best sleep she had had for six months. She told herself to sleep on, for she would wake up presently, and then she would mean business. At this point in the narrative, it might be […]

Nyt olen tällainen. Kai jotenkin viallinen.Kunpa voisin vain istua Lassen sylissä suukottelemassa ja kuuntelemassa musiikkia ja keskustelemassa. Kunpa Lasse ei haluaisi niin usein, tai kunpa voisin kelata sen kohdan yli.Koska sitten jälkikäteen kaikki on niin hyvin. Kun makaamme vieretysten kapeassa sängyssä, kun Lasse vetää minut kainaloonsa ja silittää hiuksiani, eikä sillä ole kiirettä nousta. Silloin […]

In India, individual shame did not exist. Humiliation spread, as easily as oil on wax paper, to the entire family, even to distant cousins, uncles, aunts, nieces and nephews. The rumormongers made sure of that. Blame lay heavily in my chest. Had I not deserted my marriage, Radha would not have suffered so much, and […]

Hänen edessään ja takanaan on satoja tanssijoita. Niin myös hänen vasemmalla ja oikealla puolellaan. Häntä ympäröivät intiaaniudelle tyypilliset värit ja kuviot, värien vähittäinen vaihtuminen toisiksi väreiksi, geometrisesti järjestetyt paljetit kiiltävissä materiaaleissa ja nahassa, sulat, helmet, nauhat, höyhenet ja harakan, haukan, variksen ja kotkan sulat. Kaikkialla on sulkapäähineitä, pullokurpitsoja, tiukuja ja rumpukapuloita, metallikelloja, tikansulkia nuolissa ja […]

With hope being my guiding light, I journeyed on. Sometimes when I allowed myself a good sleep, I’d go into a village and ask people to let us stay the night. I paid for it. There were plenty of thieves around, but many country people opened their doors to us. We slept on dirt floors, […]

Bigga-Marja ja Piera alkoivat käydä keskustelua saameksi. Olavi hautautui mukiinsa. Hän huokaisi ja hieroi silmiään. Olisi vain ajan kysymys, milloin Inkeri pääsisi Koskelan kanssa juttusille. Olavi tiesi, että Koskela oli järkevä ja älykäs mies, mutta saattoiko hän olla varma, että tämä ei mainitsisi hänen nimeään? Koskela saattaisi möläyttää jotain pientä, merkityksetöntä, mutta sellaista, mistä Inkeri […]

Pilvet Arctic Miragen päällä ovat kuin raskas täkki. Polku lähtee hyvinvointikeskuksen kulmalta ja mutkittelee korkeiden nietosten reunustamana koko alueen läpi. Matkamuistokauppa jää vasemmalle, kylpylä oikealle, suurimmat ja kalleimmat mökit näköalaterasseineen ja omine autotalleineen näkyvät alempana, ja juuri ennen kuin polku kiertää keskelle kaikkea jätetyn vesilammikoiden rikkoman luistinradan, se ohittaa välinevuokraamon. Sen edessä on viisi moottorikelkkaa […]

At this point perhaps I should say a word about myself. My name is James Donaghue, but you needn’t bother about that, as I was in Dublin only once, on a whiskey blind, and saw daylight only twice, when they let me out of Store Street police station, and then Finn put me on the […]

Oliver Davenant did not merely read books. He snuffed them up, took breaths of them into his lungs, filled his eyes with the sight of the print and his head with the sound of words. Some emanation from the book itself poured into his bones, as if he were absorbing steady sunshine. The pages had […]

Puoliltapäivin seuraavana päivänä Kya lähestyi kantoa hitaasti kädet poskilla, melkeinpä kuin rukoillen. Mutta kannolla ei ollut sulkaa. Hän mutristi huuliaan.”Niin juu, pitäähän munkin jättää pojalle jotain.”Hänellä oli taskussa mukanaan samana aamuna löytynyt keskenkasvuisen valkopäämerikotkan pyrstösulka. Vain hyvin lintuja tunteva tunnistaisi nuhjuisen täplikkään sulan kotkalle kuuluneeksi. Kolmevuotiaalle yksilölle, jolle ei vielä ollut kehittynyt valkeita pääsulkia. Se […]

I liked imagining Julian had a wife back in England. I am a jezebel, I’d think. This wine rack was a wedding gift and I am using it to store Jack Daniel’s because I have terrible taste in everything. She is Catholic – in the English recusant aristocrat sense, not the Irish poverty sense – […]

