menu Menu
Trent Dalton: Lola in the Mirror
Australia, Dalton Trent, The Borough Press, Ulkomainen kaunokirjallisuus 20/02/2024 0 kommenttia
John Irving: Viimeinen tuolihissi Edellinen Kit de Waal: My Name is Leon Seuraava

When Mum told me about the monster blood and how it felt to stick a paring knife in the throat of her husband in order to save her life and mine, the words landed inside my head like breaking glass. I swear I felt a crack running across my brain, just like the crack in my magic mirror. On one side of that brain crack was everything I knew for certain about the world. Bubblegum. Spaghetti bolognese. The songs of Taylor Swift. Bells on bicycles. On the other side was everything that I saw coming for me. Truth. Adulthood. Hurt and pain and art. So much art. And so many questions. Who was my mother before she ran? Where did we live? Who was I? Who am I?

I went home to the scrapyard that afternoon and I stared so close into my broken mirror that I could see the pores in the skin on my nose. Could see the emerald green of my eyes. Felt like I could see to the end of the universe. But nowhere could I find the monster I was trying to see inside myself.

Trent Dalton: Lola in the Mirror

Australialainen Trent Dalton nousi esikoisromaanillaan Boy Swallows Universe suursuosioon kotimaassaan ja maailmalla. Romaani on myös suomennettu nimellä Poika nielaisee maailmankaikkeuden. Minäkin rakastuin aikoinaan kirjaan ja olen seuraillut Daltonin uraa sen jälkeen. Toinen romaani All Our Shimmering Skies jatkoi tuttua kaavaa (kovia kokenut lapsikertoja päätyy elämänsä seikkailuun) ja uusin romaani Lola in the Mirror vahvistaa Daltonin tyylilajin: sentimentaalisia aikuisten satuja, joissa vaikean lapsuuden kokenut nuori kertoja joutuu hurjiin tilanteisiin etsiessään rakkautta ja omaa polkuaan. En tiedä olenko itse kyynistynyt vai miksi Daltonin taika ei pure minuun enää samalla intensiteetillä kuin esikoisen kohdalla. Edes tämän kirjan taikapeili ei auttanut.

Brisbaneen sijoittuva Lola in the Mirror kertoo 17-vuotiaasta tytöstä, joka on ollut äitinsä kanssa karkuteillä lähes koko elämänsä. He ovat paenneet poliisia ja hirviötä, jonka äiti sanoi jättäneensä keittiöön veitsi kurkussa. Viimeiset ajat he ovat tehneet itselleen kodin oranssista vuoden 1987 Toyota Hiace -pakettiautosta, joka on ikuisesti parkissa Brisbane-joen varrella olevan romuttamon mailla. Tytöllä ei ole nimeä, koska nimet ovat vaarallisia karkumatkoilla. Mutta tytöllä on unelma. Taitava piirtäjä unelmoi elämästä kansainvälisesti tunnustettuna taiteilijana. Hän keskittyy piirtämiseen sillä aikaa kun äiti myy vanhoihin cd-koteloihin kätkettyjä huumeita. Kun äiti hyppää jokeen pelastaakseen sinne pudonneen lapsen, tyttö jää yksin – edelleen ilman nimeä ja tarinaa. Hän yrittää irtautua Brisbanen alamaailman huumekuningattaren Lady Flora Boxin otteesta ja joutuu keskelle hengästyttävää ajojahtia, joka kulminoituu tulvivan Brisbane-joen tappaviin pyörteisiin. Jokea ylittävän sillan keskellä tyttöä odottaa sitkeästi myös eräs poika ruskeassa puvussaan. Pojan lisäksi on vain yksi henkilö, joka voi auttaa tekemään hänen unelmistaan totta. Tämän henkilön nimi on Lola, ja hänellä on kaikki vastaukset. Mutta löytääkseen Lolan, nimettömän tytön täytyy ensin katsoa peiliin.

