iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
Kansallisteatterissa käsitellään tällä hetkellä useamman teoksen voimin ihmisen pienuutta ja avuttomuutta isojen ongelmien keskellä. Sekä Paula Salmisen Ilmasilta Willensaunassa että Paavo Westerbergin Sinivalas suurella näyttämöllä keskittyvät kuvaamaan yhden kommunikaatio-ongelmaisen perheen kautta globaaleja haasteita. Molempien lähtökohtana tuntuu olevan kysymys siitä, miten on mahdollista ratkaista planeetan suuria kysymyksiä, jos ihmiset eivät tule toimeen edes yhden perheen sisällä. […]
Viidensadan viime vuoden aikana on tapahtunut valtava määrä vallankumouksia. Maapallo on yhdistynyt yhdeksi ekologiseksi ja historialliseksi kokonaisuudeksi. Talous on kasvanut eksponentiaalisesti, ja ihmiskunnalla on nykyisin rikkauksia, joista aiemmin kerrottiin vain saduissa. Tiede ja teollinen vallankumous ovat antaneet ihmiskunnalle yli-inhimilliset voimat ja käytännöllisesti katsoen rajattomasti energiaa. Yhteiskuntajärjestys on mullistunut täysin, samoin politiikka jokapäiväinen elämä ja ihmisen […]
”Jos elää pitkän elämän eikä koskaan oo tuntenu itseään täydellisen masentuneeks, ei oo luultavasti ollu ihan hereillä.” Kansallisteatteri: Kaikki hienot jutut Parasta teatteria aikoihin! Kansallisteatterin Kaikki hienot jutut on Duncan Macmillanin yhteistyössä Jonny Donahuen kanssa käsikirjoittama vuorovaikutteinen monologinäytelmä, jonka Mari Lehtonen ja Ilja Peltonen ovat suomentaneet ja mukauttaneet suomalaiseen todellisuuteen sopivaksi. He myös vuorottelevat sen […]
Kansallisteatterin Omapohjassa on syksyn mittaan esitetty kahta monologinäytelmää, joissa molemmissa pureudutaan äitiyden iloihin ja suruihin. Lista on kanadalaiskirjailija Jennifer Tremblayn esikoisteos, jonka Reina Lounatvuori on suomentanut ja Irene Aho ohjannut sen pohjalta 14.9. Omapohjassa kantaesitetyn teoksen. Monologin esittää Pirjo Määttä. Homoäiti on Heini Junkkaalan kirjoittama ja ohjaama, hänen omaan elämäänsä pohjautuva teos, jonka esittää Katja […]
Näin Mustan Saaran jo ensi-illassa keskiviikkona 12.9., mutta halusin odottaa juttuni kanssa hetken, sillä karnevalistinen näytelmä vaati mielestäni syvällisempää perehtymistä aiheeseen. Halusin nimittäin lukea heti perään Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen tänä syksynä ilmestyneen kirjan Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina, joka niin olennaisesti pyörii näytelmän teemojen ympärillä. Idean yhteispostaukseen sain Bloggariklubilla Kansallisteatterissa 31.8., jolloin saimme saman […]
En tiedä, miksi oikeastaan tartuin taas kynääni. En enää siksi, että odottaisin paluupostia. Silti tahtoisin kertoa jollekulle, että on tapahtunut jotain kummallista, eräitä merkillisiä, ikäviä muutoksia, enkä tiedä ollenkaan mistä ne johtuvat. Ehkä se on vain väliaikaista, ehkä elämäni palaa taas ennalleen. Ehkä palaavat nekin päivät, jotka olivat kuin palkintoja, kauan sitten. En ole matkustanut […]