– Mä ostin videokameran, aion tehdä elokuvan. – Se on hyvä kamera, Miša sanoi, – se kuvaa sillä koko ajan! – Mistä se sun elokuva kertoo? Nataša kysyi. – En tiedä vielä tarkemmin, mutta ainakin siinä on seksiä, tokaisin. – No ja väkivaltaa. Seksiä ja väkivaltaa. – No tietenkin! Nataša sanoi ja nauroi. Minua harmitti […]

Saima rakasti sanoja melkein yhtä paljon kuin minä, mutta hänelle ne olivat kuin hitaasti sulavia makeisia, joita hän piteli suussaan. Hänelle sanat olivat pehmeitä ja hyviä, kun taas minä tunsin niiden terävät kulmat. Jotkut sanat kun käänsi, ne muuttuivat itsensä vastakohdiksi ja vastaan tuli kamalaa ja rumaa. En halunnut että Saima ikinä kohtaisi sellaisia sanoja. […]

At Browick, he said, teacher-student romances were known to happen from time to time, but he’d never had one because, before me, he’d never had the desire. I was the first student who put the thought in his head. There was something about me that made it worth the risk. I had an allure that […]

Kaksi vuotta ja kolmetoista päivää sitten, kun Virva lähti Suomesta, kotikaupunki oli muuttunut muistojen ruuduttamaksi miinaharavapeliksi. Tiettyjen katujen, korttelien ja jopa kokonaisten kaupunginosien välttely teki arkielämästä uuvuttavaa. Hän ei ollut ymmärtänyt miten paljon kohtaamisten, tapaamisten ja varastettujen hetkien miinoittamia paikkoja olikaan ennen kuin joutui päivittäin kiertämään ne. Menetyksen maantiede. Onko käsite hänen itse keksimänsä vai […]

Urho halusi mennä yhdessä psykoterapiaan. Hän alkoi kertoa siellä legojen heittelystä. Kuvaili, miten putoan riidellessämme tavoittamattomiin.– Tuntuuko, että Minttu olisi joku toinen henkilö tai jonkun toisen ikäinen? terapeutti kysyi.– Joo, niin kuin pieni lapsi tai teini.Kuuntelin Urhon ja terapeutin keskustelua.– Mitä sä, Minttu, ajattelet siitä legojen heittelystä? terapeutti kysyi.– Luulen, että se on tapahtunut jollekin […]

When they’d thrown their plastic cups away and pushed politely past the others back to their seats, the pianist returned to her bench and stared at the keys reflected there in the high ebony gloss with what seemed a superhuman concentration. Then she flung up her wrists, flared her nostrils, and the Hammerklavier was sprung […]

Lähden kävelemään kodin suuntaan. Jonnekin on käveltävä. Eksistenssi on tiheä sarja valintoja, jotka johtavat liikkeeseen. Valintatilanne ei ole risteys vaan kolmiulotteinen avaruus, jossa rajaton määrä potentiaalisia toimintatapoja avautuu joka suuntaan, ja pysähtyminen on mahdotonta, koska aikaa ei voi seisauttaa, sillä pysähtyminenkin on liikettä, nimittäin liikettä ajassa, joka pakottaa taas uusien vaihtoehtojen äärelle, valintojen väliseen tilaan, […]

He always stared at the moon, tracked its path over our house from our bedroom window. He knew the angles of moonlight. Sometimes, deep into the night, he’d slip out our window, unfurl the hose and drag it in his pyjamas all the way out to the front gutter where he’d sit for hours, silently […]

Juliaa ei nukuta. Hän menee olohuoneeseen, nostaa kenkälaatikon pöydältä ja istuu se sylissään lattialle. Hän silmäilee laatikossa olevien kasettien selkämyksiä, ja vähitellen hän alkaa muistaa, mitä nauhoille on tallentunut. Radioesseitä, haastatteluita, lauluja. Satuja, paljon satuja. Eläinsatuja. Satuja, jotka kertovat karhuista, ketuista ja jäniksistä. Kilpikonnista, leijonista ja varpusista. Satuja, jotka kertovat tyhmistä kauppiaista ja rujoista ukoista […]

Luuseri. Nössö. Luuseri. Aina kun ohitan bussipysäkillä värjöttelevän ryhmän, odotan että joku räjähtää nauramaan. Sama juttu kauppakeskuksissa. Ohitan aulassa notkuvat nuoret ja odotan huutoa. Luuseri. Runkkari. Odotan lumipallojen suhahduksia. Ja eikö itsesääli ole surkeinta mitä on? Jos pahan olonsa paljastaa, ihmiset väsyvät, oikeastaan suuttuvat. Ryhdistäydy, he sanovat. Älä ajattele sitä, he sanovat. Älä välitä. Ota […]

