Saima rakasti sanoja melkein yhtä paljon kuin minä, mutta hänelle ne olivat kuin hitaasti sulavia makeisia, joita hän piteli suussaan. Hänelle sanat olivat pehmeitä ja hyviä, kun taas minä tunsin niiden terävät kulmat. Jotkut sanat kun käänsi, ne muuttuivat itsensä vastakohdiksi ja vastaan tuli kamalaa ja rumaa. En halunnut että Saima ikinä kohtaisi sellaisia sanoja.

Siksi en kertonut hänelle solmuruoskasta, jota äiti toisinaan käytteli. Toistin sen sijaan tutut sanat, joita hän imi itseensä ahnaasti. Akaasia, palmu, rypäle, melooni, viikuna. Hänelle ne kertoivat eksoottisesta maasta, joka oli niin toisenlainen kuin Suomi, että sitä oli melkein mahdoton kuvitella. Meidän yhteinen lempisanamme oli Valaskalalahti. Se oli pitkä ja naurettava. Hoimme sitä peräjälkeen niin nopeasti kuin pystyimme, kunnes kieli meni solmuun.

– Nyt riittää, minä huokaisin ja heittäydyin sängylle.
– En jaksa enää kertoa.

Vappu Kannas: Rosa Clay

Viime vuosina kotimaisessa kirjallisuudessa on nostettu historian uumenista esiin yhä enemmän naisten tarinoita. Moni taiteilija, kirjailija tai presidentin puoliso on saanut uuden elämän fiktiitivisenä tulkintana. Vappu Kannas nostaa esikoisromaanissaan esiin monella tapaa poikkeuksellisen historiallisen henkilön. Rosa Clay pohjautuu ensimmäisen afrosuomalaisen naisen vaiheisiin Suomessa. Rosa Clay (1875-1959) kasvoi suomalaisten lähestyssaarnaajien ylläpitämällä koululla Ambomaalla, josta Weikkolinit toivat hänet 13-vuotiaana Suomeen. Ankarat kasvattivanhemmat halusivat tehdä Rosasta lähetystyönsä menestyksen mallin ja kierrättivät tyttöä esiintymässä turuilla ja toreilla. Toisaalta he myös tarjosivat Rosalle mahdollisuuden kouluttautua. Rosa opiskeli Sortavalan seminaarissa ja toimi kansakoulun opettajana mm. Mustinlahdessa ja Tampereella. Hän oli myös hyvin musikaalinen ja johti kuoroja, näytteli ja lauloi konserteissa. Vuonna 1904 hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa toimi suomalaissiirtolaisten yhteisössä aktiivisena kulttuurivaikuttajana.

Kannas keskittyy romaanissaan Rosan vaiheisiin Suomessa nuorena naisena, takaumissa käväistään myös lapsuuden Ambomaalla. Romaanin ytimessä on Rosan sisäinen maailma, kokemukset ulkopuolisuudesta ja kuulumattomuudesta, toisten katseiden kohteena olemisesta. Rosan tietoisuus erilaisuudestaan kasvaa vähitellen, samalla muistot elämästä Afrikassa ja oikeasta äidistä haalistuvat tavoittamattomiksi. Romaanin alussa Rosa saa tietää lähdöstään seminaariin ja kasvattivanhemmat tuntuvat olevan helpottuneita päästessään hänestä eroon. Rosan on taas hyvästeltävä yksi kodintapainen ja löydettävä paikkansa uudessa ympäristössä, jossa hän erottuu räikeästi muista pelkällä olemuksellaan. Erilaisuuden paino seuraa minne tahansa menee, mutta Rosa ottaa solvaukset tyynenä vastaan. Hän pyyhkii taululta sanat AMBOMAN IHIME ja toteaa, että savolaislapset tarvitsevat vielä apua oikeinkirjoituksen kanssa. Mutta sattuuhan se, ihmissyöjäksi haukkuminen ja neekeriakoittelu. Sattuu lähes yhtä paljon kuin kasvattiäidin solmuruoskan läiskäisyt.

