She’d thought, I’ll do this first and think about it afterward. Now afterward had come and she had no idea what to think. I am baptized, I am married, I am Lila Dahl, and Lila Ames. I don’t know what else I should want. Except for the shame to be gone, and it ain’t. I’m in a strange house with a man who can’t even figure out how to talk to me. Anything I could do around here has been done already. If I say something ignorant or crazy he’ll start thinking, Old men can be foolish. He’s thought it already. He’ll ask me to leave and no one will blame him. I won’t blame him. Marriage was supposed to put an end to these miseries. But now whatever happens everybody will know. She saw him standing in the parlor with his beautiful old head bowed down on his beautiful old chest. She thought, He sure better be praying. And then she thought, Praying looks just like grief. Like shame. Like regret.

Marilynne Robinson: Lila

Lila on kolmas romaani Marilynne Robinsonin Gilead-sarjassa, jonka itsenäiset romaanit sijoittuvat samaan kuvitteelliseen Gileadin pikkukaupunkiin 50-luvun lopun Iowassa, Amerikan keskilännessä. Kirjoissa seurataan kahden naapuruksina asuvan pastorin ystävyyttä ja heidän perheidensä elämää eri näkökulmista. Gilead keskittyy kongregationalistista vapaakirkkoa edustavaan pastori John Amesiin, joka lähestyvän kuoleman kynnyksellä kirjoittaa pitkää kirjettä 7-vuotiaalle pojalleen. Siinä tutustutaan myös Amesin nuoreen vaimoon Lilaan, jonka tarina avautuu tässä kolmannessa romaanissa. Home kertoo naapurissa asuvasta presbyteeripastori Robert Boughtonista, jolla on kivulias suhde 20 vuotta tiellä tietymättömillä olleeseen Jack-poikaan. Lukematta on enää uusin romaani Jack (2020), joka kertoo Jackin traagisen tarinan tämän omasta näkökulmasta. Romaaneista kaksi ensimmäistä on suomennettu nimillä Gilead ja Kotiin.

Lila on Gilead-sarjan romaaneista tähän mennessä emotionaalisin. Lila on elänyt koko elämänsä kiertolaiselämää, kun eräänä päivänä menee sateelta suojaan kirkkoon. Siellä hän kohtaa pastori Amesin ystävällisen katseen, joka saa hänet palaamaan kirkkoon ja Gileadiin yhä uudelleen. Vain muutaman viikon sisällä Lilan elämä muuttuu täysin, kun hylätyssä ladossa asuneesta kiertolaisesta tulee pappilan emäntä ja lempeän pastorin vaimo. Voidakseen mennä naimisiin Lila saa Amesilta myös kasteen, johon hän ei tunne olevansa oikeutettu menneiden syntiensä tähden. Amesin lempeät kristilliset arvot tuntuvat olevan ristiriidassa Lilan maailmankuvan kanssa, sillä niiden mukaan Lilalla ja hänen elämänsä tärkeimmillä ihmisillä ei olisi oikeutta taivaspaikkaan. Turvattoman ja kovan elämän eläneellä Lilalla kestää kauan, että hän uskaltaa alkaa luottaa Amesin rakkauteen ja ennen kaikkea omaan arvoonsa.

Robinson kuvaa herkällä siveltimellä Lilan henkistä matkaa vieraantumisesta luottamukseen, juurettomuudesta uusien juurien hoivaajaksi. Lilan epäluottamuksen ymmärtää, kun hänen menneisyytensä avautuu pala palalta. Lila on elänyt kiertolaiselämää siitä asti, kun Doll-nimellä kutsuttu kiertolaisnainen pelasti hänet turvaan kuistilta, jonne Lilan vastuuttomat vanhemmat olivat hylänneet lapsen yöksi itkemään. Lila ei tunne tai muista vanhempiaan, Doll on hänelle ollut ainut turvasatama, jonka kanssa hän on kulkenut satunnaisten töiden perässä ympäri maata. Porukassa on ollut myös muita kiertolaisia, mutta heihin ei ole samalla tavalla voinut luottaa. Myös Doll on välillä jättänyt Lilan pitkiksi ajoiksi yksin ja näitä aikoja Lila kuvaa elämänsä lohduttomimpina. Nyt Doll on kokonaan poissa.

Motiivit Lilan ja Amesin äkillisen avioliiton takana on helppo nähdä kylmän käytännöllisinä. Lila kaipaa taloudellista turvaa ja pysyvyyttä, Ames saa kauniin ja nuoren puolison, joka voi tarjota lapsettomalle leskimiehelle mahdollisuuden suvun jatkamiseen. Niin moni Gileadissa tilanteen ehkä tulkitseekin. Lilan ja Amesin rakkaustarina on kuitenkin paljon monisyisempi ja tuntuu perustuvan aitoon myötätuntoon ja rakkauteen molempien puolelta. Eikä yhteiselo niin erilaisten ihmisten välillä ole helppoa. Lempeydestään huolimatta Amesilla on vaikeuksia keskustella kouluja käymättömän vaimonsa kanssa, jonka ilmaisu on paljon suorasukaisempaa kuin teologisia viittauksia viljelevän pastorin. Väärinymmärryksiltä ja mielipahalta ei voi välttyä.

Robinsonin romaanien täydelliseen ymmärtämiseen tarvittaisiin vuosien perehtyminen ainakin Yhdysvaltain poliittiseen historiaan ja teologiaan, mutta onneksi niiden maailmaan voi upota ilman taustoitustakin. Vaikka romaaneissa puhutaan paljon uskonnosta ja käsitellään Amerikan keskilännen historiaa esimerkiksi suhteessa rotusortoon, romaanien ydin on hyvin yleisinhimillisissä asioissa ja pienen joukon sisäisen maailman ja keskinäisen vuorovaikutuksen kuvauksessa. Siinä Robinson on ilmiömäinen. Nämä romaanit eivät ole juonellista ilotulitusta, vaan poraavat todella syvälle henkilöidensä maailmaan, niin että lukija tuntee todella olevansa samassa huoneessa, jos ei peräti samoissa nahoissa, näiden inhimillisyydessään rakastettavien henkilöiden kanssa. Jos tämä romaani pitäisi kiteyttää yhteen sanaan tai teemaan, se on myötätunto.

Marilynne Robinson:
Lila
Farrar, Straus and Giroux 2014
Omasta hyllystä

Sinua voisi myös kiinnostaa

Marilynne Robinson: Home

Marilynne Robinson: Gilead

Marilynne Robinson: Housekeeping

Seuraa Kirjaluotsia

avioliitto englanninkielinen Gilead Iowa juurettomuus Lila Marilynne Robinson pikkukaupunkikuvaus ulkopuolisuus uskonto Yhdysvallat