Entä jos yrittäisin kirjoittaa, minkälaisena olen kokenut joskus meidän rakkautemme, Iisa. Minun täytyy tehdä se nyt, sillä tiedän että kohta pidän koko ajatusta naurettavana ja avaan Netflixin puhelimesta ja menen kakalle kotiin tai Musiikkitalon tai Stockan vessaan, jos en ole lähellä kotia. Jos olen matkalla hakemaan Saaraa käyn kirjaston vessassa. Minä hahmotan tätä kaupunkia niiden […]

They knew our names and they knew our parents. But they did not know us, because not knowing was essential to their power. To sell a child right from under his mother, you must know that mother only in the thinnest way possible. To strip a man down, condemn him to be beaten, flayed alive, […]

Juuttuneena Via Salvator Rosan liikenneruuhkaan ajattelin etten tuntenut enää mitään sympatiaa Amalian kaupunkia, hänen käyttämäänsä murretta, lapsuuteni maisemia tai napolilaisia kohtaan. Kun tietyllä kohdalla reittiä tuli näkyviin kaistale merta (sama kaistale josta lapsena iloitsin), se näytti minusta vain hilseilevään talonseinään liimatulta violetilta silkkipaperilta. Tajusin että olin menettämässä äitini lopullisesti ja että juuri sitä halusinkin. Elena […]

Pankista alkoi tulla muistutuskirjeitä.Aluksi isä repi kirjekuoret auki, kirosi itsekseen ja rutisti kirjeet pieniksi palloiksi. Hän heitti paperipallot eteishallin roskakoriin, eikä välittänyt, jos ei osunut.Kun vanhempani eivät nähneet, kävin avaamassa mytyksi käärityn kirjeen ja luin. Velkanne on erääntynyt. Olkaa hyvä ja suorittakaa maksu välittömästi. Summat olivat minun silmissäni tähtitieteellisiä. Kaksikymmentä tuhatta. Kolmekymmentäviisi tuhatta. Viisikymmentä tuhatta.Jossain […]

Niitä oli pakko saada. Pakko! Joutuisin pyytämään niitä Dickiltä. Pystynkö? Saiko niitä myydä lapsille? Ja jos ei, niin mitä sitten? Lapsia Angien kanssa? Ei, sitä minä en tee. En tee.Ei satanut, mutta metsä oli märkä. Se tuoksui. Myös Rock Creek Park oli ihana vanha metsä. Jopa nyt syksyllä, jopa märkänä, jopa hämärässä. Katuvalot syttyivät, tien […]

Tulet rätisevät ja iskevät kipinää. Valtavat kokot liekehtivät pellolla kuin väliaikaiset jumalat. Ihmiset ovat niin pieniä ja mitättömiä liekkien kupeessa, mustan savun alapuolella. Kaistale nokea leijailee kasvoilleni. Roviot liekehtivät niin raivoisasti, että niiden voisi kuvitella olevan ikuisia.Vihdoin Eino sytyttää soihdun. Haluaisin itse tuikata veneet liekkeihin, mutta sitä kunniaa Eino ei minulle suo. Hän on rakentanut […]

On hiljaista. Nietokset vaimentavat aamuyössä harvakseltaan kulkevien autojen äänet.Eeva hengittää pylvästä vasten ja sulkee silmänsä. Hän on taas lapsi ja istuu kerrostalon pihan mattotelineellä. Nenästä valuu räkää ja lapaset tuntuvat märiltä. Ei ole mitään tekemistä. Kieli tarttuu halukkaasti telineen karheaan pintaan. Lämpö häviää ja tarttumiskohtaan syntyy jääkerros. Takaa kuuluu aikuisten askelia. Mitä sinä typerä lapsi […]

Part of what made the old world so terrible, so prone to destruction, was a total lack of preparation for the personal energies often called feelings. Mother told us about these kind of energies. Especially dangerous for women, our bodies already so vulnerable in ways that the bodies of men are not. It was a […]

Kolmosratikka kolistelee Pukevan ohi. Loppuunmyyntilaput roikkuvat paperoiduissa näyteikkunoissa, metrotyömaa ei ehtinyt pelastamaan tavarataloa. Suurin osa Kaisaniemenkadun liikkeistä on pimeinä, entinen pankkikonttori on muuttunut kaljabaariksi. Sieltä raikuu epävireinen karaoke. Moni työtön löytää lohtua iskelmistä, ehkä juuri siksi kabareehen uskotaan. Revyyt ovat suosittuja Keski-Euroopan metropoleissa, niin meille näyttelijöille on kerrottu. Siihen saumaan teatterin johto on iskenyt ja […]