Pilvet Arctic Miragen päällä ovat kuin raskas täkki. Polku lähtee hyvinvointikeskuksen kulmalta ja mutkittelee korkeiden nietosten reunustamana koko alueen läpi. Matkamuistokauppa jää vasemmalle, kylpylä oikealle, suurimmat ja kalleimmat mökit näköalaterasseineen ja omine autotalleineen näkyvät alempana, ja juuri ennen kuin polku kiertää keskelle kaikkea jätetyn vesilammikoiden rikkoman luistinradan, se ohittaa välinevuokraamon. Sen edessä on viisi moottorikelkkaa ja ihmisiä mustien sateensuojien alla.

“Miksei me tehdä jotain, mennä hiihtämään”, Risto kysyi ennen kuin romahti.

Myös lääkäri kehotti Ristoa hiihtämään. Ehdotettuaan ensin terapiaa. Lääkärin ideoista hiihtäminen tuntuu Karosta paremmalta. Hän ei usko terapiaan. Hänelle riitti viisi vuotta psykodynaamista kidutusta mieheltä, jonka ammattituntemusta rasitti poikamaisen riehakas sovinismi.

Terhi Kokkonen: Rajamaa

Muusikkona ja pop-lyyrikkona tunnetun Terhi Kokkosen esikoisromaani kiinnosti, sijoittuuhan se vielä nyky-Lappiin. Viime aikoina on tullut luettua paljon Pohjois-Suomeen sijoittuvaa kirjallisuutta, mutta yleensä kyseessä on ollut historiallinen romaani ja erityisesti sota-aika. Rajamaa sijoittuu nykypäivän turismi-Lappiin ja siinä käydään toisenlaista sotaa. Lomamatkalta palaava aviopari joutuu auto-onnettomuuteen ja jää toipumaan läheiseen hyvinvointikeskukseen. Luksusresortissa Karon ja Riston kireät välit venyvät äärirajoille. Karo muistaa onnettomuudesta eri asioita kuin Risto ja muutakin outoa alkaa tapahtua. Karo haluaisi jo kotiin, mutta Ristolle ikuinen Lapin-loma näyttää maistuvan viinan ohessa.

Rajamaa on tiivis psykologinen romaani, jonka keskiössä on vallankäyttö ja parisuhdeväkivalta. Jo ensimmäisellä sivulla käy ilmi lopputulema. Romaani siis kertoo siitä miten ja miksi siihen tilanteeseen päädytään. Kirjaa mainostetaan trillerimäiseksi, mutta varsinaisia jännitysmomentteja saa hakea, painostavaa tunnelmaa löytyy kyllä. Sivuhenkilöissä on erilaisia kohtaloita. Lomakylän lääkäri odottelee eläkepäiviä ja harrastaa seksileikkejä paikan kylmäkiskoisen pomonaisen kanssa. Vastaanottovirkailijana toimiva Sinikka on äitinsä kanssa muuttanut paikkakunnalle pakon edessä ja vihaa työtään. Sinikka onnistuu nostamaan itse itsensä edullisempaan tilanteeseen, se oli kirjan yleisen synkkyyden keskellä mukava toivon pilkahdus. Myös Karon suhde poikansa Johannekseen oli kiinnostava sivujuonne.

Kirjan takakannessa romaania mainostetaan näin: Twin Peaks kohtaa Nukkekodin trillerimäisessä esikoisromaanissa. En aivan tavoittanut mitään näistä viitteistä. Tunnelma on hyvin tympeä läpi romaanin ja koko henkilögalleria täynnä toinen toistaan vastenmielisempiä tyyppejä. Esikoisromaaniksi Rajamaa on siinä mielessä ansiokas, ettei Kokkonen sorru yliselittämään asioita vaan luottaa lukijaan ja valitsemaansa tyyliin. Lyyrikon kokemus näkyy napakassa ilmaisussa ja tyyli pysyy elegantisti kasassa läpi romaanin, se ei vain nyt täysillä purrut minuun. Takaraivossa pyöri koko lukukokemuksen ajan kysymys: miksi? Erikoinen ja yllättävä romaani Kokkoselta. Komean kannen on muuten suunnitellut bändikaveri Joel Melasniemi.

Terhi Kokkonen:
Rajamaa
Otava 2020
Kirjastolaina

Muissa blogeissa:
Kirjakaapin kummitus
Kirjasähkökäyrä
Kirjavinkit
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Elena Ferrante: Amalian rakkaus

Erin Kelly: Älä jää pimeään

Tuuli Salminen: Rannalla poika

Leïla Slimani: Kehtolaulu

Marjo Heiskanen: Mustat koskettimet

Seuraa Kirjaluotsia

esikoisromaani Lappi Otava parisuhdeväkivalta psykologinen trilleri Rajamaa Terhi Kokkonen