Here and there, solo spires rise above the giants’ chorus. They look like green thunderheads, or rocket plumes. From below, the tallest neighbors read like mid-sized incense cedars. Only now, seventy yards above the ground, can Nicholas gauge the true size of these few old ones, five times larger than the largest whale. Giants march down into the ravine the three of them climbed last night. In the middle distance, the forest broadens into denser, deeper blue. He has read about these trees and their fog. On every side, trees lap at the low, wet sky, the clouds they themselves have helped to seed. Skeins of aerial needles – knobbier and more gnarled, a different thing from the smooth shoots growing at ground level – sip the fog banks, condensing water vapour and sieving it down the sluices of twigs and branches. Nick glances upstairs into the kitchen, where their own water-catchment system works away, running droplets into a bottle. What struck him as ingenious last night – water for nothing – turns crude compared to the tree’s invention.

Nicholas watches the drama as if thumbing an infinite flip-book. The land unfolds, ridge beyond ridge. His eyes adjust to the baroque abundance. Forests of five different shades bathe in the mist, each one a biome to creatures still to be discovered. And every tree he looks on belongs to a Texas financier who has never seen a redwood but means to gut them all to pay off the debt he took on to acquire them.

Richard Powers: The Overstory

Tämän vuoden Pulitzer-voittaja Richard Powersin The Overstory on yhtä runsas ja rehevä kuin kuvaamansa aihe, puut. Sen juuret ovat tukevasti kiinni tarinankerronnan ytimessä ja sen lehvästö kurottelee korkeuksiin, josta lukija katselee maailmaa uudistuneena ja täynnä ihmetystä. Miten ihmeellisten olentojen kanssa jaamme tämän planeetan ja miten sokeasti niiden joukossa kuljemme! Miten mitättömiä olemme verrattuna noihin ikiaikaisiin jättiläisiin ja miten vaivatta niitä kuitenkin tuhoamme! The Overstory on mammuttimainen, vehmas, moneen suuntaan oksiaan kurotteleva romaani, joka saa katsomaan ympärilleen uusin vihreänsävyisin silmin. Sen luettuaan ei voi olla hullaantumatta puihin.

Romaanin ensimmäinen osa esittelee yhdeksän ihmistä, joiden elämäntarinat linkittyvät eri tavoin puiden kanssa. Sukunsa maatilaa yksin asuttava Nicholas Hoel on kaupallisesti epäonnistunut taiteilija, jonka pihalla hänen isoisoisoisoisänsä istuttama kastanjapuu, suvun ylpeys ja seudun maamerkki, on kuolemassa. Mimi Man isä taas on Kiinasta paennut insinööri, joka tekee itsemurhan kotipihaan istuttamansa mulperipuun alla. Adam Appich rakastui lapsena hyönteisten maailmaan ja vartuttuaan kiinnostui psykologiasta. Hän tekee tutkimusta maailmanparantajista. Ray ja Dorothy Brinkman ovat aviopari, jotka vanhoilla päivillään löytävät syvemmän yhteyden toisiinsa ja maailmaan puiden välityksellä. Vietnamin veteraani Douglas Pavlicek on tullut puun pelastamaksi ja omistaa elämänsä vuorostaan puiden pelastamiseen. Intialaissiirtolaisten poika Neelay Mehta vammautuu pudotessaan puusta, mutta tekee menestyksekkään uran pelisuunnittelijana. Hänen luomansa virtuaaliset universumit saavat innoituksensa luonnosta. Patricia Westerford on kuulovammainen dendrologi eli puiden tutkija, joka onnistuu tutkimuksissaan selvittämään puiden ainutlaatuisen kyvyn kommunikoida keskenään. Hänen tutkimuksiaan ensin pilkataan, kunnes vuosien kuluttua muutkin tutkijat päätyvät samaan lopputulemaan. Olivia Vandergriff on nuori opiskelija, joka saamansa sähköiskun seurauksena uskoo kuulevansa viestejä korkeimmilta voimilta. Ne kertovat hänelle, että kaikkein ihmeellisimmät neljän miljardin vuoden aikaisen elämän tuottamista asioista tarvitsevat hänen apuaan.

Kirjan edetessä näiden ihmisten elämänpolut alkavat risteytyä toistensa kanssa. He kaikki kokevat tavalla tai toisella herätyksen siitä, että elintärkeä ja arvokas mutta useimmille ihmisille näkymätön maailma on vaarassa kadota. Etenkin heitä yhdistää huoli Kalifornian ja Oregonin punapuumetsistä, joita uhkasi 90-luvulla täydellinen tuho puuteollisuuden avohakkuiden vuoksi. Punapuut voivat kasvaa yli sata metriä korkeiksi ja elää yli 2000 vuotta vanhoiksi. Niiden massiiviset hakkuut johtivat 90-luvulla Timber Wars -nimellä kulkevaan protestiliikkeeseen, jossa aktivistit käyttivät äärimmäisiäkin toimia estääkseen puiden kaatamisen. Osa kirjan henkilöistä osallistuu tällaiseen aktivismiin, joka johtaa lopulta rikollisiin tekoihin ja odottamattomaan onnettomuuteen. Vuosikausia he kantavat tekojensa taakkaa ja toisaalta pöyhivät niiden moraalista maaperää. Missä menee rajat, kun tavoitteena on suojella koko ihmiskunnalle ja planeetalle elintärkeitä organismeja? Aktivistien omistautuminen tehtävälleen on kunnioitettavaa. Valitsemassani lainauksessa (yllä) kaksi henkilöistä viettää yli vuoden korkealla punapuussa estääkseen raivauskoneita kaatamasta sitä.

