menu Menu
Marilynne Robinson: Housekeeping
Faber & Faber, Robinson Marilynne, Ulkomainen kaunokirjallisuus, Yhdysvallat 17/04/2019 0 kommenttia
Rebecca Stott: In the Days of Rain Edellinen André Aciman: Kutsu minua nimelläsi Seuraava

We were very upset, all the same, for reasons too numerous to mention. Clearly our aunt was not a stable person. At the time we did not put this thought into words. It existed between us as a sort of undifferentiated attentiveness to all the details of her appearance and behaviour. At first this took the form of sudden awakening in the middle of the night, though how the sounds that woke us were to be interpreted we were never sure. Sometimes they occurred in our heads, or in the woods, and only seemed to be Sylvie singing, because once or twice we had awakened in the middle of the night when most assuredly we did hear Sylvie singing, though the next morning we disagreed about what the song had been. We thought we sometimes heard her leave the house, and once when we got out of bed, we found her playing solitaire in the kitchen, and once we found her sitting on the back porch steps, and once we found her standing in the orchard. Sleep itself compounded our difficulties. The furtive closing of a door is a sound the wind can make a dozen times in an hour. A flow of damp air from the lake can make any house feel empty. Such currents pull one’s dreams after them, and one’s own dread is always mirrored upon the dread that inheres in things. For example, when Sylvie looked over the bridge she must have seen herself in the water at the foot of the trestle. But as surely as we tried to stay awake to know for certain whether she sand, or wept, or left the house, we fell asleep and dreamed that she did.

Marilynne Robinson: Housekeeping

Marilynne Robinson on yhdysvaltalaiskirjailija, joka on voittanut teoksillaan useita kirjallisuuspalkintoja. Ostin joskus Robinsonin romaanin Lila ja vasta kotona tajusin, että se on trilogian kolmas osa. Se on siis edelleen lukematta, kun en ole saanut aikaiseksi hankkia trilogian edellisiä osia, Gilead ja Home. Viime kirjamessuilta tarttui mukaan tämä Robinsonin esikoisromaani Housekeeping vuodelta 1980. Kirja on myös suomennettu vuonna 1985 nimellä Talonhaltijat (Otava), Raino Ekholmin suomentamana. Robinson pääsi esikoisellaan heti Pulitzer-ehdokkaaksi, mutta voitti palkinnon myöhemmin Gilead-romaanillaan. Näiden neljän romaanin lisäksi Robinson on kirjoittanut esseekokoelmia.

Housekeeping kertoo kahdesta orvoksi jääneestä siskoksesta Ruthista ja Lucillesta. Tarinan kertojana toimii siskoista vanhempi, Ruthie. Tyttöjen yksinhuoltajaäiti tekee itsemurhan ajamalla autolla samaan järveen, johon hänen isänsä syöksyi kuolemaan vuosia aiemmin. Tuo tyttöjen isoisän kuolemaksi koitunut junaturma kuvataan kirjan alussa vaikuttavasti ja se asettaa tämän kuvitteellisen Fingerbonen pikkukaupungin ylle aavemaisen tunnelman. Isoäitinsä talon rappusille jätetyt tytöt saavat kasvaa vaihtuvien sukulaisten huomassa. Ensimmäiset viisi vuotta heistä huolehtii vanha isoäiti, jonka kuoleman jälkeen taloon saapuvat isoäidin kälyt, vanhapiikasiskokset Lily ja Nona. Iäkkäät lapsettomat naiset eivät kuitenkaan jaksa kovin pitkään kahden vilkkaan ja uteliaan tytön huoltajina ja on keksittävä uusi ratkaisu. He saavat yhteyden tyttöjen tätiin, Sylvieen, jota tytöt eivät ole koskaan tavanneet. Perheestään erkaantunut Sylvie on viettänyt boheemia kiertolaisen elämää, mutta palaa nyt vanhaan kotitaloonsa pitämään huolta siskonsa orpotytöistä.

Alkuun elämä Sylvien kanssa tuntuu siltä, kuin saisi äidin takaisin. Eksentrinen Sylvie on raikas tuulahdus vanhusten kanssa eläneille tytöille, mutta Sylvien arvaamaton käytös aiheuttaa tytöissä myös huolta. Sylvie istuu usein pimeässä talossa ja antaa kodin rapistua siivottomaan kuntoon. Tytöt alkavat myös lintsata koulusta, eikä Sylvie tunnu välittävän. Jatkuva pelko hylätyksi tulemisesta saa siskokset varpailleen. Öisin he kuuntelevat ääniä talosta, ettei täti vaan ole jättämässä heitä. Sylvien epävakaa käytös alkaa lopulta nyppiä siskoista nuorempaa, Lucillea, ja hän muuttaa asumaan opettajansa luo. Ruthie edelleen takertuu Sylvieen, onhan hän lähin korvike äidille. Kun kyläläiset alkavat kyseenalaistaa Sylvien kykyä huolehtia Ruthiesta, parivaljakon on tehtävä radikaali ratkaisu voidakseen olla yhdessä.

Romaanin läpi kulkee surumielinen, paikoin pahaenteinenkin, tunnelma. Kirjaa lukiessa tuntee olevansa itsekin kuin sumun ympäröimä, peläten mitä kurjaa näiden tyttöjen eteen vielä tulee tai montako läheistä he vielä joutuvat menettämään. Idahon jylhiin maisemiin sijoittuva romaani on ainutlaatuinen tunnelmaltaan ja osoittaa miten hylätyksi tuleminen ja köyhyys rampauttavat henkisesti sukupolvesta toiseen. Toivottavasti tästä kirjasta saadaan joskus suomeksi tuoreempi painos. Olen aika heikkona tällaisiin pikkukaupunkikuvauksiin. Tämän lukukokemuksen siivittämänä laitoin viimein Gileadin kirjastovaraukseen. Se sijoittuu fiktiiviseen Gileadin pikkukaupunkiin Iowassa. Yhdysvaltojen pikkukaupunkielämän kuvaajana nostan Robinsonin omaan kunniagalleriaani Elizabeth Stroutin ja Kent Harufin rinnalle.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 43 – Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi.

Marilynne Robinson: Housekeeping
Faber & Faber 1981

Alunperin julkaistu 1980
Omasta hyllystä


Marilynne Robinson: Housekeeping

helmethaaste Housekeeping Marilynne Robinson pikkukaupunkikuvaus


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up