She hears all the voices from when she was little, soothing, strengthening: Don’t be scared, not of monsters, not of witches, not of big dogs. And now, snapping loud from every direction: Be scared, you have to be scared, ordering like this is your one absolute duty. Be scared you’re fat, be scared your boobs are too big and be scared they’re too small. Be scared to walk on your own, specially anywhere quiet enough that you can hear yourself think. Be scared of wearing the wrong stuff, saying the wrong thing, having a stupid laugh, being uncool. Be scared of guys not fancying you; be scared of guys, they’re animals, rabid, can’t stop themselves. Be scared of girls, they’re all vicious, they’ll cut you down before you can cut them. Be scared of strangers. Be scared you won’t do well enough in your exams, be scared of getting in trouble. Be scared terrified petrified that everything you are is every kind of wrong. Good girl.

Tana French: The Secret Place

Olen edennyt Tana Frenchin Dublinin murhat -sarjassa viidenteen eli toiseksi viimeiseen osaan. Aloin jo uskoa, ettei French kirjoittajana horju koskaan, mutta The Secret Place tuotti yllättäen lievän pettymyksen. Se on selvästi sarjan tähän mennessä heikoin romaani, vaikka kelpo dekkari tämäkin on. Rima on vaan noussut matkan varrella niin korkealle. Kuten sarjan henkeen kuuluu, The Secret Place nostaa päähenkilökseen edellisistä kirjoista tutun sivuhenkilön. Tällä kertaa se on nuori rikosetsivä Stephen Moran, jota Frank Mackey käytti luvattomasti tietojen kalasteluun romaanissa Faithful Place. Mackey lupaili silloin vuorostaan auttavansa Morania urallaan eteenpäin ja näin on myös käynyt. Stephen on töissä selvittämättömien rikosten osastolla, mutta haaveilee vielä pääsystä murhatiimiin. Siitä saattaa tulla vielä totta, sillä hänelle tarjotaan vihjettä, joka saattaa ratkaista yhden paljon julkisuutta saaneen murhatapauksen. Vihjeen hänelle tarjoilee Frank Mackeyn tytär Holly, johon Stephen tutustui aiemmin Mackeyn sukudraamaa selvitellessään.

Holly on nyt teini-ikäinen ja käy yksityistä St. Kilda’s tyttökoulua. Kirjan nimi The Secret Place viittaa Hollyn koulussa olevaan ilmoitustauluun, jolla tytöt saavat nimettömänä julkaista salaisuuksiaan. Ilmeisesti tavoitteena on jotenkin hallitusti purkaa paineita, mutta käytännössä seinä on täynnä valheita, juoruja ja kiusantekoa. Sieltä Holly on bongannut kortin, jossa joku väittää tietävänsä kuka murhasi Chris Harperin, viereisen poikakoulun suositun pojan, joka löytyi kuolleena tyttökoulun puutarhasta edellisenä vuonna. Holly tuo kortin Stephen Moranille, joka kiikuttaa sen murharyhmän tutkijalle Antoinette Conwaylle, joka oli mukana selvittämättä jääneen tapauksen tutkinnassa. Conway suostuu ottamaan Stephenin mukaansa koululle, sillä ajatuksella että Holly ja hänen ystävänsä suostuvat puhumaan tälle vapaammin. Molemmilla on paljon todistettavaa: Moran toivoo tapauksen avaavan väylän murharyhmään ja Conway toivoo saavansa voiton, joka varmistaa hänen paikkansa murharyhmässä. Kovapintaisena naisena hän ei ole hyvässä huudossa miesvaltaisella osastolla.

Sisäoppilaitoksessa epäiltyjen joukko karsiutuu kahdeksaan tyttöön, joilla on ollut pääsy ilmoitustaululle edellisenä iltana. Tytöt edustavat kahta kilpailevaa joukkoa, jotka eivät voi sietää toisiaan. Moran ja Conway haastattelevat tyttöjä vuorotellen ja yrittävät selvittää kuka lapun on seinälle laittanut, pitääkö sen kertoma viesti paikkansa ja onko peräti joku tytöistä Chris Harperin murhaaja. Conwaylla on jo kokemusta eliittikoulun meiningistä, mutta julkisen koulun käyneelle Moranille sisäoppilaitoksen suljettu maailma ja näiden tyttöjen kiltin pinnan alla kytevä pahuus tulevat yllätyksenä. Kaksikolla on täysi työ murtaa salaisuuksien ja valheiden verkko ja päästä näiden juonittelevien tyttöjen pään sisään.

