menu Menu
Niillas Holmberg: Halla Helle
Gummerus, Holmberg Niillas, Kotimainen kaunokirjallisuus, Suomi 28/02/2021 0 kommenttia
Vendela Vida: We Run the Tides Edellinen Daphne du Maurier: Rebecca Seuraava

Elle pysähtyy, kääntyy, muttei minua vaan jokea kohti, taas.
“Niinä päivinä ku isä makas Hammerfestissa, mie näin tähenlennon. Mie puristin käet nyrkkiin ja toivoin, että isä paranis. Mutta se oli omituinen tähenlento, semmonen hias, se kesti ja kesti, ja mie toivoin ja toivoin.”
Utsjoki virtaa.
“Lopulta, ku olin toivonu pitkään ja hartaasti, mie ajattelin että ehkä tässä vois toivoa jotain muutaki, ku tähti kerta liikkuu vaan. Mie olin epävarma, että toivoisinko mie niin tehessäni edellisen lisäksi toista asiaa, vai tulkittisko maailmankaikkeus sen kelkan kääntämiseksi.”
Joki tiristää tulvanjatketta Ellen silmäkulmasta.
“Mie päätin ottaa riskin. Mie aloin toivoa, että minusta tulis taiteilija.”
En ole aikaisemmin nähnyt Ellen itkevän. En masentuneisuuden aikana, en edes ahkun kuoleman aikana.
“Se oli mitä luultavimmin satelliitti, enkä mie ennään ajattele, että tähenlento on toiveen paikka. Toivoa voi millon tahansa – ei se kato aikaa eikä paikkaa. Ja jos mie jotain olen elämässäni oppinu, niin sen, että toivominen tuottaa tulosta, mutta sopii kyllä toivoa kieli keskellä suuta. Joskus tekis mieli kysyä, mikä on toiveen ja enteen ero.”
“Kysy vaan. Ja jos unet on toiveitten toteutumia, ehkä voisit kysästä samalla, mikä on unen ja enteen ero.”
Ellen sateiset silmät seestyvät, Utsjoki virtaa vain.

Niillas Holmberg: Halla Helle

Utsjoelta kotoisin olevan runoilija, muusikko ja aktivisti Niillas Holmbergin esikoisromaani julkaistiin saamelaisten kansallispäivänä. Holmberg sai vuonna 2020 Kirsi Kunnas -runopalkinnon kokoelmastaan Jalkapohja ja on ollut jo kahdesti ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Utsjoen seudulle sijoittuva esikoisromaani Halla Helle käsittelee ajankohtaisia saamelaiskysymyksiä taiteen, unien ja jungilaisen psykologian kautta. Päähenkilö on Tampereelta Saamenmaalle muuttava papin poika Samu, jota vetää pohjoiseen kiinnostus saamelaiseen kulttuuriin ja erityisesti eräs paikallinen taiteilija, Halla Helle -taiteilijanimellä tunnettu Elle Hallala.

Elle on taiteilijana niittänyt mainetta ulkomaita myöten ja liikkuu sulavasti etelän taidepiirien avajaiskokkareissa. Samu on ihastunut Ellessä juuri tuohon maailmannaiseen, jonka kanssa voi keskustella Baudelairen runoudesta ja haaveilla Pariisin kahviloista. Samu on lyhyiden saamen opintojen jälkeen saanut työpaikan Utsjoen kirjastosta ja majapaikan Ellen äidin Marjan luota. Jonkinlainen romanssikin on syntynyt Samun ja Ellen välille. Yhtäkkiä Elle kuitenkin lopettaa taiteen teon ja vetäytyy tunturimökkiin aikeenaan elää esivanhempiensa mukaista elämää luontaistaloudessa. Hän opettelee perinteisiä saamelaiskäsitöitä, marjastaa, kalastaa ja metsästää, mutta kokee samalla repivää ristiriitaa kahden maailmansa välillä. Hän alkaa lähetellä Samulle runomuotoon kirjoitettuja uniaan, joissa toistuvat samat teemat: leppä, sammakko ja piippu. Samu tukeutuu Freudiin ja Jungiin tulkitessaan Ellen unia, vaikka ratkaisu saattaisi löytyä lähempää: saamelaisesta mytologiasta. Ellelle ristiriita perinteiden ja nykyajan välillä johtaa jopa mielenterveyden järkkymiseen. Ellen kriisin syventyessä myös Samu käy läpi omia haamujaan, kuten monimutkaista isäsuhdetta. Onko Samusta ja Ellestä toistensa pelastajiksi?

