‘Klara, do you think once we’re in the window, we’ll receive so much goodness we’ll never get short again?’
I was still quite new then, so didn’t know how to answer, even though the same question had been in my mind.
Then our turn finally came, and Rosa and I stepped into the window one morning, making sure not to knock over any of the display the way the pair before us had done the previous week. The store, of course, had yet to open, and I thought the grid would be fully down. But once we’d seated ourselves on the Striped Sofa, I saw there was a narrow gap running along the bottom of the grid – Manager must have raised it a little when checking everything was ready for us – and the Sun’s light was making a bright rectangle that came up onto the platform and finished in a straight line just in front of us. We only needed to stretch our feet a little to place them within its warmth. I knew then that whatever the answer to Rosa’s question, we were about to get all the nourishment we would need for some time to come. And once Manager touched the switch and the grid climbed up all the way, we became covered in dazzling light.
Kazuo Ishiguro: Klara and the Sun
Kazuo Ishiguron romaani Ole luonani aina on jäänyt mieleen vahvana lukukokemuksena, varmasti myös siksi että se oli ensimmäisiä kirjoja, joista kirjoitin tähän kuusi vuotta sitten perustamaani blogiin. Vuonna 2017 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Ishiguro on valtavan monipuolinen kirjailija, joka suvereenisti hyppää genrestä ja kerronnan lajista toiseen menettämättä kuitenkaan omaleimaisuuttaan. Uusin romaani Klara and the Sun on teemoiltaan ja tunnelmaltaan sukua Ole luonani aina -menestysromaanille ja siinä mielessä turvallinen valinta ensimmäiseksi romaaniksi Nobelin jälkeen. Uskon, että Ishiguro-fanit ottavat tämän surumielisen ja kauniin dystopian lämmöllä vastaan. Tammen Keltainen kirjasto julkaisee romaanin Klara ja aurinko Helene Bützowin suomentamana syyskuussa 2021.
Klara and the Sun sijoittuu jonnekin lähitulevaisuuteen nimeämättömään Yhdysvaltalaiseen kaupunkiin. Kirjan minäkertoja Klara on tekoälyrobotti, keinotekoinen ystävä, joita varakkaat vanhemmat ostavat yksinäisille lapsilleen seuralaisiksi. Kauppansa näyteikkunassa Klara odottaa sitä oikeaa, tarkkailee kadun tapahtumia ja imee itseensä auringon hyvyyttä. Robotit ovat jo vieneet monien ihmisten työt ja pärjätäkseen tulevaisuuden työmarkkinoilla nuorten on oltava huippuälykkäitä. Siksi ne vanhemmat, joilla on varaa, ovat “nostaneet” lapsensa älykkyyttä geenimanipuloinnin avulla. Nämä lapset eivät käy normaalia koulua, vaan opiskelevat etänä yksityisopettajien johdolla, ja siksi sosiaaliset suhteet oman ikäisten kanssa ovat kortilla. Kaverisuhteita paikkaamaan ostetaan tekoälykavereita. Geenimanipuloinnilla on hintansa, suurempi hinta kuin raha. Osalle lapsista tulee vakavia terveydellisiä ongelmia. Niin on käynyt myös Josielle, jonka kaveriksi Klara ostetaan. Josien isosisko on menehtynyt geenimanipulaation seurauksena, mutta vanhemmat ovat silti päättäneet ottaa riskin myös Josien kohdalla. Tosin päätös ei ilmeisesti ole ollut yksimielinen, sillä Josien vanhemmat ovat sittemmin eronneet.
Klara on ohjelmoitu pitämään huolta siitä teinistä, joka hänet valitsee. Hän tekee mitä vaan, että Josiella on hyvä olla. Klara ei ole uusinta B3-mallia, mutta hän on poikkeuksellinen B2. Hänellä on erityinen kyky havainnoida ja oppia ympäristöstään. Josien äitiä tuntuu kiehtovan erityisesti Klaran kyky imitoida hänen tytärtään. Äidin erikoinen tapa ilmaista rakkautta tytärtään kohtaan hämmentää sekä lukijaa että Klaraa. Klara pääsee havainnoimaan myös nuorta rakkautta, sillä Josie ja naapurissa asuva Rick ovat olleet yhdessä aina ja suunnittelevat yhteistä tulevaisuutta. Rick ei ole “nostettu” lapsi ja siksi hänen on vaikeampi päästä eteenpäin elämässään luonnollisesta lahjakkuudestaan huolimatta. Rick suhtautuu aluksi Klaraan varauksella, mutta huomaa sitten, että heillä molemmilla on sama tavoite: auttaa Josieta voimaan paremmin.