Irlantilainen nykypäivän sisäoppilaitos on miljöönä kiinnostava. Nunnat vahtivat tyttöjä haukansilmillään, mutta teinityttöjä ei niin vain estetä toteuttamasta salaisia suunnitelmiaan. Tyttö- ja poikakoulun yhteisissä tanssiaisissa nunnat vahtivat, ettei vaan olla liian lähekkäin, pidetä käsistä kiinni tai tehdä muuta paheellista. Samaan aikaan tytöt ja pojat karkailevat öisin ulos vankiloistaan ja tapailevat toisiaan salaa koulun pihamaalla. Dekkarin ulkoiset puitteet ovat siis kohdillaan ja juonikin taas ihailtavan mutkikas ja koukuttava. Entä ne kirjan ongelmat? Aiemmissa osissa French on taitavasti rakentanut epäkiinnostavista ja peräti vastenmielisistä sivuhenkilöistä seuraavien romaaniensa päätähtiä, joista kasvaakin kiinnostavia ja empatiaa herättäviä kun heihin tutustuu tarkemmin. Nyt näin ei käynyt. Stephen Moran jää persoonattomaksi. Hänen taustojaan ei juurikaan avata ja hän vaikuttaa tasaisen tylsältä tyypiltä läpi koko kirjan. Myöskään Antoinette Conway ei herätä empatiaa “naisena saan aina todistaa pätevyyteni” -valituksellaan ja teflonpintaisella tiukkuudellaan. Conway taitaa olla sarjan viimeisen osan päähenkilö, joten toivotaan aiemmista kirjoista tuttua syväluotaavaa muodonmuutosta hänelle.

Kirjan esittämästä teinityttöjen maailmasta haluaisin myös hieman urputtaa. Tässä oli varmasti yritetty tavoittaa teinityttöjen puheet ja ajatukset mahdollisimman autenttisesti, mutta teennäinen maku tästä vähän jäi. Äänikirjana sitä paitsi todella rasittavaa kuunneltavaa tuo nuorisopuhe – ohmygod, totes amazeballs! Kirjassa on kaksi lukijaa, Stephen Hogan lukee Stephen Moranin näkökulmasta olevat kappaleet tutkimuksen etenemisestä ja Lara Hutchinson takaumat, joissa seurataan tyttöjen vuotta koulussa. Kaikki tytöt ovat jokseenkin rasittavia henkilöitä, sympatiapisteitä on vaikea antaa kenellekään. Erikoisin ratkaisu Frenchilta on ollut ympätä tarinaan yliluonnollinen elementti, joka jää täysin vaille selitystä. Neljä tytöistä nimittäin kehittää itselleen jonkun ylimaallisen kyvyn räpsytellä valoja pelkän ajatuksen voimalla. Toinen porukka haukkuu heitä noidiksi, mutta eikö siihen olisi riittänyt ihan vain se, että tytöt ovat erilaisia eivätkä halua taipua normeihin ja muiden odotuksiin. Tuo yliluonnollisuus tuntuu myös vieraalta Frenchin realistisessa tyylissä, jossa yleensä paneudutaan huolella faktoihin ja rikostutkinnan menetelmiin. Ehkä tämä oli joku kokeilu ja French palaa seuraavassa osassa takaisin ruotuun. Sen verran sarja edelleen koukuttaa, että viimeinen osa on hotkaistava mahdollisimman pian.

Tana French:
The Secret Place
Hodder & Stoughton 2014
Äänikirjan lukijat: Stephen Hogan, Lara Hutchinson

Sinua voisi myös kiinnostaa

Tana French: The Trespasser

Tana French: Broken Harbour

Tana French: Faithful Place

Tana French: The Likeness

Tana French: In the Woods

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja dekkari Dublinin murhat englanninkielinen murhatutkimus sisäoppilaitos Tana French The Secret Place