menu Menu
Rachel Cusk: Toinen paikka
Cusk Rachel, Iso-Britannia, Käännöskirjallisuus, Kustantamo S&S 25/11/2021 2 kommenttia
Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän Edellinen Marilynne Robinson: Lila Seuraava

Minä istuin hievahtamatta ja katsoin L:ää ensimmäisen kerran kunnolla. Miten voisin kuvailla häntä sinulle, Jeffers? Ihmisten ulkonäöstä on vaikea sanoa mitään sen jälkeen, kun heidät on oppinut tuntemaan – paljon helpompaa on kertoa, millaista heidän lähellään on olla! Kun itätuuli puhaltaa marskimaalla, se saa kaiken tuntumaan kylmältä ja uhittelevalta, silloinkin kun ilma on lämmin – no, L oli vähän niin kuin itätuuli, ja tuulen tavoin hän asettui yhteen paikkaan ja alkoi puhaltaa. Toinen seikka jonka hänestä voin sanoa on se, että hänen seurassaan kysymys mieheydestä ja naiseudesta tuntui jotenkin teoreettiselta, varmaankin siksi että hän itse hylkäsi konventiot niin näkyvästi. Toisin sanoen hän horjutti automaattisia käsityksiä siitä, mitä naiset ja miehet ovat.

Rachel Cusk: Toinen paikka

Rachel Cuskin Ääriviivat-trilogia teki niin suuren vaikutuksen, että suurin odotuksin tartuin Cuskin tuoreeseen romaaniin Toinen paikka. Kyseessä on siis ensimmäinen itsenäinen romaani Cuskilta tuon trilogian jälkeen. Kirjan kansiliepeessä kerrotaan, että teos on saanut inspiraationsa taidemesenaatti Mable Dodge Luhanin muistelmateoksesta Lorenzo in Taos, joka kertoo D. H. Lawrencen jännitteisestä vierailusta Luhanin residenssissä. Kun en tätä teosta tunne, romaanin tulkinta jää väistämättä vajaaksi. Haitanneeko tuo, toimiihan Toinen paikka myös ilman taustatarinaansa. Kirjan tunnelma on jännitteinen, paikoin trillerimäisen painostava, ja minäkertojan sepustusta seuraa kasvavan ihmetyksen vallassa.

Nainen kutsuu kuuluisan taiteilijan marskimaalla sijaitsevan kotinsa vierastaloon työskentelemään. Hän ei tunne taiteilijaa, mutta on joskus vuosia aiemmin vaikuttunut tämän taiteesta ja toivoo miehen läsnäolon jotenkin kirkastavan omaa olemistaan. Yllättäen taiteilija L ottaa kutsun vastaan, mutta hänen saavuttuaan käy heti ilmi, ettei vierailu tule sujumaan odotetuissa tunnelmissa. L on ottanut lupaa kysymättä mukaansa nuoren ja röyhkeän kaunottaren Brettin. Mies myös käyttäytyy torjuvasti ja uhmakkaasti ja linnoittautuu Toiseksi paikaksi kutsuttuun vierastaloon. Harvat kohtaamiset taiteilijan kanssa sysäävät naisen yltyvään epävarmuuteen ja saavat sotkuun myös suhteet aviomies Tonyn, aikuisen Justine-tyttären ja tämän miesystävä Kurtin kanssa.

Jää jokseenkin mysteeriksi, miksi tämä demoninen taiteilijanero päättää terrorisoida henkisesti hänelle residenssiä tarjonnutta naista. Hän ei edes suostu maalaamaan naisesta kuvaa, kaikki muut läsnäolijat kyllä kelpaavat malliksi. Nainen taas kompastuu kaikkiin psykologisiin ansoihin ja avustaa auliisti oman itsetuntonsa nakerrusprojektissa. Hän kärsii erityisesti siitä, ettei L näe häntä, ei edes suostu katsomaan saati olemaan lähellä. Ikään kuin öykkäröivän taiteilijan arvosteleva katse olisi arvokkaampi kuin vaikka oman aviomiehen tai tyttären rakastava katse. Psykologisen trillerin tapaan draama syntyy ennen kaikkea henkilön omasta vääristyneestä tulkinnasta, oletuksista ja odotuksista, jotka menevät pahasti ristiin todellisuuden kanssa. Kirjallaan Cusk myös kysyy, missä menee taiteen rajat ja millaista käytöstä voi taiteen nimissä sallia.

Teoksen suomentaja Kaisa Kattelus on taas tavoittanut hienosti Cuskin kerronnan erityisyyden, jota on aina yhtä vaikea kuvailla. Se on toisaalta suoraa ja kirkasta ja samalla monia merkityksiä jää ikään kuin verhon taa, josta niitä voi yrittää väläyksenomaisesti tavoittaa. Yleensä Cuskin kerronnassa kuva kertojasta piirtyy muiden ihmisten kautta ja sivullisten tarinat ovat pääosassa. Tämä romaani on siinä suhteessa keskittyneempi ja kertojan rooli aktiivisempi. Kokonaisuus jää kuitenkin arvoitukseksi, niin kuin jää myös Jeffers, jota kirjan nainen toistuvasti kirjemuotoisessa tekstissään puhuttelee. Ymmärrät varmasti, Jeffers, että henkilöllisyytesi ja suhteesi kertojaan jäi nyt vähän rassaamaan tätä lukijaa. Olisitko niin ystävällinen, Jeffers, että kertoisit kuka olet. Tai jos joku muu keksi Jeffersin mysteerin, ole hyvä ja jaa tietosi minullekin, vaikka kommenteissa. Toinen paikka haastoi, mutta antoi myös paljon. Ajatteletko sinä näin, Jeffers?

Rachel Cusk:
Toinen paikka
Second Place (2021),
suom. Kaisa Kattelus
S&S 2021
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Reader, why did I marry him?
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

nähdyksi tuleminen psykologinen romaani Rachel Cusk taiteilijuus Toinen paikka valta


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Mable Dodge Luhanin teoksessa v. 32 oli myös Jeffers, runoilija, jolle tekijä kirjoitti. Kiitos Cuskin kirjan osuvasta käsittelystä.

    1. Kiitos tiedosta! Jotain sen suuntaista ajattelinkin. Paljon tasoja jäi ymmärtämättä, kun en tunne tuota Luhanin teosta. Cuskia on silti aina ilo lukea!

keyboard_arrow_up