menu Menu
Édouard Louis: Kuka tappoi isäni
Käännöskirjallisuus, Louis Édouard, Ranska, Tammi 27/02/2022 2 kommenttia
Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo & Viedään äiti pohjoiseen Edellinen Sayaka Murata: Earthlings Seuraava

Hollande, Valls, El Khomri, Hirsch, Sarkozy, Macron, Bertrand, Chirac. Sinun kärsimystarinallasi on monta nimeä. Elämäntarinasi on tarina näistä ihmisistä, jotka yksi toisensa perään musersivat sinut. Sinun kehosi tarina on tarina näistä nimistä, jotka yksi kerrallaan tuhosivat sen. Sinun kehosi tarina on syytös, joka kohdistuu poliittiseen historiankirjoitukseen.

Édouard Louis: Kuka tappoi isäni

Édouard Louis on tullut tunnetuksi nykypäivän ranskalaisen työväenluokan kuvaajana. Omakohtaisissa romaaneissaan hän käsittelee eriarvoisuutta ja homofobiaa niin ranskalaisessa yhteiskunnassa kuin omassa perheessään. Esikoisromaanissaan Ei enää Eddy hän kuvasi kasvuaan heteronormatiivisessa ympäristössä, jossa oma isäkin piti häntä tyttömäisenä ja heikkona. Romaanissa Väkivallan historia Louis loi ravisuttavaa autofiktiota kokemastaan raiskauksesta ja pahoinpitelystä. Nyt Keltaisen kirjaston sarjaan liittyy kolmas suomennos Kuka tappoi isäni. Romaanissa on vain 73 sivua ja sen lukee puolessa tunnissa. Aihe on kuitenkin massiivisen suuri ja sanat vyöryvät lukijan tajuntaan voimalla.

Kuka tappoi isäni on pojan yritys ymmärtää lapsuuden tuomitsevaa ja ankaraa isää, joka on nyt hauras ja sairas vanhus vaikka onkin vain viisikymppinen. Ymmärtääkseen isää, hänen on tutkittava niitä tekijöitä, jotka muovasivat isästä sellaisen kuin hän on. Mitä enemmän poika asiaa kaivaa, sitä suuremmaksi viha yltyy. Ei kuitenkaan isää kohtaan, vaan yhteiskuntaa, joka vie työläisiltä mahdollisuudet hyvään elämään ja ajaa köyhyyteen, katkeruuteen ja häpeään. Romaanista muodostuu herkkä rakkaudenosoitus isälle, jota on vaikea rakastaa, ja samalla vimmainen luokkayhteiskunnan kritiikki ja puheenvuoro sorrettujen vähäosaisten puolesta. Huutia saavat monet poliitikot, joita Louis syyttää suoraan kuolemaa tekevän isänsä tilanteesta.

Kuuntelin samaan aikaan äänikirjana ruotsalaisen Karin Smirnoffin romaaneja Lähdin veljen luo ja Viedään äiti pohjoiseen, jossa yritetään myös rimpuilla irti osattomuuden, alkoholismin ja väkivallan raskaasta perinnöstä. Osa siinä onnistuu, mutta valitettavan usein vanhempien toimintamallit ja asenteet siirtyvät polvelta toiselle. Édouard Louis on itse onnistunut tekemään luokkahypyn ja kääntämään elämänsä suunnan toisenlaiseksi. Siinä suuri tekijä on ollut mahdollisuus koulutukseen, jota hänen isällään ei ollut.

Hyvin tiiviissä muodossa Louis osaa ilmaista isoja teemoja ja tunteita. Pidin enemmän kirjan alkupuolesta, jossa Louis käsittelee suhdettaan isään ja jakaa lapsuusmuistojaan. Loppupuolen poliittinen pamfletti on tiukkaa asiaa, mutta kirjallisesti vaikutuin enemmän alun herkkyydestä. Kirjan pohjalta tehdyn monologinäytelmän piti tulla tammikuussa Espoon kaupunginteatteriin amsterdamilaisen ITA-ensemblen vierailuna, mutta koronarajoitusten takia nekin näytökset peruttiin. Mitähän mieltä Louis olisi Suomen kulttuurialaa näivettäneistä rajoitustoimista!

Helmet-lukuhaaste 2022:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 26 – Kirja liittyy kansalaisaktivismiin.

Édouard Louis:
Kuka tappoi isäni
Qui a tué mon père (2018),
suom. Lotta Toivanen
Tammi 2022
Kirjastolaina

Muissa blogeissa:
Kirja vieköön!
Kirjavinkit
Mitä luimme kerran
Mummo matkalla
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

autofiktio Édouard Louis helmet2022 helmethaaste isät ja pojat Keltainen kirjasto Kuka tappoi isäni osattomuus yhteiskuntakritiikki


Edellinen Seuraava

Vastaa

  1. Ostin juuri Suomalaisen pokkarialesta Louisin esikoisromaanin. Saa nähdä, milloin tartun siihen. Vähän pelottaakin, kun aiheet ovat niin rankkoja.

keyboard_arrow_up