Nyt olen tällainen. Kai jotenkin viallinen.
Kunpa voisin vain istua Lassen sylissä suukottelemassa ja kuuntelemassa musiikkia ja keskustelemassa. Kunpa Lasse ei haluaisi niin usein, tai kunpa voisin kelata sen kohdan yli.
Koska sitten jälkikäteen kaikki on niin hyvin. Kun makaamme vieretysten kapeassa sängyssä, kun Lasse vetää minut kainaloonsa ja silittää hiuksiani, eikä sillä ole kiirettä nousta. Silloin minusta tuntuu kokonaan lämpöiseltä.
Lassen käsivarressa on violetti mustelma, ranteessa verisuonet sinertävät ihon alla ja vasen korvalehti on oikeaa pyöreämpi. Huoneessa haisee usein pinaattikeitolta, tiskialtaan pohjalla on munankuoria ja naakat kiiltävät naapuritalon katolla. Joskus suljemme silmämme ja nukahdamme hetkeksi, sitten heräämme, ensin toinen, sitten toinen, ja tuntuu ihmeeltä, että Lasse on edelleen siinä, että se hymyilee ja kysyy lempiasioistani ja haluaa tietää kaiken minusta: mistä näin painajaisia pienenä, millainen olin lapsena, mitä pelkään, mistä unelmoin, mihin haluaisin matkustaa, ketä ihailen. Me puhumme kaikesta muusta paitsi seksistä ja lapsista ja Armista, ja se päästää minut ajatuksiinsa, ja minä raotan samalla tavalla ovea sille, mutta valitsen tarkasti huoneet, joihin sen lasken.
Mietin edelleen, miten voisin kertoa Kuopiosta. Vielä ei ole myöhäistä. En vain pysty aloittamaan.

Susanne Maude: Ennen kuin unohdat

Susanne Mauden esikoisromaani Ennen kuin unohdat sijoittuu 60- ja 70-lukujen Turkuun ja kuvaa osuvasti tyttöjen välistä ystävyyttä, aikuiseksi kasvamista, adoptiota ja salaisuuksien painoa. Eeva ja Sirkku ovat lapsesta saakka tosi läheisiä ystäviä, kuin siskoksia. Sirkku tulee ongelmaperheestä ja viettää lähes kaiken vapaa-aikansa Eevan tasapainoisen perheen kotona. Ylioppilaskeväänä Eevan isä yllättäen kuolee ja äiti häviää suruunsa. Eeva yrittää oman surunsa keskellä tavoitella unelmaansa lääkäriksi opiskelusta, olihan se myös isän ja hänen yhteinen unelma. Mutta Eeva on myös intohimoinen nuori, joka haluaa nauttia kesästä Sirkun kanssa ja ensirakkauden huumasta ihanan Matin kanssa. Kesällä Eeva huomaa kuitenkin olevansa raskaana, mikä muuttaa kaiken. Eeva päättää kertoa lapsesta vain Sirkulle ja äidilleen ja antaa lapsen adoptoitavaksi. Täti järjestää kaiken Kuopiossa, jonne Eeva äitinsä kanssa muuttaa kunnes lapsi on syntynyt. Elämä ei kuitenkaan enää koskaan palaa ennalleen, on mahdotonta jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sirkkukin on tehnyt Eevan poissaollessa kavalan tempun ja ystävysten välille kasvaa ylittämätön kuilu. Eeva yrittää elää unelmaelämäänsä, valmistuu lääkäriksi ja menee naimisiin kiltin insinööri-Lassen kanssa, mutta jotain puuttuu. Hän ei saa kerrottua lapsia kaipaavalle Lasselle siitä, mitä Kuopiossa tapahtui.

Valitsin kuvituskuvaksi tuon Aurajoen yli menevän sillan, sillä kirjassa sillanrakennuksesta kiinnostunut Lasse kuvaa niin hienosti intohimoaan siltoihin: Että ihmiset osaa rakentaa tyhjän yli. Siltoja romaanissa yritetään rakentaa myös ihmisten välille, kurotetaan ystävän, rakastetun tai muun läheisen luo. Ihmissuhteissa sillanrakennusta kuitenkin häiritsevät monenlaiset tunnemöykyt: kateus, katkeruus, häpeä, pelko hylätyksi tai väärin ymmärretyksi tulemisesta ja tietysti salaisuudet, joilla on tapana jollain tapaa tulla julki. Tässä tarinassa salaisuuden kantajaksi joutuu myös pieni tyttö, jonka on mahdoton ymmärtää millaisia seurauksia sen paljastamisella voi olla. Romaani kuvaa hyvin myös sitä, miten jotkut osaavat toimia sillanrakentajina paremmin kuin toiset, osaavat antaa anteeksi, päästää irti ja mennä eteenpäin. Joitain asioita ei vaan voi unohtaa, vaikka kirjan nimessä niin uhataankin.

Ennen kuin unohdat on esikoisromaani, joka ei ehkä yllätä juonellaan tai teemojensa omaperäisyydellä, mutta on todella taidokas ja varma kerronnaltaan, mikä tekee tästä ihmissuhdetarinasta nautinnollista luettavaa. Henkilökuvaus on tarkkaa ja dialogi vaivatonta. Olen itse syntynyt 70-luvun lopulla, joten romaanin ajankuva edustaa enemmän omien vanhempieni nuoruutta. Nuorten biletys tuntui tässä kuitenkin niin ajattomalta, että unohdin välillä lukevani 50 vuotta vanhoista ajoista. Olihan se kuitenkin seksuaalisen vapautumisen aikaa. Romaani sijoittuu aikaan, jolloin aborttilainsäädäntöä viimeksi uusittiin. Sitä edellinen laki oli vuodelta 1950, jota taas käsitellään Anni Kytömäen Finlandia-palkitussa romaanissa Margarita. Tämä oli siis hyvää jatkumoa teemalle.

Susanne Maude:
Ennen kuin unohdat
Gummerus 2020
Ennakkokappale

Muissa blogeissa:
Anun ihmeelliset matkat
Kirjanmerkkinä lentolippu
Lumiomena
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Anni Kytömäki: Margarita

Saara Cantell: Kesken jääneet hetket

Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade

Suvi Vaarla: Westend

Noora Vallinkoski: Perno Mega City

Seuraa Kirjaluotsia

60-luku 70-luku adoptio aikuistuminen Ennen kuin unohdat esikoisromaani Gummerus perhesalaisuudet Susanne Maude Turku ystävyys