Hildur tunsi, kuinka rintakehän päällä oleva kuvitteellinen solmu kiristyi aavistuksen. Tuttu ahdistus, painostava olo, jota hän oli tuntenut jo muutaman päivän, tiukensi otettaan. Se tiesi vain yhtä asiaa. Hänen lähiympäristössään olosuhteet olivat alkaneet mennä asentoon, jossa tapahtuisi jotain pahaa. Varpaita paleli. Olisi pitänyt laittaa talvisaappaat juoksukenkien sijaan. Hän nousi muutaman kerran varpailleen saadakseen veren kiertämään paremmin. Björk nosti jalkojensa vieressä levänneen repun selkäänsä.

Hildur tiesi, että tätä kysymystä hänen ei pitäisi kysyä, muttei voinut itselleen mitään.
– Mitäköhän Rósalle kuuluu?

Hymy Björkin kasvoilta suli, ja hän alkoi pyöritellä vuokra-auton avaimia hermostuneena kädessään ja vilkuilla sivuilleen. Hän korjasi repun asentoa selässään ja vastasi tiukaksi vetäytyneiden huultensa takaa:
– Sinä tiedät, ettei siitä puhuta.

Satu Rämö: Jakob

Satu Rämön Hildur-dekkareista on tullut jo ilmiö, joka ei esittelyjä kaipaa. Eilisissä Linnan juhlissakin kirjat tuli mainittua heti kättelyjonossa, kun Rämö puolisoineen saapui juhlaan upeassa hildurinpunaisessa asussaan. Sarjan kolmas osa Jakob julkaistiin marraskuussa. Olin pari viikkoa sitten vieraana Kanadan ja Islannin suurlähettiläiden järjestämässä tilaisuudessa, jossa Islannin suurlähettiläs Harald Aspelund otti puheeksi Hildurin ja hehkutti Satu Rämöä ja sitä matkailunedistämistyötä, jota hänen kirjansa ovat suosiollaan tehneet. Aspelund aloitti virassaan viime vuonna, eikä ollut vielä Rämöä henkilökohtaisesti tavannut (ehkä tapasivat eilen Linnassa?). Kirjoja hän ei tietenkään ole voinut vielä lukea, sillä niitä ei toistaiseksi ole vielä julkaistu islanniksi. Hän ilahtuikin tiedosta, että käännös on tulossa ja uutena asiana hänelle tuli myös se, että Hildurin pohjalta tehtyä tv-sarjaa aletaan pian kuvata Islannin Länsivuonoilla. Suurlähettiläs oli syystäkin innoissaan, sillä hän on kuulemma itse kotoisin Länsivuonoilta juuri samaisesta Ísafjörđurin kylästä, jossa Satu Rämö perheineen asuu ja jonne hän on sijoittanut kirjansa. Kiinnostavaa nähdä, miten hän ja muut islantilaiset ottavat Hildurin vastaan.

Nimensä mukaisesti Jakob valaisee lisää Ísafjörđurin poliisivoimiin harjoittelijaksi saapuneen suomalaispoliisin taustaa. Jakob on ensimmäisestä kirjasta lähtien tullut tutuksi neulomista harrastavana sympaattisena ja pätevänä poliisina, jolla on vaikea huoltajuusriita norjalaisen ex-vaimonsa Lenan kanssa. Nyt Lena on kuin kiusallaan muuttanut uuden miehensä ja Matias-pojan kanssa Jakobin synnyinseuduille Suomen Äkäslompoloon ja huoltajuuskiistaa ratkotaan oikeudessa Rovaniemellä. Jakob matkustaa Suomeen tavoitteenaan paljastaa Lenan vuosia jatkunut mustamaalauskampanja omaksi edukseen, mutta asiat menevät odottamattomalla tavalla pahasti pieleen. Myös Hildurin on matkustettava Äkäslompoloon tutkimaan murhaa. Sitä ennen ja sen lomassa ratkotaan Islannissa erikoisten rikosten sarjaa, johon sekoittuu luontoaktivismia, huumekauppaa, hevosrikollisuutta ja islantilaista joulupukkirunoa mukailevia tekotapoja. Rikoksen uhreja ehtii kertyä monta ennen kuin syyllisen jäljille päästään. Myös Hildurin uusi pomo ja vuosia kadoksissa olleet siskot aiheuttavat päänvaivaa ja sokealla Tinna-tädilläkin on joku mysteerimies. Aineksia on siis paljon ja lukijaa huiputetaan erilaisin vihjailuin ja yllättävin juonenkääntein, jotka usein hipovat uskottavuuden rajoja.