Halla Helle on vahvasti yhteiskunnallinen romaani. Se käsittelee monipuolisesti saamelaisten asemaa keskittyen erityisesti nykypäivän haasteisiin: kalastus- ja maankäyttörajoituksiin, porotalouden ahdinkoon, turismiin liittyviin ristiriitoihin ja kielikysymykseen. Äänessä ovat etenkin nuoren polven saamelaiset, jotka toisaalta yhdistävät sulavasti valtakulttuurin vaikutuksia omaan perinteeseensä ja toisaalta puhuvat palavasti perinteisen elämäntavan puolesta ja dekolonisaatiosta. Vanhempien ihmisten tarinoista välittyvät historian haavat, pakkosuomalaistaminen ja asuntolakoulut kaukana kotoa. Koska Holmberg on valinnut romaanin kertojaksi etelästä tulevan Samun, hänen kauttaan asioita voi tarkastella ulkopuolisen silmin, mutta kuitenkin sellaisen, jolla lähtökohtaisesti on halu ymmärtää ja ottaa asioista selvää. Tämä ratkaisu toimii voittopuolisesti hyvin, mutta väliin kerronta menee oppikirjamaiseksi yliselittämiseksi. Puuduttavimmillaan romaani on kuitenkin silloin, kun siinä jumiudutaan psykologisiin ja filosofisiin teorioihin ja tulkintoihin. Silloin myös dialogiin hiipii ärsyttävää nokittelua siitä, kuka osaa parhaiten hegeliläistä dialektiikkaa tai jungilaista unientulkintaa. Tuli aivan sosiaalipsykologian opiskeluajat mieleen, toki silloin keskusteluja ei käyty saamelaisessa turvekammissa.

Holmberg on saanut hienosti nivottua esikoisromaaniinsa monipuolisen osaamisensa ja taustansa. Runous näkyy sekä Ellen unirunoissa että kerronnan omintakeisessa poljennossa, joka saa voimansa pohjoisen luonnosta, kielestä ja kulttuurista. Romaanimuoto antaa tilaa käsitellä laajemmin Holmbergille tärkeitä ympäristö- ja kulttuurikysymyksiä, joita pelkässä runomuodossa on vaikeampi sanallistaa. Muusikkotaustakin näkyy kirjassa, perinteisen joiun lisäksi kirjassa “kuullaan” eklektisempiä musiikkiesityksiä ja performansseja. Olisipa muuten hauska saada soittolista tälle kirjalle, oma saamelaismusiikin tietämykseni on jämähtänyt jonnekin vuosien takaiseen Wimmeen ja Mari Boineen. Halla Helle ilmestyy 1.3.2021 myös äänikirjana Niillas Holmbergin itsensä lukemana. Olen viime aikoina kyllästynyt kuuntelemaan suomenkielisiä äänikirjoja, mutta Holmbergia on varmasti ilo kuunnella. Ehkä kertaan parhaat palat?

Helmet-lukuhaaste 2020:
Viime vuoden Helmet-haaste jäi kesken, kun en ehtinyt saada kirjastosta ajoissa saamelaisen kirjailijan kirjaa. Silloin päätin täydentää haasteen tällä tuoreella saamelaisromaanilla. Tämä menee siis Helmet 2020 -haasteen kohtaan 5 – Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja.

Niillas Holmberg:
Halla Helle
Gummerus 2021
Arvostelukappale

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

alkuperäiskansat esikoisromaani Gummerus Halla Helle helmethaaste mielenterveys Niillas Holmberg saamelaiset Saamenmaa Utsjoki


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up