menu Menu
Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade
Kotimainen kaunokirjallisuus, Lähteenmäki Laura, Suomi, WSOY 07/04/2020 0 kommenttia
Jonas Hassen Khemiri: Soitan veljilleni Edellinen Wilhelmiina Palonen: 206 pientä osaa Seuraava

Sitten alkoi sade, sanon.
Rouva odottaa, että jatkaisin, mutta en haluakaan. On sittenkin liian oma muisto kertoa siitä, miltä sade kuulostaa, kun se ensin rauhallisesti mutta varoittamatta ja pian voimistuen napsahtelee huokoiseen pahviin ja rakas ihminen makaa kainalossa. Sade voimistuu, Precious kaivautuu lähemmäksi, hänen päänsä paino on raskas. Ensin sitä luulee, että maja kestää, mutta kun vesi piiskaa pahvilaatikkoa, kun pahvi alkaa haista vettyneeltä ja maasta imeytyy kosteutta pohjan läpi, sitä tietää, että se on heiveröinen suoja se.
Miksi muisto on niin rakas ja oma, en tiedä.
Mitä sitten tapahtui? rouva kysyy ahnaasti kuin aina tapahtuisi jotain.
Sitten vain satoi, sanon.

Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade

Laura Lähteenmäen romaani Sitten alkoi sade punoo yhteen kaksi erilaista tarinaa, joissa pääosassa ovat perhe, ystävyys ja se liima, joka pitää tai ei pidä noita ihmissuhteita kasassa. Paula on ammatiltaan terapeutti, mutta kykenemätön käsittelemään omia henkisiä haasteitaan. Hän roikkuu aikuisessa tyttäressään ja suree tyttären avioeroa: se tarkoittaa, ettei hän voi enää luontevasti viettää aikaa ihanan vävynsä Kasperin kanssa, jota on pitänyt kuin omana poikanaan. Häntä järkyttää myös, ettei tytär enää uskoudu hänelle ja salailee asioita, kuten avioeron syyn. Paula kelpaa kyllä lastenvahdiksi, kun tytär ottaa omaa aikaa ja matkustelee. Paula alkaa kaivata entistä parasta ystäväänsä Eevaa, jonka kanssa sukset menivät pahasti ristiin vuosia sitten, mutta anteeksiantaminen on niin kovin vaikeaa. Yksinäinen Paula saa vähän lohtua uudesta naapuristaan, joka sinnikkäästi yrittää tehdä tuttavuutta. Ehkä hänelle Paula voisi joskus kertoa ystävästään Eevasta, sekä edesmenneestä miehestään Lassesta, jonka kanssa yhteiselo ei aina ollut ruusuilla tanssimista.

Toisessa tarinalinjassa seurataan nuorta Ojóa, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan jostain päin Afrikkaa ja päätynyt Espanjan Aurinkorannikolle. Ojón kotimaata ei suoraan mainita, mutta se voisi olla esimerkiksi Nigeria, jossa Boko Haram on siepannut tyttöjä. Se on nimittäin syy siihen, että Ojón äiti on lähettänyt tytön siskoineen vaaralliselle pakomatkalle paremman elämän toivossa. Siskot eivät päässeet rajan yli ja Ojón huoli siskoista on kova. Kotiin ei kuitenkaan uskalla soittaa. Salakuljettajana on toiminut tuttu poika kotikylältä, joka on matkan edetessä paljastunut arvaamattomaksi ja vaaralliseksi. Nytkin ”D” vaanii Ojóa kaikkialla. Pahinta on, että Ojó odottaa tuon raiskaajansa lasta. Turvapaikka löytyy yllättäen ystävällisen rouvan luota, joka ottaa Ojón suojelukseensa. He kertovat toisilleen valikoiden tarinoita kotimaistaan, mutta molemmilla on menneisyydessä asioita, joista on parempi vaieta.

Lähteenmäki käsittelee kiinnostavasti perheitä ja ihmissuhteita. Anopin ja vävyn suhdetta tällä tavalla käsitteleviä kirjoja ei muita heti tule mieleen. Avioero koskettaa ja surettaa myös lähipiiriä ja herättää kysymyksiä siitä, millaisia välejä voi pitää esimerkiksi juuri lasten entisiin puolisoihin. Tässä tapauksessa tietysti lapset vaikuttavat siihen, ettei suhde täysin katkea. Tapahtumien aikajänne on noin puoli vuotta, pyhäinpäivästä kevääseen. Romaani on jaettu viiteen osaan eri juhlapyhien mukaan, nehän ovat tuoreissa avioeroperheissä hankalaa aikaa. Kirjan keskivaiheilla on myös osuus, jossa uudenvuoden tapahtumia seurataan Kasperin näkökulmasta. Syntyy surkuhupaisia tilanteita, kun uusperheet joutuvat viettämään päivän yhdessä. Ojón kokemukset pakolaisena taas värittävät hänen suhtautumistaan muihin ihmisiin. Kun on saanut tuntea olevansa arvoton, on vaikea luottaa ihmisiin. Hän kaipaa äitiään ja siskojaan, mutta saa lopulta huomata, että perheitä on monenlaisia. Omansa voi löytää sieltä, missä tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi, vaikkei olisi yhteistä perimää tai kulttuuria jaettavaksi.

Ottaa aikansa, että tarinalinjat löytävät toisensa, vaikka lukija sitä osaakin odottaa. Kovin erillisiksi ne silti jäävät. Muuten Paulan ja Ojón tarinat ovat tasavahvoja, molempia oli kiinnostavaa seurata. Lähteenmäki kirjoittaa yksityiskohtaista, henkilöiden ajatusmaailmaa tarkkaan valottavaa tekstiä. Psykologisen tarkkanäköisesti ihmissuhteiden ja elämisen ylä- ja alamäkiä kuvaava romaani on vahvasti kiinni tässä ajassa ja samalla hyvin ajaton. Toivoa antava, positiivinen lopetus tuo lohtua myös tähän poikkeukselliseen aikaan. Kaikesta voi selvitä! ..hämärän jälkeen ei tulekaan pimeä vaan tulee aamu.

Laura Lähteenmäki:
Sitten alkoi sade
WSOY 2020
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Kirjasähkökäyrä
Kirja vieköön!
Kirjavinkit
Kulttuuri kukoistaa
Leena Lumi
Lumiomena
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

avioero ihmissuhteet Laura Lähteenmäki pakolaisuus perhe Sitten alkoi sade WSOY


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up