menu Menu
Maja Lunde: Mehiläisten historia
Käännöskirjallisuus, Lunde Maja, Norja, Tammi 11/01/2017 0 kommenttia
Linda Olsson: Sisar talossani Edellinen Riitta Jalonen: Kirkkaus Seuraava

Pohjalta löysin kuningattaren, se oli merkitty muiden kuningatarten tavoin turkoosilla maalitäplällä. Sen ympärille kerääntyi lisää nuoria mehiläisiä, lapsia. Ne eivät tanssineet vaan olivat raukeita. Yksin. Hylättyjä. Äiti ja lapset olivat työläislauman hylkäämiä. Sen jonka olisi pitänyt huolehtia niistä. Hylättyjä kuolemaan.

Silmäsin maata pesän ympäriltä. Sielläkään ei ollut mitään. Ne olivat poissa.

Norjalaisen Maja Lunden ensimmäinen aikuislukijoille suunnattu romaani Mehiläisten historia on otettu hyvin vastaan kotimaassaan. Se voitti norjalaisten kirjakauppiaiden palkinnon vuonna 2015 ja Fabelprisenin (Norjan vuosittainen fantasiakirjapalkinto) vuonna 2016. Tuntematta tarkemmin mitä muita vaihtoehtoja palkinnon saajaksi olisi ollut, täytyy hieman ihmetellä valintaa. Vaikka Mehiläisten historia oli aiheeltaan ja lähtökohdiltaan mielenkiintoinen ja tekstikin ihan sujuvaa, melko mitäänsanomaton surina tästä lähti. Se on harmi, sillä mehiläisten joukkotuho ja sen vaikutuksilla spekuloiminen olisi antanut odottaa jotain suurempaa, vaikuttavampaa.

Ekokatastrofin syntyä ja vaikutuksia seurataan kolmella eri aikakaudella elävän henkilön kautta. Vanhimmassa tarinassa seurataan Williamia, 1850-luvun Englannissa elävää tutkijaa, joka haluaisi olla suuri tiedemies, mutta on joutunut tinkimään intohimostaan voidakseen turvata suurperheensä toimeentulon. Mies on tyystin kadottanut elämänhalunsa kunnes saa kipinän ryhtyä kehittelemään uudenlaista mehiläispesää. Vuonna 2007 tapaamme Georgen, amerikkalaisen mehiläistarhurin, joka surkuttelee sitä, ettei ainoa poika ole kiinnostunut jatkamaan suvussa pitkään kulkenutta ammattia. Pojan lisäksi myös rakkaat mehiläiset hylkäävät Georgen, kun merkillinen joukkokatoaminen iskee mehiläistarhoihin. Vuonna 2098 kiinalainen Tao työskentelee puolueen tiukan valvonnan alla hedelmätarhoilla. Mehiläiset ovat kadonneet maapallolta ja kasveja on pölytettävä käsin. Tao viettää perheensä kanssa harvinaista vapaapäivää, kun poika Wei-Wen sairastuu ja sairaalaan viemisen yhteydessä katoaa. Mitä pojalle tapahtui, miksi hänet on viety ja miksi kukaan ei kerro vanhemmille mitään? Tao matkustaa Pekingiin etsimään poikaa ja vastauksia.

Lunde on ottanut itselleen ison haasteen kertoessaan tarinaa kolmessa aikatasossa, joista yksi sijoittuu vielä tulevaisuuteen. Uskottavassa historiallisessa kerronnassa ja dystopiassa on omat haasteensa jo itsessään, niiden molempien kuljettaminen rinnakkain vaatii jo korkeampaa akrobatiaa. Ja tämä kaikki pitäisi vielä liimata yhteen samastuttavalla nykykuvauksella höystettynä. Eniten uskottavuus kärsii tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa. Jotenkin mehiläisten joukkotuho on romahduttanut digitaalisen maailman, vain lankapuhelinverkko toimii ja sekin huonosti. Silti esimerkiksi joukkoliikenne tuntuu toimivan ihmeen hyvin. Kuten useissa dystopiahahmotelmissa, kaupungeista on tullut autioituneita raunioita, joiden pölyisillä kaduilla vaeltaa zombimaisia ja riutuneita hahmoja, jotka ovat valmiita tekemään mitä vaan saadakseen ruokaa. Tästä tuli mieleen José Saramagon Kertomus sokeudesta, jossa ihmisten yhtäkkinen joukkosokeutuminen sai aikaan vastaavanlaista käyttäytymistä.

