Aaro hörppää kahviaan ja miettii. Hakkerin täytyi ymmärtää paljon tietokoneista. Hän oli epäilemättä älykäs ja aatteissaan äärimmäinen, ehkä vähän outo, jotenkin haavoittunut tai psykopaatti. Mikael ja Salla vaikuttivat rikollisiksi liian hyväntuulisilta, Jade tuskin oli riittävän oppinut, Puolukka tuntui kovin harmittomalta, Joonas näytti viihtyvän lähinnä lintujen kanssa, Kuu oli vähämielinen. Ruu oli ailahtelevainen ja yliherkkä, muttei […]

Sänkyyn päästyäni minulla oli outo ja vapiseva olo. Olin asunut Englannissa kuusi vuotta ja olin lähestulkoon niin englantilainen kuin olla saattoi. Silti olin tullut jostakin muualta. Kaipasin nimettömien kasvien tuoksua, nimettömien lintujen ääniä, nimettömien kielten sorinaa. Missä eteläinen Afrikka täsmälleen ottaen sijaitsi? Jonain päivänä tutkisin karttaa ja ottaisin siitä selvää. Makasin valveilla koko yön. Makuuhuoneestani […]

Mathilde tiesi kyllä, että aviomies moittisi häntä. Amine ei pitänyt hänen kasvatustavoistaan, siitä miten ymmärtäväisesti hän suhtautui lasten huoliin ja murheisiin. Mies valitti, että Mathilde teki heistä heikkoja marisijoita, etenkin pojastaan. “Ei miestä noin kasvateta, ei hän noin opi kestämään elämää.” Mathildea pelotti syrjäisessä talossa, hän kaipasi ensimmäisiä Marokon-vuosiaan, jolloin he olivat asuneet Meknèsin medinassa […]

Aleia tunsi, kuinka vakaa käsi tarttui häneen ja piti pystyssä siihen saakka kunnes hän sai tuolin alleen ja huojahti raskaasti polviaan kohti. Katse alkoi sumentua, kasvot tuntuivat turrilta. Kutina ja kihelmöinti hänen vartalossaan voimistui kohisevaksi virtaukseksi. Aleialla ei ollut enää voimia taistella tuntemusta vastaan, hänen puolustuksensa oli romahtamaisillaan. Se sai lumouksen kuvittelemaan, että se pääsisi […]

Ehkä joku muukin tietää, että pystyn tuntemaan huonot tuulet. Tällä kertaa kylmät väreet hytisyttivät häntä sisältäpäin. Toinen asia, jota hän pelkäsi, oli se, että ovaalinmuotoinen kivi katoaisi. Aleia noukki aarteensa esiin. Jopa hämärässä se näytti hehkuvan kuin himmeä lyhty. Jälleen hän yritti muistella, mitä kivi hänelle merkitsi ja miksi se lipesi hänen mielestään aina niin […]

“Monta sukupolvea sitten ikkuna avautui ja kirkas valo paistoi sisään. Valo sai sielut tanssimaan yhdessä taivaalla alati muotoaan muuttavien pilvien tavoin. Oli uusien ajatusten, kukoistuksen ja kasvun aika. Ihmiset uskonnosta tai rodusta riippumatta elivät rauhanomaisesti rinnakkain, ja heidän luomansa kultturi kukoisti kuin kaunein puutarha. Mutta ihmissydämessä asuva pimeys uhkasi uuden maailman loistoa. Sen lämmössä eläminen […]