menu Menu
J. Pekka Mäkelä: Hunan
Kotimainen kaunokirjallisuus, Like, Mäkelä J. Pekka, Suomi 16/11/2018 0 kommenttia
Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin Edellinen Noora Vallinkoski: Perno Mega City Seuraava

Ainoa mitä täällä kuulee on minun lukemiseni ääni. Tuntuu kummalliselta kuulla ja tuntea millainen ääni tästä kehosta lähtee. Ei se ole minun ääneni – ei minulla ole ääntä – eikä se ole kuolleen tytönkään ääni. Se on jonkun ihan muun ääni. Ehkä joku kuolleista on sittenkin päässyt minun sisääni ja puhuu tällä keholla. Tai sitten se on se, mitä kuolleen tytön äiti sanoo hirviöksi. Kyllä, hän sanoo, se se on. Päästä meidät sisään, hän sanoo, me estämme sitä kasvamasta. Kuolleen tytön äiti anelee ja yrittää tehdä kauppaa. Hän sanoo että jos päästän heidät sisään, minun ei tarvitse enää täyttää itseäni kirjojen tarinoilla, koska heillä on omia mitä he kertovat, ilman kirjoituksia. Mutta en minä halua enkä uskalla. Pelkään heitä yhtä paljon kuin niitä kasvottomia miehiä, joilla on univormut ja aseita. Kasvottomien miesten ääni kuuluu joka päivä laaksosta, ja toisinaan heitä tulee tänne vuorelle saakka. Heillä on eri päivinä erivärisiä vaatteita – toisinaan vihreitä, toisinaan kellanruskeita – mutta kaikilta puuttuu kasvot.

Kun tämän vuoden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin viime perjantaina, joukossa oli yksi kirja jota olin juuri palauttamassa kirjastoon – lukemattomana. Olin hartaasti odottanut J. Pekka Mäkelän Hunania, jonka varausjono kirjastossa oli pitkä jo ennen ehdokkuutta. Kirjamessujen jälkeen luettavien listani on kuitenkin ollut aivan mahdoton enkä millään ole ehtinyt lukea määräajassa kaikkia lainaamiani kirjoja. Päätin kuitenkin viivyttää Hunanin palauttamista viikonlopun yli, sillä nyt kirjasta on varauksia jo yli 500. Viikonloppu menikin mukavasti, kun ahmin 550-sivuisen suurteoksen kahdessa päivässä.

Hunan kertoo suomalaisten lähetyssaarnaajien työstä ja elämästä Kiinassa vuosina 1935-1946. Kirjan tapahtumat perustuvat Mäkelän kummitädin Helvi Södermanin aitoihin päiväkirjamerkintöihin, joita Mäkelä on hieman editoinut luettavuuden parantamiseksi ja muuttanut joitakin nimiä fiktiiviseen tarinaan sopiviksi. Helvin autenttisten päiväkirjaotteiden lisäksi romaanissa on lukuisia muita kertojia, jotka ovat Mäkelän keksimiä. Fragmenttinen kerronta piirtää monisävyisen mutta tarinallisesti eheän kuvan julman sodan ja erilaisten aatteiden ristipaineessa elävien ihmisten elämästä. Japanilaisten hyökkäys Kiinaan tekee paikallisten ja muualta tulleiden elämästä kamppailua. Samalla suomalaisia painaa huoli omaisista, jotka kokevat oman sotansa kaukana Suomessa.

Matematiikanopettaja Helvi Söderman matkustaa laivalla Kiinaan vuonna 1935 täyttämään Mestarilta saamaansa kutsumustehtävää. Laivalla hän tutustuu sveitsiläiseen Johann Caspar Wolffiin, joka suunnittelee kirjoittavansa kirjan ja etsii samalla merkitystä elämälleen. Lähetysasemalla Helvin työkavereina toimivat Ilta Auermäki, joka kirjoittelee kirjeitä sulhaselleen Suomeen, sekä Arvi Mäkilä, jonka tulevien vuosien rankat kokemukset saavat etsimään totuutta ja jumaluutta muualtakin kuin kristinuskon piiristä. Paikallinen suurmies Lung Po-shan ei suostu kääntymään kristinuskoon, mutta antaa vaimojensa Ho-lienin ja Lin-linin osallistua lähetysaseman kokouksiin. Lähetysaseman hoiviin saapuu myös teinityttö Liu Chin-chih, jonka Johann Caspar Wolff on pelastanut pääkaupunki-Nankingissa japanilaisten häväistyä ja teurastettua tytön perheen. Pahasti traumatisoitunut ja vammautunut tyttö löytää vähitellen äänensä uudelleen. Lisäksi seurataan kahta paikallista poikaa, joista toinen liittyy kuomintangilaisiin, toinen kommunisteihin.