Siten nukutaan Putkinotkon kesäisellä pihalla. Siellä on hiljaista, nurmikoilla ja kallioilla, kerrankin. Ei kuulu huutoja eikä itkua, ei kirkunaa, ei rinnanpohjasta tulevia ja etäälle kantavia toitotuksia. Ei laulua, ei rallatusta, ei putkien soittoa, ei räkätystä. Ei lehmien ja pässien äänten matkimista tai karjan kotiin huutamista, vingutusta, karhun tahi koiran äänten jäljittelyä, peltisten onkimatopurkkien rämistelyä vastatusten, […]
Viikon sisään on mahtunut kaksi elämyksellistä teatteri-iltaa Kansallisteatterissa. Lemminkäinen riemastutti Pienellä näyttämöllä lauantaina 3.3. ja Julia & Romeo ihastutti ensi-illassa Suurella näyttämöllä keskiviikkona 8.3. Molemmissa näytöksissä olin Bloggariklubin kutsumana, lämmin kiitos näistä unohtumattomista illoista! Lemminkäinen, Kansallisteatterin Pieni näyttämö 3.3.2018 ROOLEISSA Tomi Alatalo, Kristiina Halttu, Saara Kotkaniemi, Cécile Orblin, Terhi Panula, Antti Pääkkönen ja Marja Salo […]
-Tiedättekö, kenen kanssa nyt puhutte? Woland kysyi tulokkaalta. -Kenen luona olette? -Tiedän, Mestari vastasi. -Naapurinani mielisairaalassa oli se poika, Ivan Bezdomnyi. Hän kertoi minulle teistä. -Kas vain, kas vain, Woland virkkoi. -Minulla oli kunnia tavata se nuori mies Patriarkan lammilla. Hän oli vähällä suistaa minut itseni pois raiteilta todistelemalla ettei minua ole. Mutta te siis […]
Matilda laati juuri katsausta kun ovikello soi. Tämä oli erilainen soitto kuin Leopold Grönroosin mahtava merkinanto alkuviikosta, ja myös erilainen kuin Joachim Jaryn hermostunut rumputuli. Hillitty, mutta silti selkeä ja määrätietoinen soitto. Yksi ainoa kilahdus, sitten soittaja odotti, portaikosta ei kuulunut mitään, ei yskähtelyä, ei kenkien rapinaa lattiaa vasten, vain hiljaista, kärsivällistä odotusta, aivan kuin […]
Sitte oli niitä valonhetkiä ko olima yhessä retkelä vaarojen huipuila ja kattelimma alas alaville maile, joitten sylissä virtasit syvät joet, ja ko olima kalassa jokilaaksoissa, joita ympäröit sameavetiset tulvajärvet, suot ja korkeuksiin nousevat tunturinhuiput, tai vaelsimma Lapinmaan tuntureila, missä saatto leijua kaksiki viikkoa rokkasumu. Met molemat rakastimma ikimettiä ja tuntraa ko sen maisema on yhtä […]
Näiden lämpöisten elävien seinien ulkopuolella hyytävä tarina hivuttautuu kohti hirvittävää päätöstään. Keskikesän pilvet ovat paksuja, ei kuuta, ei tuulenhenkäystäkään. Äitini ja setäni sen sijaan piiskaavat puheillaan käyntiin todellista talven puhuria. Jälleen uudesta pullosta vedetään korkki, ja sen jälkeen, aivan liian pian, vielä yhdestä. Huuhtoudun syvälle juopumuksen virtaan, aistit sumentavat heidän sanansa mutta sen verran niistä […]
Tänään hyppään blogissa vähän tuntemattomammille vesille, eli teatteritunnelmiin. Tosin kirjamaailmassa pysytään edelleen, sillä käsittelyssä on Marko Tapion unohdetun klassikon Arktinen hysteria kantaesitys näyttämösovituksena. Minulla oli kunnia päästä näytelmän ensi-iltaan Kansallisteatterin pienelle näyttämölle keskiviikkona 1.3. ja vielä suurempi kunnia kuulla innostuneen työryhmän ajatuksia helmikuun Bloggariklubissa kolme viikkoa ennen ensi-iltaa. Paikalla olivat silloin näytelmän käsikirjoittaja Juha-Pekka Hotinen, ohjaaja Atro Kahiluoto, […]
Edellinen sivu Seuraava sivu