Eräs kirjan henkilöistä sanoo, että nykyihmiset ovat “kasvisokeita”, eivät tunne edes yleisimpiä puulajeja ympärillään tai ymmärrä niiden rikasta elämää. Konkreettisesti eivät näe metsää puilta saati itse puitakaan. Mitä kauemmaksi ihminen vieraantuu luonnosta, sen helpompaa siihen on suhtautua vain omiin tarkoitusperiin valjastettavana luonnonvarana, omaisuutena. Ymmärtämättömyys kasvien monimuotoisesta maailmasta johtaa kuitenkin siihen, että ihminen sahaa puun sijasta omaan nilkkaansa, tuhoaa samalla omaa elinympäristöään. Kirjan loppupuolella on perspektiiviä antava ajatusleikki. Jos planeettamme elämä tiivistettäisiin yhteen tuntiin, ihminen ilmaantuu vasta viimeisen neljän sekunnin aikana ja viimeisellä sekunnilla kaikki muu elämä planeetalla on valjastettu tämän yhden lajin selviämiseen. Siinäpä ajateltavaa.

Rikkaiden luontoteemojen lisäksi kirjassa on huippukiinnostavaa psykologista pohdintaa. Olen itse koulutukseltani sosiaalipsykologi ja minua ilahdutti löytää kirjasta viittauksia tunnettuihin sosiaalipsykologisiin tutkimuksiin. Yksi henkilöistä osallistui kohuttuun Stanfordin vankilakokeeseen, jossa tutkittiin ihmisen reagointia valtasuhteisiin vankilanomaisessa ympäristössä. Puolet koehenkilöistä määrättiin esittämään vanginvartijoita ja puolet vankeja. Koe keskeytettiin vain kuuden päivän jälkeen, kun vanginvartijoina toimivat koehenkilöt alkoivat kohdella vankeja yhä raaemmin. Kirjassa kokeeseen vangin roolissa osallistunut Douglas peilaa kokemusta monta kertaa myöhemmin elämässään ensin Vietnamin sodassa ja sitten vangittuna aktivistina.

Koska kirja on yksityiskohdiltaan ja kieleltään yhtä rikas kuin kuvaamansa aihe, koin sen lukemisen aluksi haastavana. Luen paljon englanniksi, mutta tähän tekstiin sisälle pääseminen tuntui vaikealta. Sitten keksin ratkaisun. Ensimmäistä kertaa sekä luin että kuuntelin samaa kirjaa yhtä aikaa. Asetin äänikirjan 1,75-kertaiselle nopeudelle ja pääsin aika lähelle omaa lukunopeuttani. Kun seurasin tekstiä ja kuulin sen samalla luettuna, pystyin keskittymään paremmin ja teksti aukeni aivan eri tavalla. Suosittelen kokeilemaan, se on myös loistava keino harjoitella vierasta kieltä. Aluksi tuntui oudolta, että lukemani teksti kuului päässäni vieraalla äänellä, mutta kun siihen tottui se oli aika hauskaa. Suzanne Toren on muuten ilmiömäinen lukija. Ensimmäistä kertaa päädyin selaamaan lukuaikapalvelun valikoimaa lukijan perusteella. Hän on lukenut äänikirjoja jo 30 vuotta, joten vaihtoehtoja löytyy. Siinäpä vinkki seuraavaan Helmet-haasteeseen: Äänikirja, jonka lukijasta pidät.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 8 – Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen. Toivon, että ihan jokainen lukisi tämän kirjan. Sen sanoma on yleismaailmallinen.

Richard Powers: The Overstory
William Heinemann 2018
& äänikirjaversio Cornerstone Digital 2018
Äänikirjan lukija: Suzanne Toren
Kirjastolaina &
kuunneltu Storytelista

Sinua voisi myös kiinnostaa

Richard Powers: Bewilderment

Diane Cook: The New Wilderness

Yuval Noah Harari: Sapiens – Ihmisen lyhyt historia | Kansallisteatteri: Sapiens

Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani

Annie Proulx: Laivauutisia

Morten A. Strøksnes: Merikirja

Maja Lunde: Mehiläisten historia

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja englanninkielinen helmethaaste luontoaktivismi Pulitzer puut Richard Powers The Overstory