Alkupuoli kirjasta menee siinä, että kerrataan kuka on kuka, miten he ovat päätyneet nykyiseen tilanteeseen ja mistä kukainenkin on saanut lempinimensä, Hildurin auto mukaan lukien. Kun edelliset osat olivat vielä hyvin muistissa, kertaus tuntui turhalta. Tämä on varmasti kirjasarjojen kohdalla aina haaste, kun on otettava huomioon eri tahdissa sarjan osiin tarttuvat lukijat. Kertauksesta huolimatta aukkoja jää kuitenkin sen verran, ettei Jakobia oikein voi itsenäiseksi teokseksi suositella, vaan sarja kannattaa lukea järjestyksessä. Rämö on löytänyt Jakobiin taas superkiinnostavia teemoja, jotka liittävät rikosjuonen Islannin erityispiirteisiin. Tämä oli myös sarjan avausosan vahvuus, jota jäin toisessa osassa kaipaamaan. Taas sain oppia uutta: Islannille merkittävän hevosbisneksen varjopuolista ja erikoisesta joulupukkiperinteestä. Kokonaisuudessa on kuitenkin liikaa kaikkea ja juoni rönsyilee niin moneen suuntaan, ettei mihinkään oikein keskitytä kunnolla. Hevosbisneksen suhmuroinnit ja luontoaktivismi teemoina olisivat hyvin riittäneet yhteen kirjaan. Islantilaisen joulupukkiperinteen linkittyminen rikoksiin oli sinänsä kiinnostava paikallismauste, mutta jäi jotenkin heppoisesti perustelluksi. Hildurin menneisyydestä pukkaa edelleen ikäviä yllätyksiä ja kirjan epilogi enteilee niitä lisää jatko-osissa. Toisaalta kirjan alussa pohjustettu tilanne Jakobin lapsuudesta jäi sivuosaan. Ehkä siihenkin palataan vielä jatkossa.

Kirjan nimihenkilöstä Jakobista kuoriutuu tämän kirjan myötä esiin uusia puolia, jotka eivät ole kovin imartelevia. Neulominenkaan ei aina auta rauhoittamaan, kun Jakobilla menee totaalisesti hermot Lenan metkuista. Lena on kuvattu yksipuolisen nuivana ja manipuloivana ihmisenä, jopa siinä määrin, että ihmetyttää miten he ovat edes päätyneet yhteen. Kirjassa kuvataan tilanne heidän suhteensa alkuajoilta, jossa pariskunta on kävelyllä Oslon Vigelandin puistossa ja Jakob haluaisi nauttia kauniista päivästä jääkahvin äärellä. Lena ostaa hänelle väkisin tavallisen kahvin, koska hänen mielestään kahvi kuuluu ehdottomasti juoda kuumana. Niin nauratti tämä varhainen ”todiste” Lenan pahuudesta. 😅

Mainittakoon, että omaan lukukokemukseeni vaikutti se, että olin juuri tätä ennen lukenut Kerstin Ekmanin klassikkodekkarin Tapahtui veden äärellä, jonka syvyyden äärellä Jakob tuntui kovin pinnalliselta viihteeltä. Viihteeksi se on toki tarkoitettukin, joten vertailu on epäreilua. Tyhjiössä kirjoja ei kuitenkaan koskaan lueta ja kaikki muu luettu ja ympärillä tapahtuva vaikuttavat lukukokemukseen. Siksi halusin tästä peräkkäisyydestä mainita. Ilahduin siitä, että tässä osassa Rämö oli taas kytkenyt osan rikosjuonesta islantilaisiin erityispiirteisiin. Toivon mukaan jatko-osiin löytyy myös vastaavia yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia syvyyksiä, joihin keskittyä. Ja nimenomaan siellä Islannin päässä, sehän meitä lukijoita kiehtoo tässä sarjassa Suomi-kytköksiä enemmän.

Satu Rämö:
Jakob
WSOY 2023

Muissa blogeissa:
Kirjakimara
Kirsin Book Club
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Satu Rämö: Rakel

Satu Rämö: Rósa & Björk

Ragnar Jónasson: Lumisokea

Satu Rämö: Hildur

Saija Kuusela: Vyöry

Ragnar Jónasson: Sumu

Seuraa Kirjaluotsia

Äkäslompolo dekkari Hildur Islanti Jakob joulu luontoaktivismi murhatutkimus Satu Rämö