Ishiguro kuvaa Klaran kautta maailmaa sellaisen henkilön silmin, joka on irti todellisuudesta. Klaralla on ilmiömäinen kyky imeä tietoa ja havainnoida ympäristöään, mutta hänen päättelyketjunsa ovat usein erikoisia, irti inhimillisestä maailmasta. Koska Klara itse saa energiansa auringosta, hän palvoo aurinkoa kuin kaikkivoipaa jumalaa. Hän on kauppansa ikkunasta nähnyt, miten auringon säteet virvoittivat kadulla makaavan kerjäläisen ja tämän koiran ylös horroksestaan. Siksi hän on vakuuttunut siitä, että aurinko voi parantaa myös Josien. Hän tekee auringon kanssa sopimuksen, joka on kaikessa naiiviudessaan koskettava. Koskettavaa on myös se, miten sokeasti Josien läheiset uskovat tekoälykaveria, joka antaa heille toivoa, mutta joka ei suostu kertomaan mikä on se mystinen asia joka tulee parantamaan Josien.
Äänikirjan lukija Sura Siu tulkitsee Klaraa sopivan neutraalisti. Klara on tarkka havainnoija ja suhtautuu konemaisella viileydellä tapahtumiin ympärillään. Hänellä ei ole voimakkaita tunteita, mutta välillä hän reagoi tilanteisiin itselleenkin yllättävillä tavoilla, ja näitä hienovaraisia tunteentapaisia lukija tulkitsee hienosti äänellään. Kirjassa kuvaillaan usein todella tarkasti Klaran havaintomaailmaa ja sitä oli välillä jokseenkin puuduttavaa kuunnella. Etenkin silloin kun Klaran näkymä pikselöityy ruudukoksi ja jokaisen ruudun näkymä selitetään. Sinänsä kiinnostava ajatus, että tekoälyn havainnot jakaantuvat erityisesti ristiriitaisissa tilanteissa ruudukoksi, jossa yhdessä voi olla ihmisen vihaiset silmät ja toisessa hymy. Tietokoneen on vaikea ymmärtää tällaista vihjeiden ristikkäisyyttä, inhimillisen tunnemaailman sekavuutta.
Tekoäly on kiehtova aihe ja Ishiguron käsittelyssä siitä syntyy jotain herkkää ja moniulotteista. Humoristisempia ja apokalyptisempia vivahteita löytyy Ian McEwanin romaanista Machines Like Me tai kotimaisen Piia Leinon dystopiasta Yliaika, joissa molemmissa tekoälykavereita hankitaan enemmän aikuiseen makuun kuin yksinäisten teinien seuralaisiksi. Ole luonani aina ja Klara and the Sun molemmat kuvaavat vaihtoehtoista maailmaa nuorten kautta. Nuoret ovat sekä tulevaisuuden toivoja että edellisten sukupolvien virheiden seurauksista kärsiviä. He kantavat harteillaan vanhempiensa toiveita ja pettymyksiä ja yrittävät elää mahdollisimman normaalisti ja rakastaa toisiaan maailmassa, jonka muut ovat jo ehtineet pilata. Se tekee näistä romaaneista niin sydäntäsärkeviä ja samaistuttavia.
Helmet-lukuhaaste 2021:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 49 – Kirja on julkaistu vuonna 2021.
Kazuo Ishiguro:
Klara and the Sun
Random House Audio 2021
Äänikirjan lukija: Sura Siu
Muissa blogeissa:
Kirja vieköön!
äänikirja dystopia englanninkielinen geenimanipulointi helmet2021 helmethaaste kazuo ishiguro Klara and the Sun Nobel tekoäly tulevaisuus ystävyys
Tämä oli hieno ja koskettava kuten Ole luonani aina. Klara tuntui niin viisaalta ja inhimilliseltä, että välillä unohti että hän oli robotti. Minua suretti hänen tyly kohtalonsa kirjan lopussa. Espanjankielisessä käännöksessä lifted / nostettu oli käännetty sanalla mejorado / paranneltu. Hurja tulevaisuudenkuva joka tapauksessa.
Ishiguro osaa kyllä koskettaa tällaisellakin aiheella, hieno romaani. Tuossa enkunkielisessä äänikirjassa oli tosi hyvä lukija. Lukutapa oli konemaisen toteava, kuten teemaan kuuluu, mutta toisaalta lukijan ääni oli Klaralle sopivan herkkä.