[…] Nuoruuden aura kuinuusi kampaus – julkea,raaka, musertava. Hiuspantapitää ruskean tukan poissa kasvoilta,huulet ovat vähän raollaan.Voi miten hän tahtoo. Miten läpitunkevakatse, silmät syvälläkulmien alla niin kuin äidillä,niin kuin heidän isällään: tummat,kuuliaiset, ahmivat. Kasvotusten hänen kasvojensa kanssaajatukset jähmettyneinä yhteenaallonharjallajoka viilenee kylmänvalkeaksi, kiertyyja vajoaa takaisin kuohuvaan vihreään.Kun aloin katsella Janea hän olipaljon vanhempi kuin minä.Kasvot näyttävät vierailtarakeiselle […]

154. On houkuttelevaa johtaa tästä jonkinlainen kehityskertomus: ajan mittaan rauhoitumme ja kasvamme ulos harkitsemattomasta rakkaudestamme kiihkoon (eli punaiseen); ajan mittaan opimme rakastamaan hienovaraisempia asioita, joissa on enemmän vivahteikkuutta, ja sitä rataa. Minun rakkauteni siniseen ei ole kuitenkaan koskaan tuntunut kypsymiseltä tai hienostumiselta, saati rauhoittumiselta. Totuushan on, että ihminen voi säilyttää kromofiilisen holtittomuutensa pitkälle aikuisikään asti. […]

Kaikkina niinä vuosina, kun en halunnut tulla raskaaksi – vuosina, jolloin rankasti pilkkasin ”tiineenä olevia” – olin salaa sitä mieltä, että odottavat äidit olivat omahyväisiä valittajia. Siinä he istuivat yhteiskunnan kermakakun päällä ja heitä ylistettiin siitä, että tekivät juuri sen mitä naisen oletetaan tekevän, ja silti heistä tuntui ettei heitä tuettu ja että heitä syrjittiin. […]

Years before, I had had a lover who was a welder. As a gift he once welded me the single most beautiful object that I own. It is a palm-sized box made of Plexiglas, with several stacked layers of blue-greenish broken glass sealed inside. The box, he explained to me, is the love. It is […]