menu Menu
Jelena Tšižova: Naisten aika
Into Kustannus, Käännöskirjallisuus, Tšižova Jelena, Venäjä 17/01/2019 0 kommenttia
Sabine Forsblom: Betinka Edellinen Johanna Laitila: Lilium regale Seuraava

”Nii-in, sievä on…”, Jevdokia keikuttaa päätään.

”Siellä oli vielä punanen, mutta valitsin tämän.” Äiti levitti sen sohvalle ihailtavaksi.

Mummot seisovat nyökyttelemässä. ”Ilman muuta! Punaista nyt ei voi edes verrata.”

”Villa on pehmosta”, äiti sanoo silittäen kädellään, ”ihan kuin pikkuvasikan karva. Mehän piettiin lehmää ennen sotaa. Sitten se piti teurastaa.”

”Siinäs nyt näätte kiinalaiset”, Jevdokia-mummo huokaa. ”Ennen niistä ei tiietty mitään, aina vaan japanilaiset sitä ja tätä. Mutta nääppäs mitä ne on oppinu.”

”Miten niin ei tiedetty”, Ariadna-mummo puolustaa. ”Kiinalaiset on ikivanha kansa. Melkein viisikymmentä vuosisataa.”

”Just niin… Jahka menee toiset viiskymmentä, niin ehkä mekin opitaan jotaki.”

”Ettäkö me ei osattu!” Glikeria-mummo läimäyttää jopa käsiään. ”Osattiin kaikkea! Miten kaunista ennen tehtiin: sekä kultakirjailuja että pitsejä… Poimutettuja puseroita, naistenhattuja, silkkipaitoja, pitsireunuksia – kreivitärvainaa suosi meidän tekemiä…”

”Ai niin”, äiti muistaa, ”ne nauhat! Ostinhan minä nauhatki.”

”En saa sanaa suustani”, Glikeria-mummo oikoo nauhoja. ”Todellinen prinsessa… Entäs tyttönen itse, tykkäätkö?”

”Hyvä on”, sanoo äiti, ”pukekaahan hienoksi, minä kuorin perunat.”

Jevdokia-mummo komentaa: ”No, riisu mekkos.”

Jelena Tšižova: Naisten aika

Venäläistä nykykirjallisuutta tulee luettua harmillisen vähän, blogissakin olen käsitellyt lyhyesti vain Ljudmila Ulitskajan romaania Daniel Stein. Sirpa Kähkönen suositteli Jelena Tšižovan romaania Naisten aika Turun Kirjamessujen keskustelussa, jossa puhuttiin teemalla romaanit ja rakkaus. Helsingin Kirjamessuilla oli paikalla itse Jelena Tšižova ja hänen kertomuksensa romaanin taustoista vakuuttivat lopullisesti tutustumaan tähän hienoon kirjaan. Naisten aika sijoittuu 60-luvun Leningradiin, mutta se käsittelee muistojen kautta myös toisen maailmansodan aikaista Leningradin piiritystä ja sen aiheuttamaa traumaa kaupungin asukkaille. Neuvostojärjestelmää tarkastellaan yhden hieman erilaisen perheyhteisön näkökulmasta.

Antonina on töissä tehtaassa ja pienen tytön yksinhuoltaja. Elämä on töitä, kodinhoitoa, ikuista rahanlaskua ja jonottamista. Neuvostosysteemissä jonotetaan kaikkea – asuntoa, jauhoja, televisiota – ja erilaiset neuvostot ja jaostot puuttuvat ihmisten elämään vahtien ankaralla silmällä myös ihmisten moraalia. Antoninaa työpaikan naisneuvosto ahdistelee, koska yksinhuoltaja ei suostu laittamaan lastaan päivähoitoon eikä hankkiutumaan kunniallisesti avioon. Lapsen isä ei ole kuvioissa, tuskin tietääkään tyttärestään. Kaiken lisäksi tyttö ei ole puhua pukahtanut, vaan on täysin mykkä vielä kuusivuotiaana. Suojellakseen tyttöä sosiaaliviranomaisilta, Antonina päätyy erilaiseen hoitojärjestelyyn. Äiti ja tytär asuvat yhteisasunnossa kolmen iäkkään naisen kanssa, jotka huolehtivat Suzannasta äidin ollessa töissä. Tytön ja kolmen mummon välille syntyy lämmin kiintymyssuhde ja baabuškat ovat valmiita tekemään kaikkensa, että tytöllä on kaikki mahdollisuudet selvitä maailmassa.