Tarina kuvaa asunnottomien, syrjäytyneiden ja huumeriippuvaisten karua todellisuutta ja jokapäiväistä selviytymistä, ja heidän ahdingollaan hyötyviä alamaailman roistoja, jotka eivät sääliä tunne. Vaikka Dalton kuvaa näiden ihmisten toivotonta ja väkivallan täyttämää elämää säästelemättä, välillä hän sortuu romantisoimaan kodittomien elämää suurena seikkailuna ja yhteisöllisyyden ihmemaana. Myös tarinan roistot ovat hyvin karikatyyrimaisia. Välillä kerronnan ohjat ottaa kuviteltu brittiläisellä korostuksella puhuva taidekriitikko E.P. Buckle, joka kommentoi vuodesta 2100 käsin näyttelyä New Yorkin Metropolitan-museossa, jossa suureksi taiteilijaksi päätyneen päähenkilömme taidetta on esillä. Tällä tavalla tyttö siis kuvittelee tulevaisuutensa ja tuo samalla etäisyyttä ja perspektiiviä niihin vaikeisiin hetkiin, joita hän nykyhetkessä käy läpi. Painetussa kirjassa olisi myös ollut kuvituksena Paul Heppellin tekemiä tulkintoja tytön piirroksista, joita kirjassa kuvaillaan. Siitä jäi siis paitsi äänikirjaversiossa. Toisaalta äänikirjassa pääsi nauttimaan lukijan suvereenista kielenhallinnasta, kun hän taitavasti vaihtaa australian aksentista korostettuun brittiaksenttiin. Tätä oli hauska seurata, vaikka välillä lukijan eläytyminen tytön itkuihin oli tehdä hulluksi. Siitä saa kyllä syyttää myös Daltonia, jonka kerronta on paikoin yliampuvan melodramaattista ja hyödyntää toistoja ja latteita hokemia.

Kirja vaikuttaa myös rakkaudenosoitukselta Brisbanea kohtaan, ja siellä asuville tai siellä käyneille kirjassa on varmasti paljon tarttumakohtia. Kaupunkia kuvataan hyvin yksityiskohtaisesti ja sen pohjalta voisi vaikka suunnistaa tiettyyn Starbucks-kahvilaan. Kirjailija tekee kirjassa myös tietynlaisen cameo-roolin, kun loppupuolella päähenkilö näkee Adelaide Streetilla ruskeahattuisen miehen, joka istuu kannettavan kirjoituspöydän ääressä ja kirjoittaa vanhalla taivaansinisellä Olivetti-kirjoituskoneellaan muistiin tuntemattomien brisbanelaisten rakkaustarinoita. Tätä romaania ennen Dalton istui itse tuolla ja teki juurikin niin. Siitä syntyi kirja Love Stories, josta voi tosiaan lukea tavallisten Brisbanen asukkaiden tosielämän rakkaustarinoita. En ole tuota kirjaa lukenut, mutta ideana se kuulostaa vastaavalta kuin Elina Hirvosen Rakkauksien lokikirja. Ainahan tähän maailmaan mahtuu lisää rakkautta ja tarinoita rakkaudesta. Daltonin kirjoissa aurinko aina lopulta paistaa risukasaan, joten suosittelen hänen kirjojaan kaikille onnellisten loppujen ystäville. Minulle Lola in the Mirror heijasti tällä kertaa peilistään liiankin kirkkaita säteitä ja aiheutti lähinnä päänsärkyä.

Helmet-lukuhaaste 2024:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 7 – Kirjassa rakastutaan.

Trent Dalton:
Lola in the Mirror
The Borough Press 2024

(alun perin julkaistu 2023)
Äänikirjan lukija: Victoria Graves

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

äänikirja Australia Brisbane englanninkielinen helmet2024 helmethaaste huumeet identiteetti kodittomuus Lola in the Mirror perhe rakkaus taiteilijuus Trent Dalton väkivalta


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up