Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Entre nosotras no deberíamos mentirnos, así que lo sóltela sin más:
– Peluca. Siempre te llaman Peluca.
Si me iba a tapizar de hiedra las tripas con un mal de ojo de acción inmediata prefería sucumbir demostrando soltura y carácter.
Me miró desde esa quietud de tejido muerto que la acompañaba. Presente y ausente a la vez. Como miraría la cabeza de un animal asesinado desde la pared del cazador. Con el rencor y la paciencia vítrea de quien espera paciente al otro lado del velo de la vida y que, aunque en este plano de debilita, se hace fuerte en el más allá y casi domina su existencia espectral.
– Así que Peluca –dijo desde aquella lejanía.
Si aquel no fue el inicio de carcajada más lento de la historia, así se me hizo eterno. Fue como ver cambiar el gesto a la corteza de un pino particularmente rugoso. Acabé riéndome con ella. Nos contagiamos la una a ala otra un buen rato y hasta hubo quien se paró un momento a contemplar la imagen. Una criatura que apenas había dejado de ser un bebé, no muy agraciada, y una anciana esperpéntica pasándoselo en grande por algo que solo ellas entendían. En ese momento Doña María no me parecía tenebrosa, ni un poquito. Cuando reímos con ganas no tenemos edad, lo hacemos igual durante toda nuestra vida y puede adivinarse en nuestra mueca la niña que fuimos o la anciana que seremos.
En ese instante sin importancia nos separaban muy pocas cosas. No me equivocaba al elegirla como referente, aunque aquello se quedase ahí y no volviéramos a cruzar una palabra. Aprendí que a las mujeres que viven a su manera, que envejecen a su manera y que llevan la vida marcada en la cara, bien visible, se las suele cubrir con el manto del patetismo y de la burla porque se las teme.

– Alana S. Portero: La mala costumbre

Alana S. Porteron esikoisromaani La mala costumbre on tullut tunnetuksi yhtenä tämän vuosikymmenen puhutuimmista tulkinnoista queer-identiteetin etsimisestä ja yhteiskunnan reunoilla elämisestä. Teos on juuri ilmestynyt suomeksi nimellä Paha tapa (Into Kustannus, suom. Sari Selander), ja Portero saapuu toukokuussa vieraaksi Helsinki Lit -tapahtumaan. Itse kuuntelin romaanin äänikirjana espanjaksi kirjailijan itsensä lukemana, mikä teki kokemuksesta poikkeuksellisen intiimin.

Romaani kertoo Madridin San Blasin lähiössä kasvavasta lapsesta, joka tietää jo varhain olevansa väärässä kehossa. Kertomus kulkee lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuden kynnykselle, Francon ajan jälkeiseen Espanjaan, ympäristöön jossa köyhyys, huumeet ja väkivalta ovat arkea mutta myös yhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito todellisia. Portero piirtää samalla tarkkanäköisen kuvan ajasta ja paikasta, jossa keho, luokka ja sukupuoli kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Identiteetin rakentuminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan alati suhteessa perheeseen, naapurustoon ja niihin katseisiin, jotka joko torjuvat tai tunnistavat.

Yksinäisyys, jossa kertoja kasvaa, tuntuu lähes musertavalta. Hän tiedostaa varhain, millaista torjuntaa ja väkivaltaa kohtaavat ne, jotka eivät mahdu binäärisen ja heteronormatiivisen maailman raameihin. Pitkään hän vaikenee perheensä edessä, ei tule ulos kaapista, vaan elää kaksoiselämää: päivisin hän asuttaa kehoa, joka tuntuu vieraalta ja käsittämättömältä, öisin hän muuntuu siksi, joka haluaisi olla. Tämä jakautuminen repii häntä sisältäpäin ja alkaa jo nuoruudessa heijastua kaikkeen — koulunkäyntiin, työelämään ja mielenterveyteen.

Tämän yksinäisyyden ja jakautuneen elämän vastapainona romaanissa nousevat esiin ne ihmiset, jotka todella näkevät kertojan todellisen minän. Erityisen vahvasti on kuvattu eri-ikäisten transnaisten välistä yhteyttä. Sisaruus ei ole tässä biologinen tai juridinen suhde, vaan jaettu solidaarisuuden kokemus ja yhdessä opittu selviytymisen taito. Nämä suhteet eivät ole ehjiä tai ongelmattomia, mutta ne tarjoavat tilaa hengittää silloin, kun muu maailma tuntuu sulkevan ulkopuolelle. Portero kirjoittaa näistä yhteyksistä ilman sentimentaalisuutta, mutta syvällä ymmärryksellä ja kunnioituksella.

Porteron proosa on särmikästä ja samalla runollista. Se ei romantisoi kärsimystä eikä tee päähenkilön kokemuksesta symbolia tai opetuskertomusta. Kyse on ruumiillisesta olemisesta maailmassa: siitä, miltä tuntuu kasvaa todellista itseään peittäen ja suojaten ja silti kaivata tulla nähdyksi omana itsenään. Romaani näyttää, miten identiteetti muotoutuu pienistä, usein kivuliaista hetkistä, ei suurista käännekohdista. Kerronta on paikoin fragmentaarista, muistojen ja havaintojen varaan rakentuvaa, mikä tuntuu täysin luontevalta juuri tämän tarinan kohdalla. Kertomuksen pohjavire ei ole vain kamppailussa, vaan elämän myötätuntoisessa hyväksymisessä. Se antaa tilaa myös huumorille, toivolle ja absurdin kauniille hetkille.

Äänikirjana La mala costumbre sai vielä yhden kerroksen lisää. Tuntui kuin olisi istunut Porteron kanssa intiimisti madrililaisessa baarissa kuuntelemassa hänen tarinoitaan. Porteron äänessä on yhtä aikaa rosoa ja samettista pehmeyttä, ja hänen espanjaansa oli hypnoottista kuunnella. Kirjailijan oma ääni vahvistaa tarinan haavoittuvuutta, voimaa ja herkkyyttä ja tekee kuuntelukokemuksesta intiimin.

Paha tapa on romaani, joka jää viipymään mieleen. Se ei tarjoa helppoja vastauksia eikä sulje kokemusta siistiin muotoon, mutta juuri siinä on sen voima. Portero kirjoittaa elämästä, jossa selviytyminen on opittu taito ja identiteetin etsintä jatkuva, joskus kivulias, mutta väistämätön prosessi. Porteron empaattinen katse maailmaan jää lämpimänä mieleen. Pääsen tänä vuonna osallistumaan ainoastaan Helsinki Litin lauantain ohjelmaan, joten toivon todella, että Portero on lavalla silloin.

Helmet-lukuhaaste 2026:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 26 – Sateenkaarikirja, jossa on onnellinen loppu.

Alana S. Portero: 
La mala costumbre
Planeta Audio 2024
Äänikirjan lukija: Alana S. Portero

* Osta suomennettu teos Finlandia Kirjasta

Sinua voisi myös kiinnostaa

Rosa Montero: La buena suerte

Juan José Millás: La mujer loca

Camila Sosa Villada: Yöeläimiä

Gabriela Wiener: Undiscovered

Annamari Marttinen: Korsetti

Seuraa Kirjaluotsia

#helsinkilit2026 äänikirja Alana S. Portero espanjankielinen helmet2026 helmethaaste kasvutarina La mala costumbre Paha tapa sateenkaarikirjallisuus transkirjallisuus