En oikein innostunut mistään kirjan henkilöstä, kaikki jäivät jotenkin ohkaisiksi. Ehkä yksi syy oli se, että luvut olivat niin lyhyitä ja henkilöiden ja aikakausien välillä pompittiin kovin tiuhaan tahtiin. Henkilöiden tarinat eivät päässeet syvenemään vaan samoja asioita toistettiin uudelleen ja uudelleen. Vaikka jätin alkuun lukematta kannen takaliepeen tekstin, osasin kyllä odottaa, että jotenkin nuo kolme tarinaa ja henkilöä linkittyvät toisiinsa. Lopulta tarinat sidottiin yhteen melko yllätyksettömästi. Esimerkiksi se mitä Wei-Wenille oli tapahtunut, oli todella helppo arvata. Silti kirjassa oli jonkinlaista imua, että jaksoi yli 400 sivua loppuun asti kahden päivän aikana kahlata. Ehkä se oli kirjan sujuva kerronta tai kiinnostava aihe. Mehiläisistä, niiden joukkotuhosta ja mehiläistarhauksen historiasta kirja antoikin ihan kiinnostavaa tietoa. Nopealla googlettamisella selviää, että mehiläisten joukkokuolemat vaivaavat edelleen etenkin Yhdysvalloissa ja syiksi esitetään ihan samoja asioita kuin Lunden kirjassa, pääasiassa punkkeja, torjunta-aineita, saasteita ja ilmastonmuutosta.

Ehkä mehiläisnäkökulman lisäksi kirjaa voisi lähestyä myös toisella tapaa, vanhempien ja lasten välisten suhteiden näkökulmasta. Samoin kuin tuossa ylempänä olevassa lainauksessa työläismehiläiset hylkäävät kuningattarensa, kirjan kolmessa tarinapolussa puidaan ja pelätään vanhemman ja lapsen välisen siteen katkeamista. Kirjassa on paapovia ja hermoherkkiä äitejä ja jääräpäisiä isiä, jotka eivät pysty näkemään omaa totuuttaan kauemmaksi. William ja George ovat molemmat niin intohimoisen innostuneita mehiläisistä, etteivät voi ymmärtää miksi oma poika ei voi jakaa tuota innostusta. Williamin tapauksessa pettymys ainoan pojan passiivisuudesta ja saamattomuudesta on niin lamauttava, että häneltä jää huomaamatta, että yksi perheen tyttäristä palvoo isäänsä ja jakaa saman innostuksen. George taas ei voi ymmärtää miksi hänen poikansa on kiinnostunut opinnoista, kun kaiken tärkeän voisi oppia yhdessä isän kanssa mehiläistarhoilla. Tao taas haluaisi turvata lapselleen paremman elämän ja yrittää väkisin saada lasta oppimaan, jotta tällä olisi mahdollisuuksia koulutukseen. Kun lapsi katoaa, katoaa elämältä myös tarkoitus. Kuningatar jää yksin.

Maja Lunde: Mehiläisten historia
Bienes historie (2015), suom. Katriina Huttunen.
Tammi 2016
Kirjastolaina

Lisään kirjan Helmet-haasteen kohtaan 41 Kirjan kannessa on eläin.

Kiinnostuin kirjasta alunperin Hesarin arvion takia, jossa kirjasta annettiin hyvin positiivinen kuva. Blogeissa kirjaan on suhtauduttu laimeammin:
Kirjahilla
Kirjakirppu
Kirjapolkuni
Lukuisa
Lukuneuvoja
Lumiomena
Maaginen realismi
Mitä luimme kerran

 

Maja Lunde Mehiläisten historia Tammi


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up