#elämäkertakaikkiaan #naistenviikkohaaste autofiktio avioliitto dekkari dystopia englanninkielinen Englanti esikoiskirja esikoisromaani espanjankielinen Gummerus helmet2021 helmet2022 helmet2023 helmet2024 helmet2025 helmethaaste historiallinen romaani ihmissuhteet Irlanti kasvutarina Keltainen kirjasto klassikko kuolema maahanmuutto mielenterveys muistelmat naisen asema Otava perhe perheet perhesalaisuudet rakkaus siirtolaisuus sota suru Tammi toinen maailmansota WSOY Yhdysvallat yksinäisyys ystävyys äitiys äänikirja
Kuvat:
iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018-2026
Harri Hertell: Tiedän sen olevan rakkautta
Päivät toistensa kaltaisiakuin samaa loputonta lumisadettakatselen sitä muttaen enää näe maisemaa tai itseäni […] naurun täyttäminä ja levottomina iltoinaluottaa että tulee vielä aikajolloin kaikki on mahdollistajos vain muistamme silloinkintoinen toisiamme rohkaista. Harri Hertell: Tiedän sen olevan rakkautta Enostone kustannus muisti minua Harri Hertellin uudella runoteoksella Tiedän sen olevan rakkautta, juuri kun etsin runokirjaa Helmet-haastetta varten. […]
Akseli Heikkilä: Hiljainen vieras
Ikkunan ohuesta heijastuksesta näen, kuinka Tuomas irrottaa otteensa minusta. Hän kertoo keittävänsä meille teetä ja varmistaa, että saan edelleen juoda vihreää teetä ennen kuin menee keittiöön. Minä olen raskaana ja siksi en ole yksin. Ehkä minua vainoaa syyllisyys, mutta sen kanssa olen elänyt niin kauan kuin saatan muistaa. Ei tämä tunne johdu myöskään pihamaalla vaeltaneesta […]
Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa
Lotta halusi, että viemme Alman päiväkotiin, vaikka olisimme voineet ihan hyvin viettää mukavan vapaapäivän kolmestaan. Ylimääräiset vapaapäivät kuitenkin häiritsevät Lotan mukaan Alman ryhmäytymistä, hän kun tutustuu toisiin kuulemma niin hitaasti. Me noudatamme totta kai Lotan toivetta, vaikka Vuokko jupiseekin, että harvassa ovat ne päivät, jotka saamme lapsenlapsiemme kanssa viettää. Hän olisi halunnut nähdä, miten Alma […]
Viola Ardone: Lasten juna
Käännyn käytävällä ja palaan kohti omaa osastoani. En mene sisään. Käytävässä on istuin, istun sille ja nojaan otsani ikkunaan. Ulkona on pimeää, mitään ei näy. Missähän me nyt olemme, kuinka kaukana kotoa ja kuinka pitkän matkan päässä määränpäästä, mikä se sitten onkaan. Lasi on kylmä ja kostea ja kasvoni tuntuvat märiltä. Parempi niin: jos minua […]
Douglas Stuart: Young Mungo
Mungo raised his hand to wave up at the window but Mo-Maw glowered down at him. He must have seen her face harden, or perhaps he thought waving was childish, because he aborted the gesture and grasped a fistful of air, which made him seem like a drowning man. In his baggy shorts and his […]
Ann-Helén Laestadius: Varkaus
Kaikki olivat odottaneet ja silloin tällöin varovasti kyselleet, tulisiko Elsa mukaan poroaidalle. Nástegallun kuoleman jälkeen hän ei ollut käynyt kertaakaan ruokkimassa poroja. Kun Elsa lopulta pani sukset jalkaan sen päivän jälkeisenä aamuna, jona he olivat turhaan odotelleet poliisia, isä ja äiti katsahtivat toisiinsa, mutta eivät sanoneet mitään. ”Taidan hiihtää aidalle”, Elsa sanoi. ”Etkö tulisi myöhemmin […]
Petra Forstén: Kadonneet tytöt
Ellen haluaa, että onnistun pysymään Laumassa.Niin hän oli sanonut. Ja siksi oli erityisen tärkeää muistaa, mitä hän oli sanonut. Miten saada parhaiten Lauman huomio. Pitää olla jotain omaa, jotain mikä estää Laumaa haukottelemasta ja tylsistymästä ja jatkamasta matkaa. Aloita keskeltä. Aloita siitä kohdasta, jossa on pimeää energiaa. Pitää olla tilanne. Jotain mistä ei heti saa […]
Riikka Ala-Harja: Tämä ei ole tv-sarja
– Onks sulla Alaharja mielessä että millanen sarja? Haapkylä kysyy. Alaharja hiljenee. Ei, ei Alaharja ole miettinyt. Sarja kuin sarja. Tärkeintä olisi kirjoittaa mahtava telkkarisarja eikä tehtailla enää yhtään romaania. Lopettaa kompastelevien kirjojen kirjoittaminen. Sarjat on paljon houkuttelevampia, mukaansatempaavampia kuin kirjat. Ja kun heidän sarjansa ilmestyisi, koko maa puhuisi siitä, sillä kaikki keskustelevat tv-sarjoista koko […]
Edellinen sivu Seuraava sivu