Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Heaikan mieli oli korkealla. Kesäloma oli alkamassa kaikkien pitkien kuukausien jälkeen – kuukausien nimet Heaika oli päntännyt päähänsä seisottuaan kyllin monta kertaa nurkassa ja tehtyään asuntolanhoitajan vahtivien silmien alla läksynsä. Luonnolla sen sijaan ei ollut kiire riisua talvivaatteitaan, maassa kimmelsi vielä vetinen lumi, josta nyt uudella ponnella lämmittävä kevätaurinko sinkosi valoviiruja. Heaika yritti pitää häikäisyn takia vuoroin vasenta ja vuoroin oikeaa silmäänsä kiinni, sillä hän oli koulussa oppinut, että aurinko oli vaarallista silmille. Joet olivat vielä jäässä, mikä oli hyvä, kotimatka sujuisi helpommin. Hän ja muut Kutturan lapset kokoontuisivat Heaikan tädin luo, jonne samalla luokalla olevan serkun isä saapuisi Kutturasta heitä hakemaan.
Täti otti lapset vastaan iloisena ja jutusteli saameksi.
– Eikö täti voisi puhua suomea? Koulussa sanottiin ettei saamea kannata puhua enää sanaakaan, sole nimittäin kieli eikä mikhän tojellisuuvessa, Heaika neuvoi. Täti katseli häntä suu pyöreänä.
– No voimme met olla puhumattakin, mutta saatte kyllä kertoa kaiken, mitä olette keväällä puuhanneet ja oppineet, täti sanoi suomeksi.
– Me olemme oppineet siellä vain todellisia asioita, Heaika vakuutti ja täti nyökytti.
– No onhan se vain hyvä, että te tulette pärjäämhän todellisuudessa, täti nauroi ja jatkoi taas: – Mie olen tehnyt teille lihasoppaa kunnon konttiluista, näin hyvvää eivät varmasti ole tehneet asuntolan keittiössä.

– Inga Magga: Puolikas

Inga Maggan romaani Puolikas on syvällinen ja vaikuttava kertomus saamelaisuuden kokemuksesta, identiteetin etsimisestä ja historian painolastista. Kirjan kaksitasoinen rakenne vie lukijan kahteen aikakauteen, jotka nivoutuvat yhteen kulttuurisen perinnön ja sen siirtymisen tematiikan kautta. Tarina seuraa saamelaispoika Heaikaa vuosina 1949-1961 sekä hänen tytärtään Ibbáa nykyajassa. Kirjan alussa Ibbá vierailee áhččin eli isänsä luona Kutturassa ja pohtii, miksi isän on niin vaikea puhua äidinkieltään saamea. Beanaheapme. Sen sanan isä kuitenkin muistaa. Saamelaisilla on nimittäin sana ihmiselle, jolla on liian vähän koiria. Tällä Magga kietoo lukijan heti kirjan teemaan, ainutlaatuiseen vähemmistökulttuuriin ja -kieleen, jota poliittisilla päätöksillä on tieten tahtoen yritetty tukahduttaa.

Heaikan tarina sijoittuu aikaan, jolloin saamelaisten suomalaistamispolitiikka oli voimissaan. Saamelaislapset erotettiin perheistään ja heidät sijoitettiin kaukana kotoa oleviin asuntolakouluihin. Siellä heidän piti puhua vain suomea, ja oma kulttuuri ja kieli pyrittiin tukahduttamaan. Magga kuvaa realistisesti Heaikan ja hänen veljensä kamppailua asuntolakoulun ankaran kurin keskellä. Onneksi he saavat tukea ymmärtävältä opettajalta, joka kannustaa heitä jatkamaan opintojaan. Heaikan tarinan kautta Magga avaa laajempaa historiallista kontekstia: saamelaisten kielen ja kulttuurin systemaattista alistamista. Koulutus jäi monille saamelaislapsille traumaattiseksi kokemukseksi, joka synnytti häpeän tunteen ja halun salata oma tausta.