Helsingin Kirjamessuilla Tšižova kertoi, että hän on itse kasvanut isomummonsa hoivissa ja kuuli usein aikuisten juttelevan menneistä tapahtumista Leningradissa. Hänen mukaansa aikuisilla on tapana vähätellä lasten kykyä kuulla ja ymmärtää ja lapsen kuullen saatetaan puhua varomattomasti. Lapsi kuitenkin imee kaiken kuulemansa ja näkemänsä ja tekee omanlaisiaan tulkintoja asioista. Tšižova sanoikin, että usein asiat todella ymmärtää vasta vanhempana, mutta aikuisten puheiden välittämä tunnelma saattaa jäädä mieleen kummittelemaan. Romaanin tyttö on mykkä, joten hänen ymmärrystään on erityisen helppo aliarvioida. Suzanna kuitenkin kuuntelee tarkkaan mummojen höpötykset ja tekee niistä omat tulkintansa. Kun mummot pohtivat televisiossa nähtyjen vuoden 1941 marssijoiden olevan jo kuolleita, Suzanna tulkitsee television olevan pelkästään kuolleita varten ja tuovan viestejä tuonilmaisesta. Kuolema on alati läsnä mummojen puheissa ja niin kuolema on läsnä myös tytön elämässä ja unissa.

Hyväntahtoiset ja määrätietoiset baabuškat – Jevdokia, Glikeria ja Ariadna – ovat Antoninan ja Suzannan ja samalla koko romaanin tukiranka. Heidän tarinointiaan ja keskinäistä nokitteluaan on hauska seurata. Näistä mummoista ei puutu puhtia tai kipakkuutta. Heille Suzanna on Sofia, sillä he käyvät salaa ottamassa tytölle kasteen ortodoksikirkossa, johon he kuuluvat. Äidille ei kerrota, sehän on antanut tytölle epäpyhän saraseeninimen. Mummoilta tyttö oppii myös hienoja taitoja, ranskaa ja koruompelua, ja teatteriinkin pääsee. Piirtämisessä tyttö on kaikista taitavin, onhan se hänen tapansa kommunikoida. Mummojen huolenpito äidistä ja tyttärestä ja toisistaan on koskettavaa. Naiset eivät ole sukua keskenään, mutta muodostavat tiiviin perheen, jossa vallitsee rakkaus ja luottamus. Kaveria ei jätetä.

Romaani on kerronnaltaan haastava, sillä se poukkoilee asiasta, ajasta ja henkilöstä toiseen eikä aina ole heti selvää kuka milloinkin on äänessä. Elastiseen kerrontaan pääsee kyllä pian sisälle ja siitä alkaa jopa nauttia. Sellaistahan se mummojen höpinä on, asiasta kukkaruukkuun ja muistuipa mieleen. Kirsti Era on tehnyt hienoa työtä suomennoksen kanssa. Puhekielinen dialogi on juuri sopivan mummomaista ja murteenomaista muistuttamatta suoraan mitään tiettyä Suomen murretta. Eri henkilöiden puhetapa erottuu myös sopivan erilaisena, mikä hieman helpottaa puhujan tunnistamista. Historiallisena ajankuvana ja ihmisyyden tutkielmana Naisten aika on kiinnostavaa luettavaa.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 29 – Kirjassa nähdään unia.

Jelena Tšižova: Naisten aika
Время женщин (2000),
suom. Kirsti Era
Into Kustannus 2018
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Annelin kirjoissa
Kirjavinkit
Kosminen K
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Jelena Tšižova: Naisten aika

Into Kustannus Jelena Tšižova Leningrad Naisten aika Neuvostoliitto Venäjä


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up