Voisi aloittaa vaikkapa pedosta ja sen takia alkaneesta sodasta. Oli ollut aika, jolloin M. oli vielä hallinnut – tai luullut hallitsevansa – elämäänsä, ja silloin pedon rakenteen ymmärtäminen oli ollut hänestä ensisijaisen tärkeää. Sitä varten hänellä oli ollut erinäisiä tietoja ja jonkinmoinen määrä havaintoja, hän oli yrittänyt analysoida pedon elkeitä ja mahdollisia aikeita, mutta se […]

Pelkään kirjoittaa tämän kirjan loppuun. Kuusi kuukautta sitten avasin yöllä kannettavan tietokoneeni ja kirjoitin ensimmäisen luvun. Luulin, että tästä tulisi tavallista dokumentaarista proosaa siitä, kuinka vein äidin tuhkat haudattavaksi Siperiaan. Sitten jokin sekoittui sisälläni, ja kertomus alkoi karkailla eri suuntiin. Aluksi muistelin pitkään sitä, kuinka äiti söi kalaa tai kuinka kävimme hänen kanssaan torilla. Sitten […]

Anja mietti, että vielä pari päivää sitten hän oli ollut hirvittävän kaukana kaikesta tällaisesta: poliiseista, syyttäjistä, tuomioistuimista ja vankiloista. Nyt hän osasi itsekin päätellä syyttäjän viis veisaavan valituksista, ja valittaminen tuntui ylipäätään turhalta ja vaaralliselta – jos siitä ei kostoksi aiheutettaisi hankaluuksia, ei kyllä taatusti autettaisikaan. Mistä tämä hiljainen tieto oli peräisin? Anja vihastui itselleen. […]

”Nii-in, sievä on…”, Jevdokia keikuttaa päätään. ”Siellä oli vielä punanen, mutta valitsin tämän.” Äiti levitti sen sohvalle ihailtavaksi. Mummot seisovat nyökyttelemässä. ”Ilman muuta! Punaista nyt ei voi edes verrata.” ”Villa on pehmosta”, äiti sanoo silittäen kädellään, ”ihan kuin pikkuvasikan karva. Mehän piettiin lehmää ennen sotaa. Sitten se piti teurastaa.” ”Siinäs nyt näätte kiinalaiset”, Jevdokia-mummo huokaa. […]

-Tiedättekö, kenen kanssa nyt puhutte? Woland kysyi tulokkaalta. -Kenen luona olette? -Tiedän, Mestari vastasi. -Naapurinani mielisairaalassa oli se poika, Ivan Bezdomnyi. Hän kertoi minulle teistä. -Kas vain, kas vain, Woland virkkoi. -Minulla oli kunnia tavata se nuori mies Patriarkan lammilla. Hän oli vähällä suistaa minut itseni pois raiteilta todistelemalla ettei minua ole. Mutta te siis […]

Kesän blogitauko venähti aiottua pidemmäksi, mutta onneksi se ei ole tarkoittanut lukutaukoa. Kesäkuun alusta tähän päivään olen ahminut jo 18 romaania! Ymmärrettävistä syistä en jokaisesta aio kirjoittaa omaa arviota, mutta poimin tähän lyhyet fiilistelyt muutamasta kiinnostavasta lukukokemuksesta. Vietämme kesäisin paljon aikaa saaressa mökkeillen ja sieltä käsin onkin ihanaa tehdä nojatuolimatkoja ympäri maailman. Apuna toimii kesäpaikkakuntamme Inkoon kirjasto, joka […]