Nykyajassa romaani seuraa Ibbáa, Heaikan tytärtä, joka asuu Tampereella ja kokee olevansa puolikas – ei täysin saamelainen eikä täysin suomalainen. Hänen isänsä oli luopunut saamen puhumisesta sodan jälkeen ja mennyt naimisiin suomalaisen kanssa. Nyt Ibbá haluaisi perehtyä tarkemmin saamelaisiin juuriinsa, joten hän aloittaa saamen opiskelun ja ryhtyy valmistamaan itselleen gáktia, saamenpukua. Magga kuvaa gáktin valmistamisen prosessia tarkasti ja yksityiskohtaisesti, mutta samalla se toimii vertauskuvana Ibbán identiteetin rakentamiselle. Gákti ei ole vain vaate, vaan kulttuurinen ja historiallinen symboli, joka yhdistää sukupolvia ja kantaa mukanaan saamelaisen elämän monia ulottuvuuksia. Ibbán matka on samalla syvällinen pohdinta siitä, mitä saamelaisuus tarkoittaa nykymaailmassa.

Magga tuo kirjassaan esiin myös muita saamelaisten historian kipupisteitä, kuten kolttasaamelaisten pakkoevakuoinnit toisen maailmansodan aikana. Koltat ovat olleet saamelaistenkin keskuudessa kaltoinkohdeltuja, mistä kirjassa kertoo esimerkiksi saamelaisten sisäinen nokkimisjärjestys asuntolakouluissa. Romaanissa on myös keskeisiä henkilöitä, jotka ovat valinneet peittää kolttataustansa. Sodan jälkeen moni saamelainen myös luopui itse saamen puhumisesta, kuten romaanissa Ibbán isä oli tehnyt. Uskottiin, että suomea puhumalla tulevaisuus olisi turvatumpi. Kirja osoittaa, miten saamelaisten syrjintä ja kaltoinkohtelu eivät ole vain historiaa, vaan seuraukset tuntuvat edelleen saamelaisten identiteetissä ja kulttuurissa. Toisaalta romaani henkii myös toivoa. Nykyisin saamen kielen opiskelu on lisääntynyt ja saamelaiskulttuurin arvostus on kasvanut. (Voi kunpa Duolingossa voisi opiskella saamea! On suuri vääryys, että siellä voi opiskella vaikka Star Trekista tuttua klingonia, mutta saamea ei.)

Romaani etenee vuorotellen menneessä ja nykyhetkessä. Magga osaa kuvata henkilöidensä tunnemaailmaa uskottavasti. Murrekielistä dialogia on sopivasti mausteena ja se on todella luontevasti kirjoitettua. Toisinaan etenkin nykyajassa tapahtuva dialogi kuitenkin tuntuu liiaksi tietopainotteiselta, kun henkilöt selittävät asioita toisilleen ja lukijalle. Tämä luennointi hieman rikkoo muuten sujuvaa kerrontaa. Puolikas on tärkeä romaani, joka avaa ikkunan saamelaisuuden historiaan ja nykypäivään. Se kuvaa sukupolvien välistä ketjua ja sitä, miten kulttuurinen perintö voi siirtyä eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta. Puolikas ei ole vain tarina yhdestä perheestä, vaan yleispätevä kuvaus kulttuurisesta identiteetistä ja sen merkityksestä meille kaikille.

Helmet-lukuhaaste 2025:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 45 – Kirjassa on isä ja tytär.

Inga Magga:
Puolikas
Like 2024

* Osta kirja Finlandia Kirjasta

Muissa blogeissa:
Annelin lukuvinkit
Jorman lukunurkka
Kirjasähkökäyrä
Kirsin Book Club

Sinua voisi myös kiinnostaa

Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu

Tina Harnesk: Lumeenkylväjät

Petra Rautiainen: Meren muisti

Ann-Helén Laestadius: Varkaus

Katja Kärki: Eeled

Niillas Holmberg: Halla Helle

Seuraa Kirjaluotsia

asuntolakoulut helmet2025 helmethaaste Inga Magga kulttuurinen identiteetti Puolikas saamelaiset saamen kieli