Olin nähnyt jo monen yön edestä painajaisia, ja vauhti kiihtyi kun joulukuun puoliväli lähestyi. Vastaanottaisimme tänään toimistollemme epätoivotun uuden asukkaan, joka valitettavasti olisi jatkossa myös yksi matriisiorganisaation minulle suomista esimiehistä. Lähiesimieheni. Yritin unohtaa ikävän etuliitteen lähi-, ikään kuin Konsta olisi ollut minulle läheinen, tai että minun jatkossa täytyisi olla jotenkin läheisissä väleissä hänen kanssaan.

Ehkä menisi toimistolle tennareissa. Tennareilla osoittaisin, että viis veisasin yleisistä säännöistä enkä tulisi pyörimään Konstan muodostaman kiintotähden ympärillä. Mutta tennareissa olisin miniatyyriversio itsestäni hetkellä, jolloin tarvitsin matadorin vaatekappaleita.

Valitsin toimistokengiksi törkeimmät korkokenkäni verenpunaisella pohjalla. Louboutinit eivät todellakaan olleet mitkään työkengät, mutta onneksi oltiin Venäjällä. Ei tarvinnut huolehtia, vaikutinko viisitoistasenttisissä kengissä vosulta, kuten kaikki olisivat entisellä työpaikallani Turussa ajatelleet. En vaikuttanut. Täällä nunnan kohtalo oli tulla työyhteisössä vähätellyksi. Esimerkiksi täysin meikkaamaton nainen liike-elämässä aiheutti liikaa körttiläisviboja, eikä millään positiivisella tavalla. Typerää tai ei.

Anniina Tarasova: Kuoleman kulissit

Anniina Tarasova ilahdutti pari vuotta sitten esikoisromaanillaan Venäläiset tilikirjani, joka esitteli sisäisen tarkastuksen tykin, korporaatioetsivä Reija Wrenin. Nyt Reijan seikkailut Pietarissa saavat jatkoa kirjassa Kuoleman kulissit. Kuten jo esikoisesta kirjoittaessani mainitsin, en varsinaisesti ole dekkareiden tai chick litin lukija, mutta tämä hybridi noista genreistä viihdytti yllättävällä tavalla. Nykyään Tarasovan kirjojen genre taitaa olla suosiotaan nostanut cozy crime. Erikoinen määritelmä tuo cozy crime, voiko rikos olla kodikasta? Leppoisampaa menoa kuitenkin on tiedossa kuin perinteisissä pohjoismaisissa dekkareissa, vaikka heti alkuun yksi ruumis saadaankin. Reijalle on tarjottu uutta työpaikkaa yhdysvaltalaisessa monialayrityksessä. Tavoitteena on käynnistää Woilingtonin toimintoja Venäjällä ja tarkistaa Kuippinassa sijaitseva tehdas mahdollista yrityskauppaa varten. Reijan on tarkoitus allekirjoittaa työsopimus firman hulppeassa strategiagaalassa Kyproksella, mutta kaikki menee pieleen jo ensihetkistä. Vastaanotto onkin hyytävä ja kaiken päätteeksi Reija löytää esimiehensä kuolleena hotellin suihkulähteestä.

Erikoisista alkuhankaluuksista huolimatta Reija saa paikan ja palaa Pietariin aloittelemaan uutta uraansa. Tiimiinsä hän saa suomalaisen Mikon ja kreikkalaisen Anan, joiden kompetenssista hän ei aivan mene takuuseen. Yrityskauppojen valmistelut eivät etene toivotulla tavalla, jenkkipomot puskevat päälle tiukkoine aikatauluineen ja henkilöstöhallinnon ärsyttävä Pamela vaahtoaa läpäisemättömästä turvallisuustestistä. Reijalla on paha aavistus, että kaikkeen on joku todella ruma koira haudattuna. Hän alkaa pelätä, että kuolemantapaus Kyproksella ei ollut onnettomuus ja että sillä oli jotain tekemistä hänen tarkastamansa yrityskaupan kanssa. Kireä tunnelma kiristyy äärimmilleen, kun pääkonttorista ilmoitetaan Venäjän-toimiston uudesta johtajasta. Mies on Reijalle menneisyydestä tuttu tummasilmä, jonka hän viimeisenä haluaisi lähiesimiehekseen.

Kuoleman kulissit on viihdyttävä ja otteessaan pitävä romaani, jonka runsasta ja rönsyilevää kerrontaa lukee mielellään. Korporaatiokuvioiden ohella kuljeskellaan Pietarin kaduilla, eletään kommunalkaelämää Innan ja Ivanin seurassa, syödään paljon georgialaista ruokaa ja juodaan vodkaa aina kun siltä tuntuu, ja ainahan Reijasta siltä tuntuu. Edellisestä kirjasta tuttuun tapaan rinnalla kulkee myös Reijan äitiin liittyvä mysteeri, josta tässä kirjassa taas kuoriutuu uusia kerroksia. Paljon jää vielä verhon taa, joten ehkäpä saamme nauttia Reijan seurasta vielä tulevaisuudessakin. Kuoleman kulissit sopii loistavasti vaikka pukinkonttiin. Sen parissa voi venyttää joulua pitkälle tammikuuhun ja viettää joulua ja uutta vuotta venäläisittäin. Kirja toimii myös itsenäisenä teoksena, vaikka tietysti edellisen kirjan lukeminen täydentää lukukokemusta.

Anniina Tarasova:
Kuoleman kulissit
Gummerus 2020
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Amman kirjablogi
Kirjoihin kadonnut
Kujerruksia
Kulttuuri kukoistaa
Tuijata. Kulttuuripohdintoja
Yökyöpeli hapankorppu lukee

Sinua voisi myös kiinnostaa

Marjut Helminen: Pilven piirtäjä

Reetta Aalto: Vadim

Anniina Tarasova: Venäläiset tilikirjani

Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan & Kansallisteatteri: Mestari ja Margarita | Klassikkohaaste 6

Seuraa Kirjaluotsia

Anniina Tarasova cozy crime Kuoleman kulissit Pietari sisäinen tarkastus Venäjä