Jos minulla olisi yhtä upea hattu kuin Rosalla kirjan kansikuvassa, nostaisin sitä Vappu Kannakselle siitä, että hän on rohjennut tarttua aiheeseen ja onnistunut luomaan Rosa Clayn elämäntarinan innoittamana koskettavan ja eheän romaanin. Rohkeutta on tarvittu, sillä nykyään kulttuurisen omimisen syytös tuntuu lankeavan heti kun nostaa kirjansa aiheeksi yhtään omasta elinpiiristä poikkeavan henkilön. Kun kaiken lisäksi kertoo oikeasti eläneestä henkilöstä, on oltava erityisen tarkkana. Kannas on selvästi paininut tämän haasteen parissa ja ratkaissut ongelman elegantisti. Sen lisäksi että Rosaa lähestytään kunnioittaen, kirjailija on tasoittanut tannerta kirjoittamalla itsensä sisään kirjaan. Noin puolivälin paikkeilla kirjailijan ääni alkaa kommentoida kerrontaa ja pohtia omaa vastuutaan oikeasti eläneen ihmisen tarinan kertojana. Alkuun tällainen näkymättömän seinän kaataminen tuntui väkivaltaiselta, tarinan lumouksen tahalliselta rikkomiselta, mutta Kannas tekee senkin niin proosallisesti, etten jaksanut kauaa paheksua. Onhan se kiinnostavaa kurkistaa myös kirjailijan työskentelyprosessiin. Näissä osioissa Kannas myös perustelee tekemiään ratkaisuja, kuten sitä miksi keksi Rosalle aivan toisenlaisen rakkaustarinan kuin huhut kertovat.

Kannas kirjoittaa kauniisti ja kiireettömästi tunnelmoiden. Romaani on kudelma tuokiokuvia, joissa Rosa yrittää elää niin tavallista elämää kuin hänen sijassaan on mahdollista. Kävelyt luonnon helmassa, keskustelut opiskelutoverin kanssa ompelusten äärellä ja laulaminen kuorossa tuovat iloa Rosan elämään. Yritän luoda ympärillesi pehmeää tunnelmaa, kuin leipoisin sinut sisään piirakkaan. Ei se voinut olla pelkkää kurjuutta, niin kuin ei mikään elämä ole, Kannas kirjoittaa puhutellen päähenkilöään. Moni asia poikkeaa romaanissa Rosan todellisesta elämästä ja Kannas pyrkii tuomaan esiin missä kohdin on muuttanut aikajanaa tai keksinyt tapahtumia. Toisaalta mukana on myös suoria lainauksia esimerkiksi kasvattiäiti Ida Weikkolinin muistelmista, jotka eivät jätä arvailujen varaan hänen kyvyttömyyttään rakastaa erilaista lastaan. Sen ajan suomalaisten tietämättömyys ja ennakkoluulot aukeavat myös lyhyistä lainauksista WSOY:n vuonna 1899 julkaisemasta Maantiedon oppikirjasta, jossa mm. kerrotaan: Luonteeltaan neekerit ovat lapsellisia ja kevytmielisiä. Joutuikohan Rosa itse opettamaan lapsia tuon kirjan pohjalta? Onneksi Kannas jättää Rosan toiveikkaaseen olotilaan, laivamatkalle kohti vapautta. Hän haaveilee häviämisestä. Siitä että saisi kadota väkijoukkoon, eikä kukaan huomaisi eroa.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 17 – Tutkijan kirjoittama kirja. Vappu Kannas on kirjallisuudentutkija ja L. M. Montgomeryn päiväkirjoista väitellyt filosofian tohtori.

Vappu Kannas:
Rosa Clay
S&S 2020
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Reader, why did I marry him?

Sinua voisi myös kiinnostaa

Vappu Kannas: Kimalaisten kirja

Vappu Kannas: Kirjeitä Japaniin

Kayo Mpoyi: Virtaavan veden sukua

Petina Gappah: Pimeydestä loistaa valo

Johanna Laitila: Lilium regale

J. Pekka Mäkelä: Hunan

Minna Rytisalo: Rouva C.

Seuraa Kirjaluotsia

afrosuomalalaiset esikoisromaani helmethaaste Rosa Clay S&S ulkopuolisuus Vappu Kannas