Mäkelä kirjoittaa väkevästi. Jokainen kirjan henkilöistä on syvästi inhimillinen, omalla tavallaan haavoittuva ja omanlaistaan kamppailua käyvä. Koska Helvin ääni nousee esiin lähinnä hyvin asiallisena pysyvän päiväkirjan kautta, hän jää lopulta etäisimmäksi. Kirjassa vihjataan, että lähetysasemalla toisten päiväkirjoja luettiin salaa. Ehkä se oli syynä Helvin pidättyväiseen ilmaisuun päiväkirjassaan. Tai ehkä hän vain oli sellainen. Hän tuntuu olleen vakaumuksessaan vahva, hyvin vaatimaton ja sitkeä nainen, joka selvisi uskonsa ja sinnikkyytensä voimin valtavista vastoinkäymisistä ja sodan raakuuksista ja hävityksestä. Toisaalta Helvin päiväkirjatyyli tuo mieleen oman isoäitini päiväkirjat, joita minulla oli kunnia päästä hiljattain lukemaan. Hänen merkintänsä sotavuosilta Suomessa sisälsivät samanlaista uskonnollisen vakaumuksen sävyttämää pidättyväisyyttä ja luottamusta siihen, että Taivaallinen Isä pitää huolen kaikesta. Hienoa, että Mäkelä on saanut kummitätinsä päiväkirjat käyttöönsä ja tehnyt niille kunniaa näin upealla tavalla.

On kiinnostavaa lukea toisen maailmansodan ajasta vaihteeksi Aasian perspektiivistä. Euroopan tapahtumat ovat vain kaukaista kohinaa taustalla, satunnaisia uutisia ja matkalla viipyneitä kirjeitä. Pääpaino on Aasian tapahtumissa ja ihmisissä, joita konfliktit siellä eri tavoin koskettivat. Idän ja lännen kulttuurit ja uskonnot ovat törmäyskurssilla, mutta väliin myös sulautuvat yhteen uusiksi perinteiksi ja aatteiksi. Japanilaisten miehitystä edelsi jo tasavaltalaisten ja kommunistien välinen sisällissota, joka jatkui toisen maailmansodan jälkeen japanilaisten antauduttua. Rauhan päiviä ei Kiinassa noina vuosina juurikaan nähty. Mikä ihme on saanut suomalaiset lähtemään Kiinan hankaliin oloihin levittämään kristinuskon ilosanomaa? Välillä Helvi ja Iltakin päivittelevät tehtävänsä ylivoimaisuutta. Kristittyjen määrä kiinalaisista oli tuolloin vain pisara meressä. Wikipedian mukaan vuonna 1949, kun ulkomaiset lähetyssaarnaajat karkotettiin maasta, siellä oli 700 000 kristittyä.

Hunanin moniääninen kerronta on vaikuttavaa. Ihmisten kohtalot limittyvät ja lomittuvat. Tarkkana kannattaa olla lukiessa, ettei tietyt yhteydet jää huomaamatta. Ahmimistyylinen lukutapa sopi tähän kirjaan. Jos lukemisessa olisi ollut suurempia aukkoja, tarinaa olisi saattanut olla vaikeampaa seurata. Kannattaa siis varata tarpeeksi aikaa uppoutua tämän upean romaanin maailmaan. Finlandia-ehdokkuutensa se on totisesti ansainnut.

J. Pekka Mäkelä: Hunan

J. Pekka Mäkelä: Hunan
Like 2018
Kirjastolaina

Muissa blogeissa:
Eniten minua kiinnostaa tie
Kirjavinkit
LM-mummin kirjastossa (kirjan Helvi on ollut Leena-Maijan matematiikanopettaja!)
Tuhansia sivuja
Täällä lukulampun alla

#finlandia Aasia Hunan J. Pekka Mäkelä Kiina Like toinen maailmansota


Edellinen Seuraava

Vastaa

keyboard_arrow_up